Monikanavainen vaaratiedottaminen rakentuu pala palalta
Vaaratiedotteet on lisätty 112 Suomi -sovellukseen vuodesta 2019 alkaen. Hätäkeskuslaitos kehitti sovellusta itsenäisesti, tunnistettuaan tarpeen jakaa vaaratiedotteita monikanavaisemmin kuin TV:ssä ja radiossa.
Runsaat kymmenen vuotta sitten hätäpaikannuksen tarkkuus saattoi haja-asutusalueilla olla pahimmillaan useita kymmeniä kilometrejä. Tähän haasteeseen kehitimme 112 Suomi -sovelluksen vuonna 2015, joka välitti soittajan sijaintitiedon hätänumeroon hätäpuhelun yhteydessä. Sen avulla ilmoittajat löydettiin mereltä ja tunturista kymmenien metrien tarkkuudella, ja sovellus sai runsaasti kiitosta avuntarvitsijoilta, pelastusviranomaisilta sekä erilaisilta palkintoraadeilta. 112 Suomesta tuli pian yksi ladatuimmista sovelluksista Suomessa.
Kun älypuhelimiin tuli automaattinen sijaintitiedon välitys hätäpuhelun yhteydessä ilman sovellustakin vuonna 2018, sovelluksen alkuperäinen käyttötarkoitus muuttui, ja laajensimme sen palveluvalikoimaa päivystysnumeroista ohjeisiin sekä viranomaistiedotteista lähimpään sydäniskuriin. Palveluvalikoiman suhteen olemme pystyneet nopeasti reagoimaan yhteiskunnan ilmiöihin, kuten koronaan ja varautumisohjeisiin.
Kokoamalla turvallisuuspalvelut yhteen paikkaan olemme auttaa ihmisiä löytämään oikean turvallisuuspalvelun oikeassa tilanteessa sekä sitä kautta myös vaikuttaa erityisesti hätänumeroon kuulumattomien puheluiden vähenemiseen.
112 Suomi kehittyy muuttuvien tarpeiden mukana
Koska Suomessa ei ollut näköpiirissä tekstiviestiin tai solulähetykseen (Cell broadcast) perustuvaa vaaratiedotejärjestelmää, päätimme vuonna 2019 lisätä sovellukseen tiedoteominaisuuden. Näin vaaratiedotteiden jakelu saatiin aiempaa monikanavaisemmaksi. Taustalla ei ollut poliittista ohjausta vaan arvioimme virastona tällaisen lisäpalvelun edistävän vaaratiedotteiden läpimenoa. Se oli kehittämismäärärahojemme puitteissa toteutettavissa. Samoihin aikoihin oli perustettu Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus, johon keskitimme vaaratiedotteiden teknisen välittämisen.
Ryhdyimme jakamaan tiedotteita myös Hätäkeskuslaitoksen sosiaalisen median kanavilla sekä 112.fi-sivustolla. Pian tämän jälkeen sovelluksesta tehtiin lakisääteinen vaaratiedotekanava.
Vaikka puhelinten eri käyttöjärjestelmät tuovat omat rajoituksensa sovellukselle, tiedonkulku sovelluksen kautta on ollut hyvä lisä TV:n ja radion rinnalle. Käyttäjän näkökulmasta 112 Suomen vaaratiedote on kartan ja linkkimahdollisuuden ansiosta pelkkää tekstiä informatiivisempi.
Uudet järjestelmät täydentävät nykyisiä kanavia
Euroopan turvallisuustilanteen vuoksi elämme uudenlaisia aikoja. Tällä hetkellä työstämme sovellukseen ominaisuutta ilmasta uhkaavalle vaaralle poikkeusolojen tarpeisiin. Kyseessä on sisäministeriön vetämä Siren-hanke, johon on myönnetty EU-rahoitusta. Lisäksi sisäministeriö on tiedottanut, että Suomeen rakennetaan tämän vuoden aikana FI-Alert-järjestelmä, joka perustuu Cell-Broadcast -teknologiaan.
Kokemukseni mukaan viranomaiset ovat jo pitkään yhdessä tunnistaneet Cell-Broadcast -teknologian tarpeellisuuden, mutta kehittämisen vaatimia resursseja ei ole ollut. Euroopan tämänhetkisen turvallisuustilanteen myötä vaaratiedotekokonaisuus on priorisoitu korkeammalle, ja sen kehittämiseen on nyt myönnetty rahoitusta. On hienoa, että hankinta vihdoin toteutuu, ja jokainen nykyisistä ja tulevista kanavista voi täydentää toisiaan. 112 Suomi ei kilpaile muiden vaaratiedotekanavien kanssa, vaan täydentää niitä.
112 Suomi -sovelluksella on jo 11 vuoden ajan ennen kaikkea pyritty vastaamaan hädässä olevien tarpeisiin ja ohjaamaan ihmisiä oikeiden palveluiden äärelle. Pidämme Hätäkeskuslaitoksessa kiinni sovelluksen tärkeästä merkityksestä turvallisuuden palvelukanavana ja kehitämme sitä edelleen erilaisten ongelmatilanteiden apuvälineeksi.
Marko Nieminen
Hätäkeskuslaitoksen valmiusjohtaja
