Sinustako hätäkeskuspäivystäjä?

Avun ensimmäinen lenkki - hätäkeskuspäivystäjä

Hätäkeskuslaitoksessa työskentelevä hätäkeskuspäivystäjä vastaa hätänumeroon 112 tuleviin avunpyyntöihin, jotka voivat koskea meneillään olevaa rikosta tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavaa tapahtumaa, äkillisesti sairastuneita tai eksyneitä ihmisiä, liikenneonnettomuuksia, tulipaloja tai esimerkiksi sosiaalisia hätätilanteita. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävänä on selvittää, mitä on tapahtunut ja missä, mikä on tehtävän riskiluokka sekä hälyttää tarvittaessa auttava viranomainen paikalle. Lisäksi hätäkeskuspäivystäjän on arvioitava potilaan terveydellinen riski tapahtuma- ja tilatietojen avulla, tunnistettava sosiaaliset hätätilanteet sekä pelastus- ja poliisiviranomaisten antaman avun tarve.

Työn vaativuuteen kuuluu kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen. Päivystäjä antaa soittajalle tarvittaessa ensiapu-, alkusammutus- tai muita toimintaohjeita sekä tukee hälytettyjä yksiköitä tehtävässä.

Päivystäjän työ on kolmivuorotyötä. Työvuorot kestävät yleensä 12 tuntia. Esimerkiksi kolmena päivänä peräkkäin tiistaista torstaihin työskentely tarkoittaa kolmea vapaapäivää työpäivien perään. Palkkaus verrattuna muihin kolmivuorotyötä tekeviin ammattikuntiin on keskivertoa korkeampi.

Lisätietoja työsuhde-eduista ja palkkauksesta

Hätäkeskuspäivystäjän tutkintokoulutus

Hätäkeskuspäivystäjän koulutus on Pelastusopiston (Kuopio) sekä Poliisiammattikorkeakoulun (Tampere) ja Hätäkeskuslaitoksen suunnittelema kokonaisuus, joka johtaa hätäkeskuspäivystäjän tutkintoon.

Opintojen laajuus on 90 opintopistettä ja ne kestävät 1,5 vuotta. Opetus, majoitus ja ruokailut ovat opiskelijalle pääosin maksuttomia. Opiskelijan aiempia opintoja ja työkokemusta voidaan hyödyntää henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman avulla, jonka opiskelija ja opettajat tekevät yhteistyössä opetussuunnitelman tavoitteiden puitteissa. 

Tutustu hätäkeskuspäivystäjien blogeihin

null Otsolan palokunnasta tosielämän toimiin

"Otsolan Palokunnan kiireinen päivä" oli lempikirjani lapsena. Kirjan kuvituksessa näkyy taustalla numero 112. Enpä tuolloin tiennyt miten suuri rooli tuolla numerolla tulisi olemaan omassa elämässä, joka on vienyt juurikin niiden suurten näyttöjen taakse.

Muutama päivä sitten selailin työpäivän jälkeen somea, ja erään palokunnan somevideosta kuulin itseni Virve-radiossa antamassa lisätietoja tehtävään liittyen. Se herätti oudon tunteen, kuin déjà vun. Lopulta muistikuva vei lapsuuden Kokkolaan 90-luvulle. 

Vuonna 1995 isovanhemmilta lahjaksi saatu "Otsolan Palokunnan kiireinen päivä" oli lempikirja, ja joka viikko kädessä. Oli otsot ja koalakarhut, ja hätäkeskuspäivystäjät lukuisten näyttöjen takana - ja ennen kaikkea komeat Sisu-paloautot, joihin ainakin kuvittelin Ulvo-sireenit. Hetken etsimisen jälkeen löysin tuon kirjan hyllystä. Kannessa näkyi hampaanjäljet, se oli niin turvallinen kirja, että saatoin pikkupoikana purra kansia, kun pelotti. Ja löytyihän se kohta, ensimmäinen kontakti hätäkeskusmaailmaan juurikin tuosta kirjasta.

"Hälytysilmoitus! Autopalo, Mesipolku 6."

Kuvituksessa näkyy taustalla isolla numero 112. Enpä tuolloin tiennyt miten suuri rooli tuolla numerolla tulisi olemaan omassa elämässä, joka on vienyt juurikin niiden suurten näyttöjen taakse, mutta sopimuspalokunnan myötä myös pelastusyksikön penkille.
 
Otsolan malli näytti kovin helpolta ja yksiselitteiseltä. Tehtävä vain täräytetään kovaäänisiin ja johan autot liikkuvat! Kohta kaksi vuotta päivystyspöydässä on osoittanut sen, että helposta tai yksiselitteisestä tehtävästä ei ole kyse. Paljon tapahtuu ennen kuin autot liikkuvat, ja toimet jatkuvat senkin jälkeen. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävä on mm. muodostaa tilannekuva tapahtuneesta, ja se tehdään esittämällä kysymyksiä hätäilmoituksen tekijälle. Tämä voi luonnollisesti olla järkyttynyt tai jopa shokissa. Mielikuvan muodostaminen hädän keskeltä soittavan ihmisen avulla, samalla häntä tukien kohti ensitoimia onnettomuuspaikalla, ei aina etene kuin Otsolassa. Välillä täytyy rohkaista ja kannustaa reippaammin, toisinaan pyrkiä kuulemaan mistä on kysymys kiroamisen, huutamisen ja haistattelun keskeltä. Vuorovaikutusta täytyy sovittaa ja lähestymistapaa muuttaa. Käynnissä olevan väkivaltatilanteen tai hätätilapotilaan kohdalla viritytään aivan toisenlaiseen mielenmaisemaan kuin silloin, kun ilmoittaja on löytänyt läheisensä menehtyneenä. Tilanteesta ja sovellettavista vuorovaikutuskeinoista riippumatta on päivystäjän selvitettävä keskeiset, viranomaisten määrittelemät asiat, ja yhteensovitettava ne viranomaisten riskinarvioihin ja hälytyskriteereihin.
 
Otsolan hätäkeskuksesta taisi tosielämän realiteettien ohella puuttua myös moniviranomaisnäkökulma. Toimintamalli, jossa kaikki apu hälytetään samasta keskuksesta, aikaa huomattavasti säästäen. Päivystäjän kohdalla se vaatii joustavuutta, kykyä sulkea linja pitkän elvytyspuhelun jälkeen ja vastata heti seuraavaan puheluun, joka voikin olla ihan eri rytmillä etenevä ja toisen viranomaisen toimialaan kuuluva – kenties sosiaalitoimen tehtävään johtava, iäkästä henkilöä koskeva huoli-ilmoitus, tai kiireellinen ja liikkuva poliisin hälytystehtävä. 
 
Maailma on tänään kovin erilainen kuin se oli minun innostuessa Otsolan palokunnasta. Paloautot ovat vaihtuneet Sisuista Scanioihin, ja niin kentällä toimivien viranomaisten kuin hätäkeskustoiminnan osalta on tapahtunut valtavia harppauksia eteenpäin. Muuttuvan maailman keskellä on kuitenkin myös paljon sellaista, joka ei muutu. Onnettomuustilanteessa apua tarvitaan edelleen nopeasti, ja hädän keskellä kaipaamme toista ihmistä. 

Sitä varten me olemme täällä. 

Patrick
hätäkeskuspäivystäjä

 

Usein kysyttyä hätäkeskuspäivystäjän koulutuksesta

Hätäkeskuspäivystäjätutkintoon sisältyy hätäkeskuksissa tehtävä työharjoittelu. Harjoittelun aikana opiskelijoille syntyy kuva hätäkeskuspäivystäjän työstä sekä Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta. Lisäksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöä osallistuu oman toimensa ohella opetustehtäviin sekä Pelastusopistolla että Poliisiammattikorkeakoululla. 

Hätäkeskuslaitos, Pelastusopisto ja Poliisiammattikorkeakoulu kehittävät jatkuvasti yhteistyössä hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opetussuunnitelmaa ja toteutusmuotoja.

Hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen suunnittelua tehostetaan kokonaisuutena elinikäisen oppimisen kannalta tarkasteltuna.

Hätäkeskuslaitos kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oppilaitosten opettajat ovat ajan tasalla hätäkeskustoiminnan nykytilasta ja kehittämissuunnitelmista. Hätäkeskustoiminnan ammattilaisia käytetään joustavasti opetustehtävissä ja näin edesautetaan teorian ja käytännön vuoropuhelua opintojen aikana.

Hätäkeskuspäivystäjätyön näkökulmaa pyritään edelleen vahvistamaan hätäkeskuspäivystäjätutkintoon johtavan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Systemaattiseen ja pitkäjänteiseen koulutustarpeiden ennakointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Toimintatapaa koulutustarpeiden nykyistä pitkäjännitteisempään ennakointiin kehitetään.

Hätäkeskuslaitoksen rooli hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällisessä ohjauksessa kulkee Sisäasiainministeriön pelastusosaston tulosohjauksen kautta. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen sisältö on suunniteltu ja kuvattu opetussuunnitelmassa. Suunnitelmaa ja sen toimivuutta arvioidaan säännöllisesti muun muassa hätäkeskuskoulutuksen yhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina Hätäkeskuslaitoksen sekä oppilaitosten edustajat.

Hätäkeskuspäivystäjäkurssien rahoituksesta sovitaan sisäasiainministeriön ja Pelastusopiston välisessä tulossopimuksessa. Pääsääntöisesti tämä rahoitus on kattanut yhden hätäkeskuspäivystäjäkurssin vuosittain.

Suurin osa valmistuvista opiskelijoista sijoittuu Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen ja työllisyystilanne on hyvä. Opiskelijalle ei pystytä heti valmistumisen jälkeen tarjoamaan vakituista virkaa, eikä työtä ole välttämättä tarjolla kotipaikkakunnan hätäkeskuksessa. Koulutusmäärät on pyritty laskemaan siten, että valmistuvien opiskelijoiden määrä kattaisi Hätäkeskuslaitoksen arvioidun henkilöstöpoistuman.

Valintakokeeseen pääsevät valitsee Pelastusopisto. Lopullisessa valinnassa valintakoekutsuun vaikuttaneet alkupisteet nollataan ja valinta tehdään valintakoemenestyksen perusteella (psyykkinen testi + kielikoe + kirjallinen koe + tietotekniset valmiudet). Opiskelijapaikat jaetaan valintakoepistemäärän osoittamassa paremmuusjärjestyksessä pohjakoulutusryhmittäin hakijamäärän mukaisessa suhteessa niin tarkasti, kuin se jäljelle jääneiden hakijoiden määrän huomioon ottaen on mahdollista.

Valintakokeeseen kuuluu psyykkinen testi, kirjallinen koe, tietoteknisten valmiuksien koe sekä kielikoe.