Auttava viranomaisketju on puhelinsoiton päässä 

Onnettomuuden sattuessa tulee tukeutua viranomaisapuun. Soita hätänumeroon 112 – sinun ei tarvitse etukäteen tietää, mitä tilanteesta tulisi osata kertoa.

Hätänumeroon vastaa ammattitaitoinen hätäkeskuspäivystäjä, joka osaa esittää sinulle tilanteeseen liittyviä tarkentavia kysymyksiä. Hätäkeskuspäivystäjä pystyy tekemään hälytyksen viranomaisille jo puhelun aikana. Lisäkysymysten avulla saadaan tietoa, jonka avulla voidaan tarkentaa mm. onnettomuuspaikalla tarvittavien viranomaisresurssien määrää.

Hätäpuhelun aikana sijaintisi määritetään haastattelemalla, vaikka siinä hyödynnetään myös tekniikkaa. Onkin tärkeää huomata, että mikäli soitat liikkuvasta autosta, on esimerkiksi onnettomuuspaikan tarkkaa sijaintia vaikea määritellä. Liikkuvasta autosta et myöskään pysty kertomaan tärkeitä lisätietoja onnettomuudesta.

Onnettomuuspaikalla puhelimen ainut käyttötarkoitus on hätäpuhelun soittaminen. Onnettomuuspaikkaa ja sen uhreja kuvaamalla vaikeutat useammalla tavalla viranomaisten työskentelyä. Poliisit, pelastustyöntekijät ja ensihoitajat pyrkivät suojaamaan myös onnettomuuden uhrien yksityisyyden suojaa. Jos ympäristössä on paljon ohikulkijoita kuvaamassa, sidotaan meidän työpanosta aina enemmän yksityisyyden suojaamiseen. Onkin hyvä pohtia itseään onnettomuuden uhrin asemaan. Tilanteessa, jossa tarvitset kiireellisesti esimerkiksi terveydenhuollon apua - olisitko sinä halukas olemaan sosiaalisen median julkaisuissa siinä tilassa?

Onnettomuuspaikalla meitä viranomaisia liikkuu tien vieressä ja osin myös ajoradalla. Liikenne on hidastunut ja ruuhkautunut, joten nopeasti tapahtuvia asioita tulee kohdalle paljon. Jos ajaessa keskityt kuvaamiseen, on riskinä, että aiheutat lisäonnettomuuksia. Onnettomuuspaikalle hälytetty viranomaisresurssi on mitoitettu sen alkuperäisen ilmoituksen perusteella.

Muistetaan siis hätätilanteessa soittaa – ei kuvata.

Vanhempi konstaapeli Juuso Jonninen