Varautumisohjeet ovat nyt saatavilla 112 Suomi -sovelluksessa

Yli kaksi miljoonaa suomalaista saa tammikuun lopussa varautumistietoa puhelimeensa, kun varautumisohjeet tuodaan 112 Suomi -sovellukseen. Ohjeet varautumiseen ja toimintaan häiriötilanteissa koskevat muun muassa kotivaraa, sähkökatkoa, vedenjakelun häiriöitä ja myrskyä tai tulvaa. Sovelluksen avulla ohjeita voi lukea myös verkkoyhteyden katkettua.
Varautuminen eri häiriötilanteisiin alkaa olla jo eräänlainen kansalaistaito, joka on tutkimusten mukaan monella hallussa. Ei kuitenkaan kaikilla. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) viime joulukuussa julkaisemasta kyselytutkimuksesta ilmenee, että tiedon välittämisellä on keskeinen rooli kansalaisten varautumisessa. Kyselyn mukaan varautumistietoa jo nähneet etsivät herkemmin lisää tietoa itse ja ymmärtävät kotivaran tärkeyden.
– Mobiilisovelluksessa varautumistieto on tiiviissä muodossa runsaan kahden miljoonan suomalaisen käsien ulottuvilla. Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen, SPEKin varautumisen asiantuntija Essi Kulju toteaa.
Ohjeiden tuomisella sovellukseen pyritään myös välttämään hätänumeron turhaa kuormittamista tarjoamalla luotettavaa tietoa sovelluksen kautta.
– Virheelliset hätäilmoitukset ovat pääsiassa sellaisia, missä kansalaisella ei ole ollut tietoa muusta auttavasta tahosta tai ohjeista. Ilmaisen 112 Suomi -mobiilisovelluksen avulla haluamme tarjota turvallisuuteen liittyviä palveluita ja ohjeita kootusti yhdestä paikasta. 72 tuntia -ohjeet ovat tärkeä lisä sovelluksen palvelukokonaisuuteen, sillä varautuminen koskettaa meitä kaikkia, sanoo Hätäkeskuslaitoksen sovellusasiantuntija Sami Suomalainen.
Varautumistiedon tuomisen 112 Suomi -sovellukseen on rahoittanut Huoltovarmuuskeskus (HVK).
– Huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että tieto omatoimisesta varautumisesta saavuttaa ihmiset entistä kattavammin ja tehokkaammin. Suositukseen tutustuminen on sovelluksen avulla helppoa ja nyt on myös hyvä tilaisuus varmistaa, että sovellus on oman lähipiirin käytössä, sanoo HVK:n varautumisasiantuntija Tanja Talvenheimo.
Ohjeet ovat saatavilla myös ilman verkkoyhteyttä
Sähkökatko ja vedenjakelun häiriöt ovat yleisimpiä häiriötilanteita, joita aiheuttavat muun muassa myrskyt. Sovelluksesta saa ohjeita myös silloin, kun verkkoyhteys ei toimi.
Sähkökatkon aikana matkapuhelinverkko lakkaa toimimasta noin 2–6 tunnin kuluttua, mutta 112 Suomi -sovelluksen tietoja voi lukea offline-tilassa, jos puhelimessa on akkua jäljellä tai jos käytettävissä on ladattu varavirtalähde.
– Siinä kohtaa, kun häiriötilanne alkaa, on hiukan turha alkaa varautumisohjeita lukea, mutta toimintaohjeista on hyötyä offline-tilassa. Siksi jokaisen kannattaa tutustua varautumisohjeisiin jo etukäteen. Asiat menevät sutjakammin, jos kotoa löytyy muun muassa taskulamppu, paristoradio ja pullovettä, Essi Kulju sanoo.
Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -mobiilisovellus on kehitetty yhteistyössä eri turvallisuustoimijoiden kanssa. Varautumisohjeet löytyvät sovelluksesta kohdasta Palvelut, jonka alla on Toimintaohjeet. Maksuttoman 112 Suomi -sovelluksen voi ladata puhelimeen sovelluskaupasta (App Gallery, Google Play, App Store).
Sovelluksen häiriötilanneohjeiden tekemisessä on hyödynnetty Huoltovarmuuskeskuksen, muiden viranomaisten ja järjestöjen laatimaa 72 tuntia -varautumissuositusta, SPEKin ja pelastusalan myrsky- ja tulvaohjeita sekä Tulvakeskuksen asiantuntijuutta.
Laajemmat varautumisohjeet kansalaisille löytyvät 72tuntia.fi-sivustolta.
Tutustu myös
Hätä- ja ongelmatilanteet ulkomailla – näin toimit
112 Suomi -sovellus arjen turvana jo 10 vuotta
Sijaintitieto voi pelastaa hengen
Hätä- ja ongelmatilanteet ulkomailla – näin toimit
Vain noin puolet suomalaisista tietää, että hätänumero 112 toimii kaikissa EU-maissa. Soitto 112:een ohjautuu Euroopan Unionin jäsenmaissa aina kohdemaan hätäkeskukseen.
Sosiaaliset hätätilanteet vaativat auttajalta aikaa
Hätäkeskuslaitos välittää tehtäviä myös sosiaali- ja kriisipäivystykselle. Vuonna 2024 niiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 4 prosenttiyksikköä, ja ne ohittivat pelastustoimelle välitettyjen tehtävien määrän.
Neljätoistavuotiaan toiminta säästi suuremmilta tuhoilta
Juho Karkiaisen toiminta savuhavainnon yhteydessä ja rohkeus hätäilmoituksen tekemiseen mahdollisti maastopalon rajaamisen alkuunsa. Juhon ansiosta hätäkeskus pystyi tekemään nopean hälytyksen ja välittämään tärkeät lisätiedot pelastustoimelle.
Koulukiusaaminen voi olla rikos – hätätilanteen tunnistaminen keskeistä
Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua hätäilmoituksen merkityksestä. Esimerkiksi fyysinen väkivalta on aina rikos, vaikka sitä kutsuttaisiin koulukiusaamiseksi. Meneillään oleva väkivaltatilanne on aina syy soittaa hätänumeroon 112.
Vedestä pelastamisessa korostuu toiminnan nopeus ja sijaintitieto
Yleisillä uimarannoilla on viime viikkojen aikana tapahtunut huomattavasti tavanomaista enemmän hukkumisia ja vakavia läheltä piti -tilanteita. Tilanteen tunnistaminen ja avun nopea hälyttäminen on ratkaisevaa, kun kyse on veden varaan joutuneesta. Hukkuva ihminen kykenee harvoin huutamaan apua, mikä korostaa muiden roolia hätätilanteen havaitsemisessa.