Yhdenvertaisempaa 112-palvelua
Turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa ratkaisevasti se, että ihminen voi luottaa saavansa nopeasti apua hätätilanteessa – kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa. Uusimpien tilastojen valossa Suomessa saa tällä hetkellä apua hätänumeron 112 kautta nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.
Uusi hätäkeskustietojärjestelmä yhdistää Suomen kuusi hätäkeskusta ja varmistaa tasalaatuisen palvelun sekä nopean vastaamisen kaikkialla Manner-Suomessa. Hätäilmoitus ei jää enää jonoon alueellisten ruuhkahuippujen aikana, vaan siihen vastataan sellaisessa hätäkeskuksessa, missä ei ole ruuhkaa. Uuden toimintamallin ansiosta koko maata palvelee yksi virtuaalinen hätäkeskus. Olemme siis saaneet toteutettua verkottumisen teknisesti. Kun vielä kehitämme toiminnallisia käytäntöjä, saamme verkottumisesti irti kaiken sen hyödyn, mikä on mahdollista.
112-toiminnan keskiössä ovat laaja-alainen viranomaisyhteistyö, yhteiset järjestelmät ja yhdenmukainen toimintamalli.
Suomessa hätäkeskusten määrä on Euroopan pienin pinta-alaan ja väestömäärään suhteutettuna. Esimerkiksi Ruotsissa on 40 erilaista hätäilmoitusten käsittelyyn osallistuvaa hälytyskeskusta ja Ranskassa hätäilmoituksia vastaanotetaan yli 60 eri hätänumerosta. Palvelun laatua ei kuitenkaan voi verrata keskusten määrään, sillä suomalainen hätäkeskustoiminta on kansainvälisesti tarkasteltuna edistyksellistä yhden numeron ja palvelun näkökulmasta. 112-toiminnan keskiössä ovat laaja-alainen viranomaisyhteistyö, yhteiset järjestelmät ja yhdenmukainen toimintamalli.
Hätäkeskuslaitoksella on lisäksi hallinnonrajat ylittävää toimintaa, ja sen vaikutus kokonaisturvallisuuteen on merkittävä. Hätäkeskuslaitos muun muassa hoitaa ulkoministeriön konsulipalvelua tilanteissa, joissa Suomen kansalainen tai Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen joutuu ulkomailla ongelmatilanteeseen. Palvelu tapahtuu neuvonnalla ja opastuksella. Tämän lisäksi yhteistyö Onnettomuustutkintakeskuksen kanssa on alkamassa turvallisuustutkintalain mukaisten ilmoitusten vastaanottamisessa ja tietojen välittämisessä.
Vielä viime vuosikymmenen alussa osa vanhoista hälytyskeskuksista työskenteli puhelinluurin ja kynän varassa, ja välitetyt tehtävät kirjattiin tukkimiehen kirjanpidolla. Tänä päivänä uusien työkalujen ansiosta hätäkeskuspäivystäjä näkee näytöltä soittajan sijainnin, onnettomuusauton mallin sekä kulkusuunnan ja vastaanottaa puhelujen lisäksi eri muodoissa tulevaa informaatiota. Paikantamisen tarkkuus on parantunut jopa kilometreistä muutamaan metriin.
112-palvelujen merkittävä saavutettavuuden parannus on ollut valtakunnallinen hätätekstiviestipalvelu. Suunnittelupöydällemme on tulossa myös viittomakielisen tulkkauspalvelun pilotointi, jolloin henkilö saisi viittomakielen tulkin videoyhteyteen tehdessään hätäilmoitusta.
Ruotsinkielisiä asiakkaita kyetään palvelemaan paremmin verkottuneen tietojärjestelmän ansiosta. Tietojärjestelmässä päivystäjien tietoihin on määritelty kielitaito, jolloin ruotsinkielinen hätäilmoitus voidaan ohjata seuraavalle vapaana olevalle ruotsinkielisen profiilin omaavalle hätäkeskuspäivystäjälle.
Viime vuosina 112-palvelut ovat kehittyneet kovalla tahdilla. Toimintaympäristö muuttuu kuitenkin yhä edelleen teknologian kehittymisen myötä, ja esimerkiksi kuvien ja videoiden sekä tekoälyn hyödyntäminen tulevat lähitulevaisuudessa olemaan osa hätäkeskustoimintaa. Nämä kaikki vaativat hätäkeskuspäivystäjiltä uudenlaista osaamista. Pitkälle viety digitalisaatio sujuvoittaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisten yhteistyötä, mutta pääosassa on edelleen ammattitaitoinen ihminen.
Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on turvata hätäkeskuspäivystäjäresurssit. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä on tämän vuosikymmenen aikana vähentynyt yli viidenneksellä hätäkeskusuudistuksesta johtuen. Tämä on kiristänyt hätäkeskusten työtahtia ja se näyttäytyy muun muassa sairauspoissaolojen lisääntymisenä ja työtyytyväisyyden heikentymisenä. Nykyisellä koulutusmäärällä henkilöstömäärää kyettäisiin pitämään tulevina vuosina nykyisellä tasolla mutta toivomme, että juuri käynnistynyt hätäkeskuspäivystäjien koulutusjärjestelmän uudistus tuo valmistuttuaan asiaan helpotusta. Tämän lisäksi pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että Pelastusopisto pystyisi järjestämään yhden ylimääräisen kurssin mahdollisimman nopeasti eli käytännössä aloitus olisi vuoden 2021 syksyllä.
Määrärahojen sekä hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärän lisäämisellä voidaan edistää Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön jaksamista sekä ylläpitää nykyistä palvelutasoa.
Pieni ammattikunta ja vain kuudelle paikkakunnalle työllistyminen tarkoittavat sitä, että tällä hetkellä kaikki tarjolla olevat päivystäjät on rekrytoitu ja uusille tutkinnon suorittajille luvataan työllistyminen välittömästi. Määrärahojen sekä hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärän lisäämisellä voidaan edistää Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön jaksamista sekä ylläpitää nykyistä palvelutasoa.
112-palvelu on haavoittuva, sillä tekniikka näyttelee siinä suurta roolia. Jos hätänumero 112 ei toimi, koko viranomaisten auttamisen ketju haavoittuu. Tästä syystä tekniikan pitää olla varmennettua ja valmiustoimet on suunniteltava huolellisesti etukäteen. Tämä on huomioiva myös henkilöstöresurssien ohella. Näiden edellytysten toteutuessa kiireelliset hätäkeskuspalvelut voidaan turvata kaikissa olosuhteissa.
Hätäkeskuslaitos toimii tänä päivänä hätätilanteiden tiedonkulun keskipisteenä, ja on yhteiskunnan kriisinsietokyvyn näkökulmasta se taho, joka sovittaa yhteen eri hälytysviranomaisten toimintaa ja huolehtii rajallisten resurssien priorisoinnista viranomaisohjeiden mukaisesti.
Tulevilla uudistuksilla ja kehitystyöllämme haluamme varmistaa seuraavan sukupolven hätäkeskuspalvelut sekä Suomen aseman viranomaisyhteistyön kärkimaana.
Taito Vainio
Hätäkeskuslaitoksen johtaja
