Vähennetään yhdessä hätänumeroon kuulumattomia puheluja 

Meillä on ollut jo useamman vuoden huoli hätänumeroon 112 soitetuista puheluista, jotka eivät kuulu hätäkeskustemme käsiteltäviksi. Näiden puheluiden määrä on edelleen suuri. Ilmiö ei näy pelkästään Suomessa, vaan myös muualla maailmassa. Kaikkien meidän turvallisuuden kannalta on erityisen tärkeää, että yhteistä hätänumeroamme käytetään oikein.

Voidaan sanoa, että hätäkeskustemme työmäärä ja hätäpuheluiden sisällöt heijastelevat elinympäristössämme tapahtuvia muutoksia ja ilmiöitä. Viime vuonna hätäilmoitusten määrä oli ennätyksellinen, sillä ylitimme kolmen miljoonan rajan. Luku on sinällään jo huolestuttava, mutta vielä huolestuttavampaa on se, että tästä määrästä yli neljäsosa ei kuulu hätäkeskustemme hoidettavaksi. Määrä on merkityksellisen suuri kaikista viestinnällisistä toimistamme huolimatta. Puhtaasti ilkivaltaisiksi tilastoituja puheluja on noin viisi prosenttia.

Tästä huolenaiheesta johtuen hätänumeroviikon teemaksi nostettiin tänä vuonna numeron 112 oikea käyttö. On meidän kaikkien turvallisuuden kannalta olennaista, että hätänumeroon vastataan nopeasti ja kiireellisessä hätätilanteessa on mahdollista saada apua nopeasti paikalle. Meidän on yhdessä huolehdittava siitä, että sellaisissa tilanteissa, joissa ei tarvita kiireellistä viranomaisten apua paikalle, soitetaan muihin auttaviin numeroihin.

Hätänumeroon kuulumattomat puhelut ovat monenlaisia, mutta ehkä yleisimmät ovat sellaisia, joissa esim. myrskytilanteissa tiedustellaan sähkökatkojen kestosta tai muusta tällaiseen verrattavasta asiasta. Tiedusteluluonteisissa puheluissa ei siis ole kyse siitä, että henki, terveys, omaisuus tai ympäristö olisi sellaisessa välittömässä vaarassa, jossa tarvittaisiin kiireellistä viranomaisapua.

Olennaista onkin, että hätänumeroon soitetaan vain tapauksissa, joissa todellisuudessa tarvitaan kiireellisesti viranomaisen apua paikan päälle eikä tilanteen hoitaminen onnistu omatoimisesti. Tämä on tärkeää kahdesta syystä. Ensinnäkin tiedusteluluonteiset puhelut aiheuttavat monissa tilanteissa hätänumeron ruuhkautumisen, ja silloin todelliset kiireellistä apua vaativat hätäpuhelut ovat samassa jonossa. Toiseksi viranomaisten voimavarat on mitoitettu siten, että niillä kyetään vastaamaan kiireelliseen avun tarpeeseen.

Hätäilmoitusten perusteella välitetyt tehtävät

Hätänumeroon kuulumattomien puhelujen lisäksi hätäkeskuksemme vastaanottivat reilut 700 000 ilmoitusta, joiden perusteella tilanteeseen ei hälytetty viranomaisapua. Puhelun aihe kuitenkin koski avuntarvetta. Nämä taas ovat rajatapauksia, joissa ihmisellä on jonkinlainen ongelma, mutta se tavallisesti voidaan hoitaa ilman kiireellistä viranomaisapua. Esimerkkinä voidaan mainita, että ihminen kykenee hakeutumaan hoitolaitokseen terveydellisen ongelman takia ilman ambulanssia joko taksilla tai muulla kyydillä, tai kaatunut puu, joka ei aiheuta lisävahingon vaaraa. Näitä tilanteita varten on hyvä ladata 112 Suomi -mobiilisovellus, koska sieltä löytyy ohjeita ja puhelinnumeroita, joihin voi ottaa yhteyttä erilaisissa arjen ongelmatilanteissa. Noin kolmesta miljoonasta hätäilmoituksesta hätäkeskuksemme välittävät tehtäviä muille viranomaisille puolet eli noin 1,5 miljoonaa.

Hätänumeroon kuulumattomien puhelujen vähentäminen

On hyvä tunnistaa, että hätäkeskuspäivystäjän yksi tavoitteista on mahdollisimman nopeasti selvittää, tarvitaanko tilanteessa kiireellistä viranomaisapua vai ei. Tämän takia päivystäjämme esittävät kysymyksiä, joiden avulla he tekevät riskiarviota tilanteesta ja avun tarpeesta, ja toisaalta pyrkivät myös lopettamaan hätäpuhelun heti, jos on selvää, että tilanne ei vaadi viranomaisapua.

Virastomme tavoitteena on hätänumeroon kuulumattomien puheluiden vähentäminen. Jo kahdenkymmenen prosentin vähennys viime vuoden luvusta tarkoittaisi sitä, että hätänumeron kuormitus vähenisi merkittävästi. Tämä merkitsisi todellisen kiireellisen avun saannin nopeutumista ja samalla vähentäisi hätäkeskuspäivystäjän kuormitusta työvuoronsa aikana.

Näin hätänumeroviikon kunniaksi toivon, että lataatte 112 Suomi -mobiilisovelluksen ja katsotte, että myös läheisenne ovat ladanneet sen ja päivittäneet viimeisimpään versioon. Toivon myös, että jokainen tutustuu sovelluksesta löytyviin palveluihin ja ohjeisiin. Näiden ohjeiden mukaan toimittaessa on mahdollista vähentää hätänumeroon kuulumattomia puheluja, ja sitä kautta lisätä kaikkien meidän turvallisuutta.

Hyvää ja turvallista hätänumeroviikkoa kaikille!

Tehdään turvallisuus yhdessä.    
 
Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio