Uratarina: Hätäkeskuspäivystäjä Pauli

Joulukuussa 2022 hätäkeskuspäivystäjäkurssi numero 38:lta valmistunut Pauli palkittiin valmistujaistilaisuudessa Hätäkeskuslaitoksen PRO 112 -stipendillä. Pauli kertoo kurssilaisten hioutuneen hyvin yhteen jo heti opintojen alussa elokuussa 2021, ja ilmapiiri oli kannustava 1,5 vuotta kestäneiden opintojen ajan. Tarvittaessa tukea sai kurssikavereilta, joten hän haluaa kiittää PRO 112 -tunnustuksesta myös opiskelutovereitaan. 

Keski-Suomesta kotoisin oleva Pauli kiinnostui hätäkeskuspäivystäjän urasta ensimmäisen kerran jo yläaste- tai lukioikäisenä, kun hän seurasi mielenkiinnolla 112-tv-sarjaa. Uralle hakeutumista hän mietti jo lukion jälkeen, mutta kaupallinen ala vei vielä mennessään. Palveluliiketoiminnan tradenomiksi valmistunut ja työelämästä asiakaspalvelukokemusta kerryttänyt Pauli totesi kuitenkin kahdeksan vuoden jälkeen, ettei kaupan alan muutokset enää tuntuneet omilta. Hän lähti rohkeasti hakemaan elämälle uutta suuntaa ja päätti panostaa hätäkeskuspäivystäjän koulutukseen hakeutumiseen.

– Pelastusopiston hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen hakuvaihe oli jännittävää aikaa, kun odoteltiin kutsuja jatkoon. Tein silloisessa työpaikassani osa-aikaisesti töitä kolmena päivänä viikossa, joten sain parin kuukauden ajan keskityttyä lukemaan pääsykoemateriaalia ja kertaamaan englantia ja ruotsia. 

Kaksiosaisesta pääsykokeesta Paulille jäi hyvät muistot ja tuloksena opiskelupaikka Pelastusopistolla Kuopiossa.

– Ensimmäinen pääsykoeosio oli netissä tehtävä koe. Se meni hyvin ja sain kutsun seuraavaan osioon Pelastusopistolle, jossa meillä oli psykologiset testit sekä opettajien ja psykologin haastattelut. Toukokuussa sain tiedon koulupaikasta ja pienen harkinnan jälkeen otin paikan vastaan.

Hätäkeskuspäivystäjän urasta haaveilevia Pauli rohkaisee hakeutumaan koulutukseen ja kehottaa valmistautumaan pääsykokeisiin kunnolla. Pääsykokeissa kannattaa olla oma itsensä. Opintojen aikana kannattaa muistaa olla armollinen itselleen.

Harjoittelusta varmuutta työelämään

Pauli kehuu opintojen aikaista yhteishenkeä. Kurssikavereiden läsnäolo, vertaistuki ja turva olivat myös tärkeässä roolissa koko opintojen ajan. 

– Oli tärkeää, että kurssillamme oli opintojen aikana hyvä ryhmähenki, sillä tulemme työskentelemään verkottuneessa Hätäkeskuslaitoksessa, vaikka kurssilaiset hajaantuvatkin kuuteen hätäkeskukseen eri puolille Suomea. Meillä oli yhteisiä vapaaehtoisia vapaa-ajan viettoja niin Kuopiossa kuin opiskellessamme Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereen Hervannassa.

Välillä koulu oli todella intensiivistä ja uutta opeteltavaa asiaa tuli jatkuvasti. Opiskelu oli sekä haastavaa että palkitsevaa.

– Kaikki opetettavat asiat olivat minulle uutta, koska aikaisempaa kosketuspintaa viranomaisten toimintaan ei ollut työn tai elämän puolesta. Uuden oppimisessa asioiden sisäistäminen vei todella paljon aikaa. Toisinaan oli epäileväinen olo, että onko minusta tähän työhön, mutta opintojen edetessä kohti loppua tunne vaihtui – tämä on omalle tuntuva työ. 

Aina opetettavat asiat eivät ensin tuntuneet työn kannalta olennaisilta, mutta opintojen loppupuolella ja harjoittelussa palaset alkoivat loksahdella paikoilleen, kun opiskeltujen asioiden perusteet ja käytäntö yhdistettiin. 

Harjoittelusta parhaiten Paulin jäi mieleen ohjaajan ja muiden Vaasan hätäkeskuksessa työskentelevien hätäkeskuspäivystäjien antamat ohjeet sekä kokemuksen tuoma varmuus tulevaa työelämää varten. Harjoittelun aikana hätätilanteiden kirjo oli laaja ja puhelut sisälsivät kaikkea kiireettömistä tehtävistä kiireellisiin tehtäviin.

– Erityisesti mieleen jäi harjoittelun alussa tullut hätäpuhelu, joka koski synnytystä. Hätäpuhelu hoidettiin loppuun ja välitimme tehtävän ensihoidon yksikölle, joka lähti kuljettamaan potilasta 100 kilometrin päähän synnyttämään. Sitä emme saaneet tietää syntyikö silloin tyttö vai poika.

Omasta työssäjaksamisesta tulee huolehtia

– Opintojen lopussa kurssinjohtajamme kiteytti tulevan ammatin hyvin: ”Muistakaa, että vaikka olettekin usein negatiivisten asioiden äärellä ja ihmisille tapahtuu järkyttäviä asioita, niin avuntarvitsijat elävät omaa arkea ja hädän hetkellä he tarvitsevat apua ja tukeutuvat teidän apuunne.” Tämän lausahduksen jälkeen itselläni todellakin palaset loksahtelivat paikoilleen tulevan työn kohdalta. Saan oikeasti tehdä merkittävää työtä ja olla avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki hädän hetkellä.

Hätäkeskuspäivystäjän työvuorot ovat pitkiä ja alussa menee varmastikin muutama kuukausi, että vuorotyön rytmiin pääsee kiinni. Pitää muistaa huolehtia riittävästä unesta, liikunnasta ja rentoutumisesta. 

– Olen luonteeltani utelias, enkä aio jäädä yksin salissa, vaan tukeudun kollegoideni apuun, jos jokin asia mietityttää. Harjoittelun aikana huomasin, että aika äkkiä edelliset hätäpuhelut ja viranomaisille välitettävät tehtävät pyyhkiytyvät mielestä pois, koska seuraavat puhelut, ohjeiden antamiset ja tehtävien välittäminen tulevat eteen uuden hätäpuhelun tullessa hätälinjasta. Työpäivien päätyttyä pitikin usein pohtimalla pohtia, että minkälaisia tehtäviä harjoitteluvuoron aikana hätäpuheluissa tuli. Toisaalta hyvä, että uuden puhelun tullessa edellinen tehtävä niin sanotusti omalta kohdalta unohtuu, koska silloin kaikki asiat ja tapahtumat eivät pyöri mielen päällä.

Rauhallisuus, ammattitaito ja yhteistyö korostuvat työssä

Pauli aloitti hätäkeskuspäivystäjän työt Turun hätäkeskuksessa 9.1.2023. Hän pohtii, että uudessa työssä on tärkeää kokonaisvaltainen rauhallisuus hätäpuhelua vastaanotettaessa ja viranomaisten antamien ohjeiden mukaisten toimintojen täsmällinen noudattaminen. Toki kiperien tilanteiden tullessa eteen, pitää olla myös jämäkkä ja kannustaa ilmoittajaa toimimaan ohjeiden mukaan.

– Koulu ja harjoittelu antoivat vain pintaraapaisun hätäkeskusmaailmasta, eli oikea työkokemus syntyy vasta oikean työn alkaessa. Uskon pystyväni auttamaan rauhallisella olemuksellani hädässä olevia kansalaisia sekä toimimaan ammattitaitoisesti ja yhteistyössä kentällä toimivien viranomaisten kanssa. Lisäksi odotan, että pystyn kehittämään itseäni työssä ja mahdollisesti luoda nousujohteisen uran Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa. 

Paulista olisi myös mielenkiintoista päästä tuomaan Hätäkeskuslaitoksen ja yksittäisen hätäkeskuspäivystäjän toimintaa entistä enemmän kansalaisten tietoon. 

– Olisi hienoa, jos voisin tuoda enemmän esille sitä mitä minä työkseni teen, vaikka tietyt salassapitosäädökset estävätkin avoimen vuoropuhelun viranomaisten toiminnasta, Pauli pohtii.