Johtamisjärjestelmä uudistuu

Hätäkeskuslaitoksen vuosi alkaa uudella organisaatiolla. Johtamisjärjestelmän uudistuksen tavoitteena on madaltaa organisaatiota, parantaa henkilöstön osallistamista heitä koskevaan päätöksentekoon, vahvistaa hätäkeskusten roolia Hätäkeskuslaitoksen sisäisessä toiminnassa, vahvistaa yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa sekä parantaa asioiden valmistelua.

Olemme muuttamassa Hätäkeskuslaitoksen toimintakulttuuria entistä vuorovaikutteisempaan suuntaan, jossa vahvistetaan keskinäistä luottamusta ja arvostusta, parannetaan yhteistyötä, otetaan paremmin huomioon yksilöllisyys ja monimuotoisuus, kehitetään osaamista systemaattisesti ja uudistetaan toimintakulttuuria pitäen sisällään koko henkilöstön. Suurin muutos on se, että hätäkeskusten päälliköistä tulee johtoryhmän jäseniä uudessa organisaatiossa. 

Lähtökohtamme on hyvä. Luottamus&Maine-tutkimuksessa saavutimme kolmatta kertaa ykkössijan, kun tutkimusta on tehty vuodesta 2018 eli kuusi kertaa. Viisi kertaa olemme olleet palkintosijoilla eli organisaationa Hätäkeskuslaitokseen luotetaan. Tavoitteemme on pitää luottamus ja maine yhtä korkealla tasolla myös tulevaisuudessa ja johtamisjärjestelmän uudistuksella pyrimme edesauttamaan tätä kehitystä. 

Kehityshankkeita meneillään

Tänä vuonna Hätäkeskuslaitos vie eteenpäin kolmea isoa hanketta. Hätäviestintäjärjestelmää uudistetaan siten, että hätäpuheluliikenne irrotetaan turvallisuusverkosta. Tämän tarkoituksena on parantaa varautumista eli käytännössä hätäpuheluliikenne saadaan hätäkeskuksiin siinäkin tilanteessa, että turvallisuusverkossa olisi häiriötilanne. Toisaalta ratkaisu mahdollistaa sen, että hätäviestintään liittyvää kehitystyötä voidaan tehdä komponenteilla, joiden ei tarvitse olla turvallisuusverkkoon räätälöityjä. 

Toinen iso hanke on reaaliaikainen tekstinsyöttö (RTT). RTT tulee esteettömyysdirektiivistä ja sen tulee olla käytössä vuoden 2025 kesäkuussa. RTT tarkoittaa käytännössä sitä, että hätäilmoitus voidaan tehdä siten, että käyttäjän kirjoittama teksti näkyy hätäkeskuspäivystäjälle merkki kerrallaan ja toisaalta hätäilmoituksen tekijä näkee hätäkeskuspäivystäjän vastauksen merkki kerrallaan. 

Kolmas suurempi hanke on tallenninjärjestelmän uudistaminen eli järjestelmän, joka tallentaa hätäpuheluliikenteen sekä hätäkeskuksen ja viranomaisen välisen radiopuheluliikenteen. Myös edellä mainittu RTT edellyttää nykyisen jo käyttöikänsä lopussa olevan tallenninjärjestelmän uudistamista. 

Näiden kolmen hankkeen lisäksi Virve2-verkon edellyttämiä toimenpiteitä suunnitellaan.  

Henkilöstönäkymät

Henkilöstötilanteemme on viime vuosina parantunut ja olemme noin 615 henkilötyövuoden tasolla. Sisäministeriön kanssa asetettu tavoite on ollut 630, mutta siihen ei tämänhetkisellä koulutusmäärällä päästä.

Hätäkeskuslaitos on esittänyt, että hätäkeskuspäivystäjäkurssien vahvuus nostettaisiin nykyisestä kahdesta vuosittaisesta 24 opiskelijan kurssista kahteen 30 opiskelijan kurssiin. Henkilöstöennusteen mukaan, jossa otetaan eläköityminen ja lähtövaihtuvuus huomioon, tämä riittäisi pitämään yllä suunnilleen nykyisen henkilöstömäärän. 

Erityisenä huolena Hätäkeskuslaitoksella on ollut kaksikielisten päivystäjien määrä. Tammikuussa alkaa toivottu kaksikielinen kurssi ja toiveena on, että kaksikielisiä kursseja järjestettäisiin säännöllisesti. 

Henkilöstötilanteen parantuminen ja muutokset Hätäkeskuslaitoksen johtamistoiminnassa näkyvät VMBaro-tulosten parantumisena. Tulokset ovat parantuneet kaikissa mitatuissa pääryhmissä eli esimiestyössä, palkkauksessa, työn sisällössä ja vaikutusmahdollisuuksissa, osaamisessa, toimintakulttuurissa, työympäristössä, vuorovaikutuksessa ja työnantajakuvassa. Lisäksi työntekijöiden oma arvio työkyvystä on parantunut vuodesta 2021 kouluarvosanasta 7,14 kouluarvosanaan 7,62. 

Kaiken lisäksi sairauspoissaolot on saatu käännettyä laskuun viime vuoden 19,3 sairauspäivästä per henkilötyövuosi 15,2 sairauspäivään. Tähän vaikuttaa myös Hätäkeskuslaitoksen ennakoivan työkykyhankkeen eteneminen ja tarkoituksena on jatkaa ennakoivan työkykyhankkeen käyttöä jokapäiväisessä toiminnassa tuomalla tavoitteet osaksi kaikkien toimintayksiköiden konkreettisia ja mitattavia tulostavoitteita.

Vastuut muuttuvat

Loputkin hätäkeskustoimintaa koskevan lain pykälistä astuu voimaan vuoden alussa. Rekisterinpitäjyys muuttuu siten, että kaikki hätäkeskustoimintaan osallistuvat viranomaiset ovat rekisterinpitäjiä omien tietojensa osalta. Viime vuoden loppuun saakka Hätäkeskuslaitos on ollut pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen sekä Rajavartiolaitoksen hätäkeskustietojärjestelmän tietojen rekisterinpitäjä ja Poliisihallitus poliisin tehtävien rekisterinpitäjä. Nyt siis hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki, HUS ja Rajavartiolaitos toimivat rekisterinpitäjinä omien tietojensa osalta. Tavoitteena on, että hätäkeskuspalvelujen käyttäjille muutos ei näy tai, jos näkyy, niin toivottavasti entistä laadukkaampana toimintana.  

Vastuiden muutoksilla ei kuitenkaan ole suoranaista vaikutusta perustehtäväämme. Pyrimme edelleen siihen, että vastaamme ja käsittelemme hätäilmoitukset nopeasti siten, että oikeanlainen apu kyetään toimittamaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.     
     

Taito Vainio 
Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja