Sinustako hätäkeskuspäivystäjä?

Avun ensimmäinen lenkki - hätäkeskuspäivystäjä

Hätäkeskuslaitoksessa työskentelevä hätäkeskuspäivystäjä vastaa hätänumeroon 112 tuleviin avunpyyntöihin, jotka voivat koskea meneillään olevaa rikosta tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavaa tapahtumaa, äkillisesti sairastuneita tai eksyneitä ihmisiä, liikenneonnettomuuksia, tulipaloja tai esimerkiksi sosiaalisia hätätilanteita. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävänä on selvittää, mitä on tapahtunut ja missä, mikä on tehtävän riskiluokka sekä hälyttää tarvittaessa auttava viranomainen paikalle. Lisäksi hätäkeskuspäivystäjän on arvioitava potilaan terveydellinen riski tapahtuma- ja tilatietojen avulla, tunnistettava sosiaaliset hätätilanteet sekä pelastus- ja poliisiviranomaisten antaman avun tarve.

Työn vaativuuteen kuuluu kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen. Päivystäjä antaa soittajalle tarvittaessa ensiapu-, alkusammutus- tai muita toimintaohjeita sekä tukee hälytettyjä yksiköitä tehtävässä.

Päivystäjän työ on kolmivuorotyötä. Työvuorot kestävät yleensä 12 tuntia. Esimerkiksi kolmena päivänä peräkkäin tiistaista torstaihin työskentely tarkoittaa kolmea vapaapäivää työpäivien perään. Palkkaus verrattuna muihin kolmivuorotyötä tekeviin ammattikuntiin on keskivertoa korkeampi.

Lisätietoja työsuhde-eduista ja palkkauksesta

Hätäkeskuspäivystäjän tutkintokoulutus

Hätäkeskuspäivystäjän koulutus on Pelastusopiston (Kuopio) sekä Poliisiammattikorkeakoulun (Tampere) ja Hätäkeskuslaitoksen suunnittelema kokonaisuus, joka johtaa hätäkeskuspäivystäjän tutkintoon.

Opintojen laajuus on 90 opintopistettä ja ne kestävät 1,5 vuotta. Opetus, majoitus ja ruokailut ovat opiskelijalle pääosin maksuttomia. Opiskelijan aiempia opintoja ja työkokemusta voidaan hyödyntää henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman avulla, jonka opiskelija ja opettajat tekevät yhteistyössä opetussuunnitelman tavoitteiden puitteissa. 

Tutustu hätäkeskuspäivystäjien blogeihin

null Kansalais­mahdollisuus

Auto tien laidassa varoituskolmiolla.

”Näin äsken auton ojassa, laittakaa joku sinne katsomaan. Minä en pysähdy, olen kansalaisvelvollisuuteni täyttänyt”

Kuulen tämän lauseen nykyään joka viikko, ja joka kerta toivon, että tämä on ohimenevä ilmiö. Toivon, että toisen auttamisesta hätätilanteessa tulisi uusi villitys. Se ansaitsee kaiken palstatilan.

Onnettomuustilanteessa on äärimmäisen tärkeää tunnistaa hätätilanne, tehdä hätäilmoitus ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Tämä oikeus saada apua on niin tärkeä, että siitä säädetään laissa. Auttamisvelvollisuudesta säädetään mm. tieliikennelaissa (onnettomuuteen osallisen auttamisvelvollisuus ja yleinen auttamisvelvollisuus) ja pelastuslaissa (velvollisuus osallistua pelastustoimintaan ja yleinen toimintavelvollisuus). 

Lain termit ovat lakikielelle tyypillisiä, mutta ohjaavat helposti ajattelemaan asiaa vain velvollisuuksien näkökulmasta. Entäs mahdollisuudet?

Pysähtymällä onnettomuuspaikalle hätäkeskuspäivystäjä saa tarvitsemansa tiedot mahdollisimman tarkan hälytysvasteen hälyttämiseen. Tällöin viranomaisella on parhaat mahdollisuudet tehtävän menestyksekkäälle hoitamiselle heti alusta lähtien. Tällöin vältetään myös väärät hälytykset, jolloin resursseja ei sidota tehtävään turhaan – tämä voi olla pois toiselta avuntarvitsijalta.

