Saako hätäkeskuksesta apua?

Hätäkeskuspalveluun kohdistuu paljon harhaluuloja ja vanhaa tietoja, jotka voivat vaikuttaa hätäilmoituksen tekijän palveluodotuksiin. Lue uutisesta, mitä jokaisen pitäisi Suomessa tietää hätänumerosta.

Tilasitko ambulanssin sairaankuljetusta varten? Miksi hätäkeskuspäivystäjä kyselee turhia? Miksi potilas pyydetään puhelimeen? Mikäli olet ajatellut näin, sinulla on todennäköisesti vanhentunutta tai väärää tietoa hätäkeskuksen palvelusta. Palveluodotus voi perustua virheellisiin oletuksiin, mikäli sinulla ei ole ajantasaista tietoa hätäkeskuspalvelusta. 

Hätäkeskuksesta ei tilata apua

Kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa, on kyse kiireellisestä hätätilanteesta. Paikalle tarvitaan tällöin ensihoitoa, poliisia, pelastusta, sosiaalipäivystystä tai useampaa viranomaista yhtä aikaa.

Avuntarvitsijan tärkein tehtävä on tunnistaa, onko hätätilanne kiireellinen ja soittaa silloin hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi ilmoituksen perusteella tilanteen, antaa ohjeita ja välittää tehtävän tarvittaessa oikeille viranomaisille. Hätäilmoituksen tekijä ei päätä, minkälaista apua tarvitaan tai kuinka kiireellinen se on. Arvion tekee aina hätäkeskuspäivystäjä.

Hätäilmoitus tehdään aina meneillään olevasta tilanteesta. Epävarmassa tilanteessa kannattaa soittaa hätänumeroon, jolloin päivystäjä ohjeistaa, miten toimia.

Tärkeintä on vastata kysymyksiin

Hätäkeskuspäivystäjän on selvitettävä tilannetta kysymyksillä, jotta avun tarve, tilanteen kiireellisyys sekä tarvittavat resurssit saadaan selville.

Vastaamalla kysymyksiin, autat hätäkeskuspäivystäjää ja hälytettäviä viranomaisia tehtävän hoitamisessa. Esimerkiksi kolarissa voi olla osallisena sähköauto, kuorma-auto, hirvieläin tai useita ihmisiä. Tilanteesta riippuen tehtävälle pitää välittää joko ensihoito, pelastus tai poliisi tai kaikki viranomaiset samaan aikaan sekä erityistä kalustoa tehtävän hoitamiseen. 

Apua voi saada ohjeen muodossa

Jos hätäkeskuspäivystäjä arvioi, ettei tilanne vaadi hälytettävää viranomaisapua, ilmoittajalle annetaan neuvoja, miten tilanne voidaan hoitaa itse tai mihin ottaa yhteyttä. Esimerkiksi nenäverenvuodon tyrehdyttämisessä päivystäjä voi antaa ohjeita ja tarvittaessa ohjata terveysneuvontaan.

Hälyttämättä jättäminen ei tarkoita avun kieltämistä. Kyse ei ole kiireellisestä viranomaistehtävästä, mutta apua on tarjolla muilla tavoin.

Hätäkeskus arvioi tietoa, ei tunnetta

Hätäpuhelua ei tule verrata perinteiseen asiakaspalveluun. Päivystäjän ammattitaito vaatii jämäkkyyttä, ja puhelu kannattaa nähdä samanlaisena kuin ensihoitajan kohtaaminen: tavoitteena on auttaa mahdollisimman nopeasti ja usein henkeä pelastaen.

Hätäpuhelu kannattaa soittaa aina itse, jos mahdollista, sillä päivystäjä saa parhaat tiedot suoraan avuntarvitsijalta. Vaikka potilaalla olisi sairauskohtaus, päivystäjä voi arvioida tilannetta esimerkiksi hengitystä kuuntelemalla.

Lapset ja ikäihmiset soittavat usein läheisilleen, eikä hätäpuhelu aina tule suoraan tapahtumapaikalta. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa ja vaikeuttaa tilanteen arviointia.

Mikä on turha puhelu?

Kaikki arjen yllättävät ongelmat eivät ole hätätilanteita. Hätänumeroon ei pidä soittaa, jos haluat vain vastauksia kysymyksiin tai kuljetuksen päivystykseen. Hätäkeskus ei voi kertoa esimerkiksi tietoja toisesta henkilöstä tai antaa ohjeita lääkkeiden annostuksiin.

Aiemmin ambulanssi tarkoitti sairaankuljetusta, mutta nykyään puhutaan ensihoidosta, joka antaa hoitoa tapahtumapaikalla tai kuljetuksen aikana. Päivystysapu 116 117 auttaa äkillisissä terveysongelmissa ja päivystyspalveluihin hakeutumisessa.

Kuka päättää avunsaannista?

Hätäilmoituksen arvioinnissa ja tehtävän välittämisessä noudatetaan aina hälytettävien viranomaisten antamia ohjeita. Poliisi-, pelastus- sekä sosiaali- ja terveystoimi ovat ohjeistaneet, mitä resursseja eri tehtäviin käytetään eri alueilla, kohteissa ja olosuhteissa.

Jos riskinarvio täyttää tehtävän välittämisen kriteerit, sille määritellään kiireellisyysluokka: A-, B-, C- tai D-tehtävä. A on kiireellisin ja D vähiten kiireellinen. Kiireellisimmät tehtävät priorisoidaan etusijalle, ja vähemmän kiireelliset voivat joutua odottamaan. Hätäkeskus ei voi vaikuttaa hälytettävien viranomaisten määrään.

Näkeekö hätäkeskus, mistä soitat?

Hätäkeskuspäivystäjä selvittää tapahtumapaikan ensisijaisesti suoraan hätäilmoituksen tekijältä. Mikäli tarkka tapahtumapaikka ei ole avuntarvitsijalla tiedossa, päivystäjä pyrkii tarkentamaan sijaintia lisäkysymyksillä. 

Avuntarvitsijalta saadun tiedon tukena voidaan käyttää erilaisia teknisiä paikannusmenetelmiä. Paikannus ei kuitenkaan kerro, mihin asuntoon, mille kaistalle tai mihin ajosuuntaan apua pitää välittää. Siksi vuorovaikutus on tärkeää myös sijainnin määrittämisessä.

Hätätilanteessa Sinua helpottaa se, että apua saa yhdestä numerosta. Sinun ei tarvitse itse tietää, mitä viranomaisapua tarvitset. 112 on hätätilanteessa lähellä.