Pohjanmaalta hätäkeskuksen ruotsinkieliseksi ääneksi
Pohjanmaalta kotoisin oleva Hannah on käsitellyt hätäpuheluita jo 20 vuoden ajan. Hänen äidinkielensä ruotsi on avannut ovia tilanteisiin, joissa oikea kieli tuo turvaa ja ymmärrystä – ja joskus jopa helpottaa yhteyden syntymistä.
Hannah oli 19-vuotias, kun hän asteli sisään Kokkolan aluehälytyskeskukseen vuonna 2002. Hän oli saanut perhetuttavan kautta tiedon työstä, joka sopi hyvin lukion jälkeiseen välivuoteen.
─ Muistan, kuinka minulle annettiin ensihoidon riskinarviokansio, käskettiin lukemaan sitä ja vastaamaan, kun puhelin soi. Parin vuoron jälkeen päivystinkin jo yksin koko Keski-Pohjanmaan maakuntaa, Hannah muistelee.
Valtiollinen Pohjanmaan hätäkeskus aloitti toimintansa Vaasassa marraskuussa 2002, ja Hannahin tie hätäkeskusalalla oli tarkoitus päättyä tuolloin. Tie vei kuitenkin Vaasaan, ja seuraavana vuonna hätäkeskuspäivystäjäopintoihin Pelastusopistolle.
Kielitaito on hätäpuhelun tärkeä työväline
Tällä hetkellä Hannah työskentelee hätäkeskuspäivystäjänä Turun hätäkeskuksessa, ja hänen 20-vuotisen päivystäjäuran aikana hän on ehtinyt vastaanottaa hätäilmoituksia niin Kokkolassa, Vaasassa, Keravalla kuin Lohjallakin. Yksi hänen uransa erityispiirteistä liittyy hänen äidinkieleensä, ruotsiin.
─ Hätäkeskusten velvollisuus on palvella suomeksi ja ruotsiksi. Mikäli hätäilmoituksen tekijä puhuu ruotsia, eikä puhelun vastaanottanut päivystäjä kykene sitä ruotsiksi hoitamaan, siirretään puhelu sellaiselle päivystäjälle, jonka kielitaito on riittävä. Päivystäjä kertoo siitä tyypillisesti sanoin ”Odota hetki, käännän sinut ruotsinkieliselle päivystäjälle”, Hannah kertoo.
Siirto kestää joitain sekunteja. Ruotsinkielentaitoisia hätäkeskuspäivystäjiä on aina kirjautuneena hätäkeskustietojärjestelmään, ja järjestelmä tunnistaa päivystäjälle määritellyn kielitaidon. Ruotsinkielisiä puheluita hoitaa sekä äidinkieleltään ruotsinkieliset että muut, joiden kielitaito on riittävä. Hätäpuhelun käsittely vaatiikin varsin vahvaa kielitaitoa.
─ Hätäpuhelun hoitaminen ruotsiksi on toisinaan erilaista kuin suomeksi. Olen itse kotoisin Pohjanmaalta, ja esimerkiksi kotimurteen kuuleminen helpottaa tietyn tunnetason tavoittamista. Tilanteesta riippuen se voi olla sekä hyvä että huono asia, Hannah pohtii.
─ Se mikä toisinaan tekee ruotsinkielisten puheluiden käsittelemisestä hankalampaa, liittyy ammattisanastoon. Koen itse, että sanasto on vakiintuneempaa suomeksi, onhan viraston työkieli ja radiokielikin suomi. Joskus saan jopa hakea tiettyjä sanoa ruotsiksi, mikä tietenkin tuntuu hassulta, kun on kyse äidinkielestäni.
Hannah kertoo päätyneensä melko usein tilanteeseen, jossa hätäilmoituksen tekijä puhuu suomea, mutta puhelun edetessä käy ilmi, että henkilön äidinkieli on ruotsi.
─ Jokainen saa tietenkin itse valita, mitä kieltä hän puhuu meidän kanssa, mutta kaikilla ei ole ollut tiedossa mahdollisuus puhua ruotsia. Kehottaisinkin kaikkia äidinkieleltään ruotsinkielisiä aloittamaan hätäpuhelun ruotsiksi. Meillä on aina ruotsinkielisiä hätäkeskuspäivystäjiä linjassa, Hannah rohkaisee.
Verkottuneen toimintamallin ansiosta kielitaitoinen hätäkeskuspäivystäjä voi löytyä vaikka toisesta hätäkeskuksesta - Turusta käsin voi käsitellä hätäilmoitusta Vaasasta tai Rovaniemeltä. Sillä ei siis ole väliä, mistä päin Suomea soitat, tai missä keskuksessa on enemmän ruotsinkielentaitoisia päivystäjiä.
─ On myös todettava, että me ruotsinkieliset hätäkeskuspäivystäjät pidämme ruotsinkielisten hätäilmoitusten käsittelystä. Itse koen, että on varsin mukavaa saada vaihtaa muutama sana murteeksi, kun puhelu tulee Pohjanmaalta, Hannah hymyilee.
