Valtioneuvosto hyväksyi sisäisen turvallisuuden selonteon 20.5.2021 ja antoi sen eduskunnan käsiteltäväksi. Selonteossa käsitellään sisäisen turvallisuuden tilaa, arvioidaan siihen kohdistuvia muutosvoimia ja määritellään tavoitteet sisäiselle turvallisuudelle vuoteen 2030 saakka.
Selonteon päämääränä on kaikkien turvallisuus. Jo nyt selonteossa todetaan, että Suomi on maailman turvallisin maa, mutta tavoitteena on vielä parantaa tästäkin siten, että vuonna 2030 olemme vielä turvallisempi maa kuin nyt. Tähän pyritään sillä, että ennaltaehkäisyä tehostetaan ja toiminnassa keskitytään oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Vaikka ennaltaehkäisyä painotetaan, on aina otettava huomioon se, että sisäinen turvallisuus vaatii konkreettisia toimia joka päivä, kun ennaltaehkäisy on jostakin syystä pettänyt.
Varautuminen on kaiken perusta
Koronapandemia on osoittanut, että vaikka pandemia on tunnistettu yhtenä mahdollisena Suomeakin kohtaavana uhkana, siihen ei kuitenkaan ollut varauduttu riittävästi. Tässä yhteydessä on aiheellista kysyä myös sitä, onko kansallisessa riskiarviossa tunnistettuihin 19 muuhun kansalliseen riskiin varauduttu riittävällä tasolla tällä hetkellä. Keskustelua on myös käyty paljon siitä, miten lainsäädäntö taipuu tilanteiden hallinnassa eli onko lainsäädäntö ylipäänsä ja valmiuslaki erityisesti ajan tasalla. Erityisen tärkeää on, onko viranomaisten voimavarat riittävällä tasolla varautumista silmällä pitäen.
Vaikka koronapandemia on toistaiseksi tarkoittanut sitä, että sisäisen turvallisuuden viranomaisten tehtävien kokonaismäärä on ollut normaalia vähäisemmällä tasolla, on syytä todeta, että niin normaalioloissa kuin häiriötilanteissakin sisäisen turvallisuuden merkitys on aivan keskeinen. Ihmisten on kaikissa oloissa voitava luottaa turvalliseen yhteiskuntaan ja siihen, että silloin, kun apua tarvitaan, sitä myös pystytään toimittamaan. Tämä on aivan keskeistä normaaliarjen sujumisen kannalta sekä erityisesti poikkeusolojen aikana. Ilman sisäistä turvallisuutta ei voida taata turvallisia palveluja muillakaan sektoreilla. Yhteiskuntarauhaa ja korkeaa toimintamoraalia on vaikea pitää yllä ilman sisäistä turvallisuutta.
Sisäinen turvallisuus on kokonaisuus
Sisäinen turvallisuus on kiinteä kokonaisuus, jossa voimavarojen pitää olla kunnossa kaikilla tasoilla, koska muuten kokonaisuus ei toimi. Tämä näkyy hyvin esim. Hätäkeskuslaitoksen toiminnassa. Hätään joutunutta ihmistä ei auta, vaikka hätäkeskus vastaa hätäilmoitukseen sekunneissa ja hälyttää tarvittavat viranomaiset paikalle niin ikään sekunneissa, jos hälytettävällä viranomaisella ei ole voimavaroja lähettää yksiköitä hoitamaan tehtävää. Toisaalta, vaikka hälytettävällä viranomaisella olisi kuinka paljon voimavaroja tahansa, se ei auta hätään joutunutta, jos hätäkeskus ei kykene vastaamaan hätäilmoitukseen nopeasti ja hälyttämään näitä voimavaroja. Sisäinen turvallisuus siis edellyttää Hätäkeskuslaitoksen, pelastustoimen, poliisin, rajavartiotoimen, ensihoidon ja sosiaalitoimen riittävää resursointia, jotta hätään joutuneelle ihmiselle voidaan toimittaa hänen tarvitsemaansa apua nopeasti ja tehokkaasti.
Sisäisen turvallisuuden selonteon tavoitteiden ja toimintamäärärahakehysten suhde näyttää kuitenkin tällä hetkellä ongelmalliselta. Sisäisen turvallisuuden pitäminen yllä vaatii lisärahoitusta, jotta kyetään pitämään edes nykyinen taso yllä, saati parantamaan sisäisen turvallisuuden tilaa. Sisäinen turvallisuus koskettaa kaikkia ja se konkretisoituu, kun kuka tahansa meistä tarvitsee kiireellistä apua. Tämä kiireellinen apu on joka päivä jollekin elämän ja kuoleman kysymys.
Taito Vainio
Hätäkeskuslaitoksen johtaja