Pysähtymällä sinulla on mahdollisuus olla hengenpelastaja. Jos ajattelet, ettet tiedä miten toimia, niin juuri sitä varten me olemme olemassa. Annamme sinulle ohjeita tilanteen mukaan. Jos taas ajattelet, ettei sinulla ole välineitä, on sinulla kuitenkin kätesi. Käsilläsi voit elvyttää, voit avata ilmatiet taivuttamalla leukaperiä taaksepäin ja näin pelastaa tajuttoman ihmisen hengen. Voit käsilläsi painaa haavakohtaa, ja tyrehdyttää henkeä uhkaavan verenvuodon. 

”Olen täyttänyt kansalaisvelvollisuuden”  - entäs kansalaismahdollisuus?

Patrick,
Hätäkeskuspäivystäjä
 

.

Usein kysyttyä hätäkeskuspäivystäjän koulutuksesta

Hätäkeskuspäivystäjätutkintoon sisältyy hätäkeskuksissa tehtävä työharjoittelu. Harjoittelun aikana opiskelijoille syntyy kuva hätäkeskuspäivystäjän työstä sekä Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta. Lisäksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöä osallistuu oman toimensa ohella opetustehtäviin sekä Pelastusopistolla että Poliisiammattikorkeakoululla. 

Hätäkeskuslaitos, Pelastusopisto ja Poliisiammattikorkeakoulu kehittävät jatkuvasti yhteistyössä hätäkeskuspäivystäjätutkinnon opetussuunnitelmaa ja toteutusmuotoja.

Hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen suunnittelua tehostetaan kokonaisuutena elinikäisen oppimisen kannalta tarkasteltuna.

Hätäkeskuslaitos kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oppilaitosten opettajat ovat ajan tasalla hätäkeskustoiminnan nykytilasta ja kehittämissuunnitelmista. Hätäkeskustoiminnan ammattilaisia käytetään joustavasti opetustehtävissä ja näin edesautetaan teorian ja käytännön vuoropuhelua opintojen aikana.

Hätäkeskuspäivystäjätyön näkökulmaa pyritään edelleen vahvistamaan hätäkeskuspäivystäjätutkintoon johtavan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Systemaattiseen ja pitkäjänteiseen koulutustarpeiden ennakointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Toimintatapaa koulutustarpeiden nykyistä pitkäjännitteisempään ennakointiin kehitetään.

Hätäkeskuslaitoksen rooli hätäkeskuspäivystäjätutkinnon määrällisessä ohjauksessa kulkee Sisäasiainministeriön pelastusosaston tulosohjauksen kautta. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen sisältö on suunniteltu ja kuvattu opetussuunnitelmassa. Suunnitelmaa ja sen toimivuutta arvioidaan säännöllisesti muun muassa hätäkeskuskoulutuksen yhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina Hätäkeskuslaitoksen sekä oppilaitosten edustajat.

Hätäkeskuspäivystäjäkurssien rahoituksesta sovitaan sisäasiainministeriön ja Pelastusopiston välisessä tulossopimuksessa. Pääsääntöisesti tämä rahoitus on kattanut yhden hätäkeskuspäivystäjäkurssin vuosittain.

Suurin osa valmistuvista opiskelijoista sijoittuu Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen ja työllisyystilanne on hyvä. Opiskelijalle ei pystytä heti valmistumisen jälkeen tarjoamaan vakituista virkaa, eikä työtä ole välttämättä tarjolla kotipaikkakunnan hätäkeskuksessa. Koulutusmäärät on pyritty laskemaan siten, että valmistuvien opiskelijoiden määrä kattaisi Hätäkeskuslaitoksen arvioidun henkilöstöpoistuman.

Valintakokeeseen pääsevät valitsee Pelastusopisto. Lopullisessa valinnassa valintakoekutsuun vaikuttaneet alkupisteet nollataan ja valinta tehdään valintakoemenestyksen perusteella (psyykkinen testi + kielikoe + kirjallinen koe + tietotekniset valmiudet). Opiskelijapaikat jaetaan valintakoepistemäärän osoittamassa paremmuusjärjestyksessä pohjakoulutusryhmittäin hakijamäärän mukaisessa suhteessa niin tarkasti, kuin se jäljelle jääneiden hakijoiden määrän huomioon ottaen on mahdollista.

Valintakokeeseen kuuluu psyykkinen testi, kirjallinen koe, tietoteknisten valmiuksien koe sekä kielikoe.