Hätänumero 112 tunnetaan – Hätäkeskuslaitoksen palveluun luotetaan

Vietämme tällä viikolla valtakunnallista 112-päivää. Päivää on vietetty Suomessa 11.2. jo vuodesta 1997 lähtien. Perinteisesti 112-päivään liittyviä aiheita nostetaan esiin koko viikko eri yhteyksissä. Tänä vuonna teemana on ”Turvallisuuden tunne tehdään yhdessä”.

112-päivä on suomalainen innovaatio

112-päivä on suomalainen innovaatio ja se on myös vahvistettu eurooppalaiseksi 112-päiväksi. Päivää on vietetty eurooppalaisena 112-päivänä vuodesta 2008 lähtien. 112-päivänä on hyvä nostaa esiin myös se, että 98 prosenttia suomalaisista tuntee hätänumeron 112. Käytännössä siis kaikki. Kuitenkin vain 48 prosenttia tietää, että 112 toimii myös Euroopassa. Tätä tietoisuutta meidän on vielä lisättävä. 

Turvallisuus tehdään yhdessä

Turvallisuuden tunteen ja myös toteutuneen turvallisuuden näkökulmasta tehokas ja hyvä yhteistyö on elintärkeää. Suomalaisen sisäisen turvallisuuden järjestelmä perustuu vahvaan yhteistyöhön, jossa jokaisen turvallisuusviranomaisen toiminta vaikuttaa kokonaisuuteen eli siihen, miten nopeasti ihminen saa apua hätään joutuessaan. Tässä kokonaisuudessa hätäkeskukset ottavat vastaan ensimmäisen ilmoituksen, tekevät arvion avun tarpeesta, hälyttävät oikeanlaiset voimavarat oikeaan paikkaan ja tukevat viranomaisten toimintaa tehtävän aikana erilaisia lisätietoja hankkimalla. 

Suomalaisen sisäisen turvallisuuden järjestelmä perustuu vahvaan yhteistyöhön, jossa jokaisen turvallisuusviranomaisen toiminta vaikuttaa kokonaisuuteen eli siihen, miten nopeasti ihminen saa apua hätään joutuessaan.

Hätäkeskuspäivystäjät myös ohjeistavat ihmisiä, miten toimia ennen viranomaisavun saapumista, jotta vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Tehtävä ei myöskään ole aivan yksinkertainen, koska on kyettävä arvioimaan, tarvitaanko paikalle ensihoitoa, pelastustointa, poliisia, sosiaalitointa vai Rajavartiolaitosta vai useampaa näistä ja vielä se, miten paljon apua tilanteeseen tarvitaan. On myös arvioitava, tarvitaanko viranomaisen apua tilanteeseen lainkaan.

Hätäkeskuslaitoksen hiukan alle kolmesta miljoonasta hätäpuhelusta noin puolet hoidetaan neuvonnalla niin, ettei viranomaista hälytetä paikalle lainkaan. Koko tämä arviointityö on tehtävä näkemättä tilannetta pelkän hätäpuhelun perusteella ja vieläpä sekunneissa ja korkeintaan minuuteissa. 

Hätäkeskuspäivystäjien ammattitaitoon luotetaan

Hätäkeskuslaitokseen ja hätäkeskuspäivystäjien ammattitaitoon ja 112-palveluun luotetaan laajasti. Hätänumeroon soittaneiden antamat arviot osoittavat, että palvelumme on erinomaisella tasolla. Hätäpuheluihin vastataan nopeasti, hätäkeskuspäivystäjien palveluasenne on korkealla tasolla, hätäkeskuspäivystäjien antamat ohjeen koetaan erinomaisen selkeiksi ja hätäkeskuspäivystäjien asiantuntemusta pidetään erinomaisena. Asteikolla 1–5 edellä mainittujen neljän kokonaisuuden arvot asettuvat 4,46 ja 4,60 välille. 

Tähän samaan yhteyteen on myös nostettava esiin viime vuoden lopulla julkaistu julkisen hallinnon Luottamus&Maine -tutkimus, jossa Hätäkeskuslaitos sijoittui ensimmäiseksi 81 julkisen organisaation joukossa. 

Tämän vuoden teema korostaa sitä, että turvallisuuden tunteeseen saatikka turvallisuuden konk-reettiseen toteutumiseen vaikuttaa moni muukin tekijä Hätäkeskuslaitoksen toiminnan lisäksi. Viranomaiset vastaanottavat hälytykset hätäkeskuksista ja tarjoavat konkreettisen avun hätään joutuneelle ihmiselle. 

Viranomaisten voimavarat ja niiden käyttöaste vaikuttavat hyvin paljon siihen, miten nopeasti konkreettinen apu ihmisten luo saapuu. Tästä syystä hätäkeskuspäivystäjä pyrkii kyselemällä saamaan mahdollisimman oikeanlaisen kuvan avun tarpeesta ja siitä, tarvitaanko tilanteessa todellisuudessa viranomaisen apua ja kuinka kiireellistä apua tarvitaan.

Jokaisen panosta tarvitaan

Pelkästään viranomaisten toiminta ei riitä turvallisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Viranomaiset tekevät myös paljon työtä ennaltaehkäisyn hyväksi eli pyritään siihen, että ihmiset osaavat toimia siten, että viranomaisen apua tarvittaisiin nykyistä vähemmän tai että vahinkoja kyettäisiin rajoittamaan mahdollisimman paljon jo ennen viranomaisen saapumista. Järjestäytyneen viranomaisavun lisäksi tarvitaan siis jokaisen ihmisen omaa toimintaa, jotta vahingot voidaan minimoida. 

Järjestäytyneen viranomaisavun lisäksi tarvitaan siis jokaisen ihmisen omaa toimintaa, jotta vahingot voidaan minimoida. 

Omalla toiminnalla voidaan varautua siihen, että mahdolliset onnettomuusuhkat tunnistetaan ja estetään ennalta ja että kyetään toimimaan oikein mahdollisissa uhkaavissa tilanteissa. Hyvin yksikertaisilla toimilla voidaan saada merkittävä vaikutus aikaan. Parhaimmillaan pelastetaan ihmishenkiä ja säästetään merkittäviä omaisuus- tai ympäristöarvoja. 

112-päivänä on hyvä pysähtyä hetkeksi ja miettiä jokin konkreettinen toimenpide, jolla voin parantaa omaa tai läheisteni turvallisuutta. 

Turvallisuus lähtee meistä jokaisesta itsestämme.  

Taito Vainio 
Hätäkeskuslaitoksen johtaja