Suomessa saa apua hädän hetkellä
Hätänumerosta 112 on Suomessa saanut apua jo yli 30 vuotta. EU:n yhteinen hätänumero 112 otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1993, ja hätänumeropäivä lanseerattiin neljä vuotta myöhemmin vuonna 1997.
Suomea voidaankin pitää hätänumeropäivän edelläkävijänä, sillä 112-päivä on suomalainen innovaatio, mistä kasvoi koko EU:n yhteinen teemapäivä vuonna 2008. Suomessa 112-päivänä turvallisuustoimijat kampanjoivat arjen turvallisuuden parantamiseksi.
Hätänumeropäivänä korostetaan turvallisuuden merkitystä ihmisten arjessa
Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Jotta ihmiset voivat luottaa turvallisuusviranomaisiin, on kiireellisen avun saanti tärkeää niin kansalaisille kuin pelastusviranomaisillekin. Hätäkeskuslaitoksen palvelut ovatkin yhteiskunnan kriisinsietokyvyn näkökulmasta se taho, joka sovittaa yhteen eri hälytysviranomaisten toimintaa ja huolehtii avun perille saattamisesta.
Tänä vuonna 112-päivän teemana on hätänumeron oikea käyttö, ja erityisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret.
Hätäkeskuksen toiminta perustuu yhteistyöhön
Nykyinen Suomen moniviranomaismalli on ainutlaatuinen maailmassa. Hätäkeskuslaitos tekee riskinarviot hätäilmoituksen perusteella ja hälyttää eri viranomaiset paikalle hätätilanteissa yhdestä hätänumerosta. Tehtäviä numerosta 112 välitetään pelastustoimelle, poliisille, ensihoidolle, sosiaalitoimelle ja Rajavartiolaitokselle. Viime vuosina käyttöön otettu verkottuneen hätäkeskusjärjestelmän malli on osoittautunut erittäin toimintavarmaksi ja näyttäytyy hätäpuhelun soittajalle lyhyinä puheluiden vastaamisaikoina. Hätäpuheluun vastataan keskimäärin noin kolmessa sekunnissa huolimatta siitä, tekeekö ilmoituksen kaupungista, tunturista tai vesistöiltä.
Tiivis yhteistyö yhteistyöviranomaisten kanssa on viime aikoina tuonut muutoksia hätäkeskuksen toimintamalleihin. Esimerkiksi ensihoidon tehtävänkäsittelyohjeen ja puhelunkäsittelyn muutos näyttäisi pysäyttäneen ensihoitotehtävien kasvun. Näin ollen niin hätäkeskuksen kuin ensihoidonkin resurssit pysyvät käytettävissä niille, ketkä sitä kiireisimmin tarvitsevat. On tärkeää muistaa se, että hätäkeskuspäivystäjä lähettää ambulanssin riskiarvion perusteella silloin, kun terveydentila vaatii ensihoitoa. Tämä edellyttää hätänumeroon soittajalta vastauksia hätäkeskuspäivystäjän esittämiin terveydentilaa kuvaaviin kysymyksiin.
Hätänumeroon tulee hädän hetkellä soittaa
Hätänumeroon 112 tulee vuosittain noin kolme miljoonaa hätäilmoitusta Manner-Suomen alueella. Näistä neljännes on sinne kuulumattomia. Sekä hätälinjalla että kentällä on kuitenkin havaittu, että etenkin nuorilla numeroon 112 soittamiseen voi olla suuri kynnys. Kynnys voi johtua sosiaalisesta paineesta, hän voi pelätä joutuvansa vaikeuksiin tai paljastavansa rikoksen, mutta pahimmillaan soittamatta jättäminen aiheuttaa hätäilmoituksen tekemiseen suuren viiveen, jolloin apu ei ehdi ajoissa paikalle.
Puhelut, jotka eivät kuulu hätänumeroon ovat usein ne arjen yllättävät tilanteet, joissa kyse ei ole henkeä uhkaavasta tilanteesta. Tällaisia ovat esimerkiksi myrskyjen tielle kaatamat puut, joista ei ole lisävaaraa.
Etenkin tänään jokainen voisi miettiä omaa rooliaan arjen turvallisuuden edistäjänä tai turvallisuuskasvattajana alkaen siitä, että näitä asioita käydään läpi myös kodeissa.
Usein tilanteissa, jolloin ambulanssin lähettämistä varten kriteerit eivät täyty, hoituvat monesti jopa kotoa löytyvin keinoin. Peruslääkkeet kipuun ja kuumeeseen tai hoitotarvikkeet pieniin vammoihin tulee löytyä niin kotoa kuin mökiltäkin. Venähdykset tai vatsatauditkaan harvemmin perusterveillä ihmisillä edellyttävät kiireellistä sairaalan ulkopuolista ensihoitoa. Hyvinvointialueiden päivystysapu vastaa numerossa 116 117 tiedustelutyyppisiin puheluihin ja sitä kautta voidaan myös ohjata tarvittaessa hakeutumaan päivystykseen. Tämäkin numero kannattaa tallentaa puhelimen muistiin.
Lataamalla 112 Suomi -sovelluksen ja tutustumalla sen sisältöihin, voi osaltaan edistää hätänumeron oikeaa käyttöä, sillä sovelluksesta löytyvät keskeisimmät palvelunumerot, joihin tulee soittaa silloin kun kokee arjen neuvottomuutta. Sovellukseen on nyt myös lisätty varautumiseen ja häiriötilanteeseen liittyviä toimintaohjeita. Sovelluksesta voit myös varmistaa, että kotoa löytyy kaikki tarvittava materiaali vähintään 72 tunniksi kotivaran osalta. Suosittelen käymään myös tutustumassa 72-tuntia varautumisohjeita sisältävää sivustoon osoitteessa www.72tuntia.fi. Varautumalla sinä ja läheisesi pärjäätte häiriötilanteissa ilman, että viranomaisapuun tarvitsee heti turvautua. Näin resurssit pysyvät käytettävissä niitä kiireisesti tarvitseville.
112-päivä on myös hyvä päivä muistaa tarkistaa kodin palovaroittimien toiminta ja vaihtaa paristot.
Toivotan hyvää 112-päivää ja turvallista arkea!
sisäministeri Mari Rantanen
Kuva: Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kanslia
