Luvassa vaikeaa kelirikkoa Lappiin ja eteläiseen Suomeen – keskisessä Suomessa päästäneen normaalilla kelirikolla

Syksyn ja talven haastavat olosuhteet sekä sulamisveden suuri määrä aiheuttanevat erityisesti Lappiin vaikean kelirikkokevään. Maantielauttaliikenteessä vedenpintojen korkeusvaihtelut voivat ajoittain haitata lossiliikennettä etenkin Järvi-Suomessa. Rataverkolla routavaurioita ennakoidaan olevan keskimääräistä vähemmän.

Onkin ennustettavissa, että sorateillä pintakelirikon lisäksi tulee runkokelirikkoa, joka aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle. Tästä syystä raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa joko kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan.

Runkokelirikon aiheuttamat paikalliset rungon pehmentymät, reiät ja kohoumat vaikeuttavat sorateillä kaikkia liikkujia. Pintakelirikko näkyy sorateillä pehmeänä tai liejumaisena pintakerroksena. Tienkäyttäjien on sopeutettava ajonopeutensa kelirikon edellyttämälle tasolle.

Kelirikon vakavuus riippuu kuitenkin vielä paljon kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voisivat helpottaa kelirikkotilannetta.

Sorateille luvassa painorajoituksia

Koko Suomen alueella on runkokelirikolle alttiita teitä, joissa maaperä ja maasto-olosuhteet ovat kelirikon syntymiselle otollisia. Keskisessä Suomessa päästäneen keskimäärin normaalilla kelirikolla, sen sijaan Lapissa voi olla vaikea kelirikkokevät. Koillismaalla ja eteläisessä Suomessa on myös syytä varautua normaalia vaikeampaan kelirikkoon.

”Sorateillä saattaa monin paikoin esiintyä pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Myös pintakelirikkokaudesta tullee yhtä ongelmallinen kuin runkokelirikkokaudesta. Tämä johtuu siitä, etteivät tiet sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin”, Pirinen selvittää.

Tiestölle joudutaan asettamaan joka vuosi painorajoituksia kelirikon takia. Tänä vuonna on valtakunnallisesti odotettavissa vuosien 2020-2021 taso, eli noin 2 000 kilometriä painorajoitettua tietä.

Lisäksi helmikuun vesisateet pakkasjaksojen välissä aiheuttivat paljon päällystevaurioita Etelä-Suomessa. Reikiintymisongelmat voivat edetä pohjoisemmaksikin, jos vastaavat kelit jatkuvat. Päällysteiden kannalta parasta olisi, jos talvi kääntyisi selkeästi ja nopeasti kevääksi, jolloin myös tarvittavat paikkaustyöt onnistuisivat parhaiten.

Rautateille ennakoidaan keskimääräistä vähemmän routimishaittoja

Rataverkolla routimishaittojen ennustetaan olevan laajimmillaan noin 20–38 raidekilometrin matkalla huhti-toukokuun vaihteessa. Nopeusrajoituksia joudutaan roudan vuoksi alentamaan arviolta noin 18–35 raidekilometrin pituudella. Talvikauden routarajoitukset painottunevat pääosin sellaisille rataosille, joilla ratarakenteet ja kuivatusolosuhteet vaatisivat perusparannustoimenpiteitä.

”Kunkin rataosan kunnossapitäjät tarkkailevat jatkuvasti muutoksia routatilanteessa ja tekevät samalla tarvittavat kunnossapitotoimet, jotta nopeusrajoitusten asettamista voitaisiin välttää tai minimoida sekä määrältään että ajalliselta kestoltaan”, kertoo radan kunnossapidon ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikkö Jukka P. Valjakka Väylävirastosta.

Osa talviajan nopeusrajoituksista voi johtua normaalin junaliikenteen tai ratarakenteen kunnon aiheuttamista muutoksista raiteissa, joten rajoitusten syynä ei aina ole routiminen.

Lossi- ja yhteysalusliikenteelle tiedossa vain vähäisiä haittoja, saaristoliikenteessä helppo kelirikkotilanne

Kuluneen talven jäätilanne on ollut melko helppo. Saaristomeren ja Läntisen Suomenlahden saaristoalueilla on ollut alueesta riippuen 10–30 cm paksua kiintojäätä ja tasaista jäätä. Kihti on ollut koko talven avoin. Itäisellä Suomenlahdella on ollut 20–50 cm paksua kiintojäätä ja ulompana 2–25 cm paksua ajojäätä.

Yhteysalusliikenne on hoidettu pääsääntöisesti yhteysaluksilla talviaikataulujen mukaisesti. Jäiden lähtöjen ei oleteta aiheuttavan merkittäviä haittoja yhteysalusliikenteeseen.

Hailuodossa ja Kemijärven Räisälässä on ollut käytössä virallinen jäätie. Kemijärven jäätie on edelleen auki. Maantielauttaliikenne on hoitunut lähes normaalisti koko talven.

Maantielauttaliikenteessä vedenpintojen korkeusvaihtelut voivat ajoittain haitata lossiliikennettä etenkin Järvi-Suomen lauttapaikoilla. Meri-Suomen lauttapaikoilla vedenkorkeudesta johtuvia haittoja ei oleteta syntyvän. Myös jäiden lähdöstä johtuvat jääkenttien liikkeet voivat aiheuttaa hetkellisiä häiriöitä lauttaliikenteeseen.

Lisätietoja:

Väylävirasto

maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen, p. 029 534 3339
radan kunnossapidon ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikkö Jukka P. Valjakka, p. 029 534 3925

molempien sähköpostit muotoa [email protected]

Varsinais-Suomen ELY-keskus

saaristoliikenteen projektipäällikkö Tapani Jaakkola, p. 029 5020 600
sähköposti muotoa [email protected]

Liikenteen palautteet: palautevayla.fi, p. 029 5020 600

Painorajoitusten tilanne

Lisätietoa teiden kelirikosta ja painorajoituksista

Alueellisesta kelirikkotilanteesta tiedottavat tarkemmin ELY-keskukset:

Kevään kelirikkotilanne Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa)

Kelirikkokausi lähestyy Keski- ja Itä-Suomessa (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)

Pohjalaismaakuntien alueille ennustetaan hieman tavanomaista vaikeampaa kelirikkoa tulevalle keväälle (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa)

Vaikeaa kelirikkoa luvassa Pirkanmaalle (Pirkanmaa)

Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan ennustetaan hieman viimevuotista vaikeampaa kelirikkokevättä (Varsinais-Suomi, Satakunta)