Varautumisohjeet ovat nyt saatavilla 112 Suomi -sovelluksessa

Yli kaksi miljoonaa suomalaista saa tammikuun lopussa varautumistietoa puhelimeensa, kun varautumisohjeet tuodaan 112 Suomi -sovellukseen. Ohjeet varautumiseen ja toimintaan häiriötilanteissa koskevat muun muassa kotivaraa, sähkökatkoa, vedenjakelun häiriöitä ja myrskyä tai tulvaa. Sovelluksen avulla ohjeita voi lukea myös verkkoyhteyden katkettua.
Varautuminen eri häiriötilanteisiin alkaa olla jo eräänlainen kansalaistaito, joka on tutkimusten mukaan monella hallussa. Ei kuitenkaan kaikilla. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) viime joulukuussa julkaisemasta kyselytutkimuksesta ilmenee, että tiedon välittämisellä on keskeinen rooli kansalaisten varautumisessa. Kyselyn mukaan varautumistietoa jo nähneet etsivät herkemmin lisää tietoa itse ja ymmärtävät kotivaran tärkeyden.
– Mobiilisovelluksessa varautumistieto on tiiviissä muodossa runsaan kahden miljoonan suomalaisen käsien ulottuvilla. Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen, SPEKin varautumisen asiantuntija Essi Kulju toteaa.
Ohjeiden tuomisella sovellukseen pyritään myös välttämään hätänumeron turhaa kuormittamista tarjoamalla luotettavaa tietoa sovelluksen kautta.
– Virheelliset hätäilmoitukset ovat pääsiassa sellaisia, missä kansalaisella ei ole ollut tietoa muusta auttavasta tahosta tai ohjeista. Ilmaisen 112 Suomi -mobiilisovelluksen avulla haluamme tarjota turvallisuuteen liittyviä palveluita ja ohjeita kootusti yhdestä paikasta. 72 tuntia -ohjeet ovat tärkeä lisä sovelluksen palvelukokonaisuuteen, sillä varautuminen koskettaa meitä kaikkia, sanoo Hätäkeskuslaitoksen sovellusasiantuntija Sami Suomalainen.
Varautumistiedon tuomisen 112 Suomi -sovellukseen on rahoittanut Huoltovarmuuskeskus (HVK).
– Huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että tieto omatoimisesta varautumisesta saavuttaa ihmiset entistä kattavammin ja tehokkaammin. Suositukseen tutustuminen on sovelluksen avulla helppoa ja nyt on myös hyvä tilaisuus varmistaa, että sovellus on oman lähipiirin käytössä, sanoo HVK:n varautumisasiantuntija Tanja Talvenheimo.
Ohjeet ovat saatavilla myös ilman verkkoyhteyttä
Sähkökatko ja vedenjakelun häiriöt ovat yleisimpiä häiriötilanteita, joita aiheuttavat muun muassa myrskyt. Sovelluksesta saa ohjeita myös silloin, kun verkkoyhteys ei toimi.
Sähkökatkon aikana matkapuhelinverkko lakkaa toimimasta noin 2–6 tunnin kuluttua, mutta 112 Suomi -sovelluksen tietoja voi lukea offline-tilassa, jos puhelimessa on akkua jäljellä tai jos käytettävissä on ladattu varavirtalähde.
– Siinä kohtaa, kun häiriötilanne alkaa, on hiukan turha alkaa varautumisohjeita lukea, mutta toimintaohjeista on hyötyä offline-tilassa. Siksi jokaisen kannattaa tutustua varautumisohjeisiin jo etukäteen. Asiat menevät sutjakammin, jos kotoa löytyy muun muassa taskulamppu, paristoradio ja pullovettä, Essi Kulju sanoo.
Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -mobiilisovellus on kehitetty yhteistyössä eri turvallisuustoimijoiden kanssa. Varautumisohjeet löytyvät sovelluksesta kohdasta Palvelut, jonka alla on Toimintaohjeet. Maksuttoman 112 Suomi -sovelluksen voi ladata puhelimeen sovelluskaupasta (App Gallery, Google Play, App Store).
Sovelluksen häiriötilanneohjeiden tekemisessä on hyödynnetty Huoltovarmuuskeskuksen, muiden viranomaisten ja järjestöjen laatimaa 72 tuntia -varautumissuositusta, SPEKin ja pelastusalan myrsky- ja tulvaohjeita sekä Tulvakeskuksen asiantuntijuutta.
Laajemmat varautumisohjeet kansalaisille löytyvät 72tuntia.fi-sivustolta.
Se även
Nödnumrets tillgänglighet förbättras
Rekordstort antal tolkade nödsamtal
Guiden om beredskap för störningar och kriser finns nu i appen 112 Suomi
Den finländska nödcentralsverksamheten väcker internationellt intresse
Finlands unika modell för produktion av nödcentralsverksamhet lockar årligen flera internationella gäster att följa vardagen inom nödcentralsverksamheten. Ute i världen vill man ta modell av den kostnadseffektiva modellen som gör det möjligt att snabbt larma på hjälp.
Nödnumrets tillgänglighet förbättras
Registreringsskyldigheten hos användare av nödtextmeddelandetjänsten upphör i juni 2025. Realtidstext (RTT) enligt EU:s tillgänglighetsdirektiv tas i bruk i samband med nödmeddelanden om två år.
Överdirektör Taito Vainio: vår verksamhet säkerställs under alla omständigheter
Taito Vainio inledde sin andra femåriga mandatperiod som Nödcentralsverkets överdirektör i början av mars. Under de kommande åren präglas hans arbete av utmaningar som förändringarna i arbetsmiljön medför.
Prioritering av uppdrag möjliggör hjälpen i akut nöd
Nödcentralsverkets instruktion för behandling av uppdrag inom akutvården förnyades i slutet av november 2023. Reformen syns i mängden uppdrag och i prioritetsfördelningen inom akutvården.
Översikt över 2024
Nödcentralsverkets bokslut för 2024 är färdigt. Servicenivån inom nödcentralsverksamheten förblev på en god nivå, trots att alla resultatmål inte uppnåddes. Personalens sjukfrånvaro minskade och arbetsbördan jämnades ut under året. Kundernas förtroende för och tillfredsställelse med nödcentralsverksamheten var fortsättningsvis höga.