HÄTÄNUMERO 112
Hätäkeskuslaitoksen lakisääteisenä tehtävänä on hätätilanteita koskevien hätäpuheluiden vastaanottaminen ja arviointi sekä tehtävän välittäminen pelastus-, poliisi- tai sosiaali- ja terveystoimen viranomaiselle välittömiä toimenpiteitä varten.
Aurinko lämmittää poskia. Piha on haravoitu. Risut ja viime syksyn lehdet on kannettu kasoiksi pihanperälle. Ehkäpä se pihasaunan takana, viime syksyn jäljiltä oleva niitty kaipaisi myös siistimistä, joten eiköhän pistetä tuulemaan – tai siis palamaan!
Hätäkeskuksissa on otettu jo vastaan ilmoituksia kevään ensimmäisistä maastopaloista, jotka ovat saaneet alkunsa ihmisen huolimattomuudesta. Joka vuosi risujen ja roskien poltto taikka kulotus riistäytyy polttajiensa hallinnasta. Kuiva heinä palaa vallattomasti, eikä yhden kulottajan harava tai kuusenoksista tehty hosa sammutakaan kuivassa maastossa humisten etenevää liekkimerta. Tulella on oma oikukas tahtonsa ja sen päästessä herraksi, on vaikea saada sitä omin keinoin taltutettua.
Näissä ”käsistä lähteneissä” tilanteissa on poltettu paitsi omaa omaisuutta, toisinaan myös naapurin; rakennusten lisäksi on palanut metsää tai peltoa. Iäkkäämmät kulottajat ovat tulen nielemät menetykset nähdessään saaneet sydänoireita, toisaalla on hengitetty savua keuhkoihin epätoivoista alkusammutusta suoritettaessa - palovammoista puhumattakaan. Tulen kanssa ei kannata leikkiä. Pienestä ja alun perin olemattomasta kulotuksesta pihan perällä voi tullakin huonolla tuurilla ja suunnittelemattomuudella suuri vahinko.
Silti yhä risujenpoltto sekä kulottaminen kuuluu suomalaisten alkukesän piha-askareisiin, joten ennen kuin pistät palamaan, tarkista seuraavat kohdat:
Kunnioita tulta, älä vähättele sen voimaa. Hyvät esivalmistelut ja ennalta pahimpaan varautuminen auttavat turvallisessa kulotuksessa ja risujenpoltoissa. Ole siis tulta neuvokkaampi.
Turvallista kulotusta ja roskienpolttoa!
Anne, hätäkeskuspäivystäjä