Hallintokantelu tulee tehdä kirjallisesti. Hallintokantelun Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta voi tehdä kuka tahansa. Kantelusta on ilmettävä, kuka sen on tehnyt, vähintään nimi ja yhteystiedot.

Kantelussa pitää kertoa, miksi pitää Hätäkeskuslaitoksen yksittäisen virkamiehen tai viraston menettelyä virheellisenä. Jos kantelu koskee yksittäistä hätäpuhelua, on kerrottava mahdollisimman tarkasti puhelun ajankohta, puhelinnumero ja paikkakunta, josta hätäpuhelu on soitettu. Kantelun kohteena oleva menettely tai laiminlyönti on kuvattava mahdollisimman tarkasti. 

Nimettömiä kanteluita ei käsitellä ilman erityistä syytä. Yli kaksi vuotta vanhempia asioita ei oteta tutkittavaksi ilman erityistä syytä. 

Kantelukirjelmän voi toimittaa sähköpostitse, postitse tai toimittamalla kantelun käyntisoitteeseen. 

Mikäli kantelun lähettää sähköpostilla, on suositeltavaa lähettää se salauspalvelun kautta: https://securemail.112.fi/.

Kanteluiden käsittelyaika on keskimäärin 3-6 kuukautta. Hallintokantelun käsittely on maksutonta. Kanteluasioita käsiteltäessä noudatetaan hallintolain 8 a -luvun säännöksiä.  Hallintolaista voi lukea Finlexistä. 

Kantelu tutkitaan, jos kanteluviranomainen katsoo kantelun johdosta olevan perusteita epäillä lainvastaista tai virheellistä menettelyä. Kantelun kohteena olevalta virkamieheltä pyydetään tarvittaessa selvitys ja hänen esimieheltään lausunto kantelukirjoituksen johdosta. Kantelun tekijältä voidaan pyytää myös vastine. 

Kanteluun annetaan kirjallinen vastaus. Vastaus toimitetaan kirjattuna kirjeenä, joten kantelukirjoituksessa tulee ilmetä postiosoite. Mikäli kantelijan postiosoite muuttuu kanteluprosessin aikana, tulisi postiosoitteen muutoksesta ilmoittaa Hätäkeskuslaitokselle. 

Koska kantelun voi tehdä kuka tahansa, kanteluratkaisua ei voida kaikissa tapauksissa kokonaisuudessaan antaa kantelun tekijälle salassapitosäännöksistä johtuen. Kanteluasiassa annetusta ratkaisusta ei voi valittaa (hallintolaki 53 d §). Kantelun voi aina tehdä myös ylimmille laillisuusvalvojille. Ylimpiä laillisuusvalvojia ovat ensisijaisesti eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri.