Tavoitteena yhdenvertaisesti sydänturvallinen Suomi 

Kun olemme sydänturvallisessa maassa, kunnassa tai vaikkapa työpaikassa, olemme paikassa, jossa sydänpysähdystilanteesta selviäminen on todennäköistä. Sydänturvallisuus määrittyy pitkälti ihmisten elvytysosaamisesta sekä mahdollisuudesta saada sydäniskuri käyttöön minuuttien sisällä. 

Kun sydänturvallisuutta kohennetaan, parhaina ajureina toimivat aktiiviset ihmiset ja organisaatiot sekä heidän luoma henki tarttua toimeen yhteisen asian puolesta. Sydänturvallisuutta ei kuitenkaan voi sysätä yksilöiden ja yhteisöjen vastuulle, vaan valtion ja kuntien on otettava selkeä ja näkyvä rooli yhteisessä työssä kohti pohjoismaisen tason saavuttavaa sydänturvallista Suomea.  

Valtion tehtävä on mahdollistaa sydänturvallisuuden kehittäminen ja osoittaa sille päätöksenteossa tukensa. Sen tulisi muiden muassa lisätä elvytys ensiapukoulutuksen osana perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja siten taata koululaisille elvytyssuositusten mukainen vuosittainen elvytysopetus. Lisäksi sen tulisi toimia aktiivisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa etsien ratkaisuja maallikoiden parempaan kytkemiseen sydänpysähdyspotilaan hoitoketjussa.   
Kuntatasolla taas oman kunnan sydänturvallisuuden tason kartoittaminen ja siihen liittyvien tavoitteiden kirjaaminen kunnan turvallisuussuunnitelmaan olisivat hyviä konkreettisia ensiaskelia.

Kunnan ja sen päättäjien merkitys korostuu myös yhteistyön rakentamisessa paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa esimerkiksi silloin, kun sydäniskureiden määrää on alueella tarve lisätä. 
Näiden konkreettisten toimien kustannusvaikutukset olisivat suuria. Ensisijaisesti niiden tuloksena säästettäisiin ihmishenkiä sekä pitkittyneitä ja kustannuksiltaan kalliita laitoshoitoja. Lisäksi kohentunut sydänturvallisuus tulisi nähdä kuntatasolla myös kilpailukeinona ja hyödynnettävänä vetovoimatekijänä kunnan markkinoinnissa. 

Onko Suomi sydänturvallinen? 

Ei jokaiselle. Sydänturvallisuus keskittyy tietyille alueille eikä jakaudu yhdenvertaisena. 
Joka päivä vähintään kahdeksan suomalaisen sydän pysähtyy yllättäen sairaalan ulkopuolella. Heistä vain alle puolet saa elvytystä ennen ensihoidon saapumista paikalle. Sydänpysähdystilanteen tekee vaikeaksi se, että apua on saatava minuuttien sisällä. Kun koko Suomen osalta ensihoidon keskimääräinen vasteaika kaikkein kiireellisimmissä A-tehtävissäkin on 20 minuuttia, tilanne potilaan kannalta on musertava. Siksi ensimmäisen paikalle osuvan henkilön rooli potilaan selviämisessä on kriittinen. 

Jotta Suomea voisi tulevaisuudessa sanoa sydänturvalliseksi maaksi, tulisi maallikoiden roolia osana sydänpysähdyspotilaan hoitoketjua vahvistaa ja rekisteröityjen sydäniskureiden määrää useilla alueilla lisätä defibrillointiviiveen lyhentämiseksi. 

Suomen tilanne verrattuna muihin maihin 

Sydänliiton yhdessä Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Elvytysneuvoston kanssa hallinnoimassa sydäniskurien paikannus- ja rekisteröintipalvelussa defi.fi:ssä on tällä hetkellä reilu 4 000 sydäniskuria, kun esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan vastaavissa palveluissa on kummassakin noin 20 000 laitetta.  

Suomessa ei myöskään ole monen Euroopan maan tavoin käytössä järjestelmää, jossa vapaaehtoiset ja elvytyskoulutuksen saaneet maallikot pystyttäisiin hälyttämään elvytystilanteeseen hätäkeskuksen kautta. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että panostamalla maallikkoelvytyksen kehittämiseen ja sydäniskurien saatavuuteen, sydänpysähdyksestä selviytyminen pystytään jopa kaksinkertaistamaan.   

Väestö Suomessa ikääntyy ja keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin. Tämä tuo painetta pelastustoimelle toimia yhä vahvemmin kaupunkialueilla, mutta samaan aikaan harvaanasutun maaseudun tavoittamisviive on vaarassa kasvaa entisestään. Pelastustoimen haasteena on turvata palvelut riittävän tasapuolisesti koko maahan. 

Kohti yhdenvertaisesti sydänturvallista Suomea 

Sydänliiton tavoitteena on kasvattaa Suomen sydänturvallisuutta nivomalla erityisesti kunnat ja kuntalaiset toimimaan aktiivisesti sen parantamiseksi. Koska ensihoidolla on vain harvoin tarjota sydänpysähdyksen saaneelle apua minuuttien sisällä, on haettava ratkaisuja tilanteisiin, joissa kuka tahansa voi auttaa. Maallikkoelvytystä ja sydäniskurien saatavuutta kehittämällä vähennetään ensihoidon vasteaikoihin liittyvää alueellista eriarvoisuutta. 
Sydänturvallisuuden kehittäminen mahdollistaa kuntalaisten osallistuminen pelastustoimintaan yhä paremmin. Myös yhteisöille ja yrityksille tarjoutuu mahdollisuus vaikuttaa oman toiminta-alueen sydänturvallisuuteen. Kun nämä tahot toimivat kuntalaisten kanssa yhteisen päämäärän eteen, lisää se yhteisöllisyyttä ja heijastuu myös muuhun yhteiseen kehittämiseen.   

Tavoitteenamme on, että kansalaisten elvytystaidot ja valmius elvyttää ovat nykyistä paremmat ja että Suomi tavoittaa sydäniskureiden määrässä pohjoismaisen tason. Tavoitteenamme on myös, että yhä useampi yläkoululainen saa elvytysopetusta, johon sisältyy sydäniskurin käyttö. Näiden toteutuessa yhä useammalla elvytettävällä on mahdollisuus saada sydänpysähdystilanteessa suositusten mukaista, sydäniskurin käyttöä edellyttävää elvytystä.   

Sydänliitto tuo kuntien sydänturvallisuuden tasot näkyviksi yhteistyössä VTT:n kanssa 

Sydänturvallisuus on Suomessa vielä varsin uusi ja tuntematon käsite, eikä sitä ole vielä huomioitu esimerkiksi kuntien turvallisuussuunnittelussa. Siksi Sydänliitto käynnisti syyskuussa 2020 yhteistyön Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa sydänturvallisuuden indikaattoreiden määrittämiseksi, joiden pohjalta kuntien ja maakuntien sydänturvallisuuden tasot on mahdollista mitata ja tuoda kaikkien nähtäväksi.  
Vuoden 2021 aikana tavoitteenamme on toteuttaa em. mittareita hyödyntäen avoin verkkopalvelu, joka automatisoidusti kerää eri rajapinnoilta dataa kuntien sydänturvallisuuden määrittävistä indikaattoreista pisteyttäen ja visualisoiden Suomen kuntien ja maakuntien sydänturvallisuuden tasot.    

Verkkopalvelu on tarkoitettu kuntien turvallisuuspäättäjille sydänturvallisuuden kehittämisen työkaluksi ja kuntalaisille sydänturvallisuuden tietolähteeksi. Palvelu tulee tarjoamaan myös konkreettisia keinoja arvioida ja kehittää oman kunnan sydänturvallisuutta.  
Tavoitteenamme on, että kuntien turvallisuuspäättäjät tuntevat oman kunnan sydänturvallisuuden tason ja heille syntyy näkemys ja halu sen kehittämiseen. Toivomme, että jatkossa sydänturvallisuus näkyy myös kuntien turvallisuussuunnitelmissa tai hyvinvointikertomuksissa, miksei myös sydänturvallisten kuntien markkinoinnissa.  

Yhteistyö Hätäkeskuslaitoksen kanssa toi tiedon lähimmistä sydäniskureista 112 Suomi -sovellukseen 

Sydänturvallisuuden kehittäminen on ennen kaikkea yhteistyötä. Sydänliitto on hankkeessaan tehnyt laajalti yhteistyötä eri turvallisuusalan toimijoiden kanssa, mutta myös ministeriöiden, pelastustoimen ja eri järjestöjen kanssa.  

Yksi merkittävimmistä yhteistyökumppaneistamme on ollut Hätäkeskuslaitos, joka mahdollisti toukokuusta 2020 lähtien 112 Suomi -sovelluksessaan lähimpien sydäniskureiden paikannuksen. Tiedot rekisteröidyistä sydäniskureista ja niiden sijainneista siirtyvät automatisoidusti 112 Suomi -sovellukseen sydäniskurien rekisteröinti- ja paikannuspalvelu defi.fi:stä. Hätäkeskuslaitoksen ja 112:n tunnettujen ja luotettujen brändien vaikutus sekä 112 Suomi -sovelluksen 1,8 miljoonan käyttäjän valmis yleisö toivat sydänturvallisuuden kehittymiselle Suomessa merkittävää myötätuulta. 

Sydänturvallinen Suomi vuonna 2025? 

Sydänliitolla on STEA:n rahoituksen turvin ollut mahdollisuus pitää viime vuodet johtavaa asemaa Suomen sydänturvallisuuden kehittäjänä. Hankevuosien aikana on tehty runsaasti pohjatyötä, rakennettu sydänturvallisuuden kannalta tärkeiden toimijoiden yhteistyöverkostoa sekä otettu isoja askeleita sydänturvallisen Suomen rakentamisessa erilaisin kampanjoin, tapahtumissa toimien sekä tehty vaikuttamistyötä alueellisesti ja paikallisesti sydänyhdistysten ja -piirien avustuksella. Tämä työ ei olisi ollut mahdollista Ilman ulkopuolista rahoitusta.   

Vaikka Sydänliiton hankerahoitus päättyy vuoteen 2021, suhtaudumme luottavaisesti siihen, että sydänturvallisuuden pitkäjänteinen kehittäminen nähdään päättäjien toimesta tärkeäksi ja arvokkaaksi, jolloin sille löytyy tarvittavat resurssit tämän vuoden aikana.  Asetetaan yhteiseksi tavoitteeksi se, että vuonna 2025 olemme saavuttaneet sydänturvallisuudessa muut Pohjoismaat sekä ratkaisseet haasteen kytkeä maallikot tiiviiksi osaksi sydänpysähdyspotilaan hoitopolkua. 

Matka kohti sydänturvallista Suomea on vasta alkanut. 

Mari Blek-Vehkaluoto, kehittämispäällikkö
Esa Takala, viestinnän tuottaja

Suomen Sydänliitto ry