Varautumisohjeet ovat nyt saatavilla 112 Suomi -sovelluksessa
Yli kaksi miljoonaa suomalaista saa tammikuun lopussa varautumistietoa puhelimeensa, kun varautumisohjeet tuodaan 112 Suomi -sovellukseen. Ohjeet varautumiseen ja toimintaan häiriötilanteissa koskevat muun muassa kotivaraa, sähkökatkoa, vedenjakelun häiriöitä ja myrskyä tai tulvaa. Sovelluksen avulla ohjeita voi lukea myös verkkoyhteyden katkettua.
Varautuminen eri häiriötilanteisiin alkaa olla jo eräänlainen kansalaistaito, joka on tutkimusten mukaan monella hallussa. Ei kuitenkaan kaikilla. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) viime joulukuussa julkaisemasta kyselytutkimuksesta ilmenee, että tiedon välittämisellä on keskeinen rooli kansalaisten varautumisessa. Kyselyn mukaan varautumistietoa jo nähneet etsivät herkemmin lisää tietoa itse ja ymmärtävät kotivaran tärkeyden.
– Mobiilisovelluksessa varautumistieto on tiiviissä muodossa runsaan kahden miljoonan suomalaisen käsien ulottuvilla. Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen, SPEKin varautumisen asiantuntija Essi Kulju toteaa.
Ohjeiden tuomisella sovellukseen pyritään myös välttämään hätänumeron turhaa kuormittamista tarjoamalla luotettavaa tietoa sovelluksen kautta.
– Virheelliset hätäilmoitukset ovat pääsiassa sellaisia, missä kansalaisella ei ole ollut tietoa muusta auttavasta tahosta tai ohjeista. Ilmaisen 112 Suomi -mobiilisovelluksen avulla haluamme tarjota turvallisuuteen liittyviä palveluita ja ohjeita kootusti yhdestä paikasta. 72 tuntia -ohjeet ovat tärkeä lisä sovelluksen palvelukokonaisuuteen, sillä varautuminen koskettaa meitä kaikkia, sanoo Hätäkeskuslaitoksen sovellusasiantuntija Sami Suomalainen.
Varautumistiedon tuomisen 112 Suomi -sovellukseen on rahoittanut Huoltovarmuuskeskus (HVK).
– Huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että tieto omatoimisesta varautumisesta saavuttaa ihmiset entistä kattavammin ja tehokkaammin. Suositukseen tutustuminen on sovelluksen avulla helppoa ja nyt on myös hyvä tilaisuus varmistaa, että sovellus on oman lähipiirin käytössä, sanoo HVK:n varautumisasiantuntija Tanja Talvenheimo.
Ohjeet ovat saatavilla myös ilman verkkoyhteyttä
Sähkökatko ja vedenjakelun häiriöt ovat yleisimpiä häiriötilanteita, joita aiheuttavat muun muassa myrskyt. Sovelluksesta saa ohjeita myös silloin, kun verkkoyhteys ei toimi.
Sähkökatkon aikana matkapuhelinverkko lakkaa toimimasta noin 2–6 tunnin kuluttua, mutta 112 Suomi -sovelluksen tietoja voi lukea offline-tilassa, jos puhelimessa on akkua jäljellä tai jos käytettävissä on ladattu varavirtalähde.
– Siinä kohtaa, kun häiriötilanne alkaa, on hiukan turha alkaa varautumisohjeita lukea, mutta toimintaohjeista on hyötyä offline-tilassa. Siksi jokaisen kannattaa tutustua varautumisohjeisiin jo etukäteen. Asiat menevät sutjakammin, jos kotoa löytyy muun muassa taskulamppu, paristoradio ja pullovettä, Essi Kulju sanoo.
Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -mobiilisovellus on kehitetty yhteistyössä eri turvallisuustoimijoiden kanssa. Varautumisohjeet löytyvät sovelluksesta kohdasta Palvelut, jonka alla on Toimintaohjeet. Maksuttoman 112 Suomi -sovelluksen voi ladata puhelimeen sovelluskaupasta (App Gallery, Google Play, App Store).
Sovelluksen häiriötilanneohjeiden tekemisessä on hyödynnetty Huoltovarmuuskeskuksen, muiden viranomaisten ja järjestöjen laatimaa 72 tuntia -varautumissuositusta, SPEKin ja pelastusalan myrsky- ja tulvaohjeita sekä Tulvakeskuksen asiantuntijuutta.
Laajemmat varautumisohjeet kansalaisille löytyvät 72tuntia.fi-sivustolta.
Tutustu myös
Vuodenvaihteessa 13 500 hätäilmoitusta
Autojen hätäviestijärjestelmä kehittyy
Jaa vaaratiedote kaverille 112 Suomi -sovelluksen avulla
Pelko leimautumisesta estää nuoria soittamasta apua
Nuoruusvuosina uhkarohkeus ja yllytyshulluus korostuvat, ja joskus tilanteet saattavat edetä vaarallisiksi. 112-päivän tavoitteena on vahvistaa nuorten miesten kykyä tunnistaa hätätilanteet ja rohkaista heitä toimimaan.
112-päivä kutsuu oppilaitokset mukaan turvallisuuskasvatukseen
Moni hätätilanne sattuu juuri siellä, missä nuoret liikkuvat – kouluissa, kaduilla ja kaveriporukoissa. Tärkeintä on toimia, ei jäädä passiiviseksi sivustaseuraajaksi. Nuorten tavoittaminen ja rohkaiseminen on elintärkeää, ja opettajilla on suuri merkitys muutoksessa.
Vuodenvaihteessa 13 500 hätäilmoitusta
Hätänumeroon tehtiin vuodenvaihteessa eniten ilmoituksia tehtävistä: ilkivalta, järjestyslakirikkomus tai häiriökäyttäytyminen, sairastuminen ja kaatuminen. Suurin osa tehtävistä välitettiin poliisille.
Joulupyhinä 19 800 hätäilmoitusta
Hätänumeroon tehtiin joulupyhinä eniten ilmoituksia sairastumisista ja kaatumisista. Suurin osa tehtävistä välitettiin ensihoidolle.
Autojen hätäviestijärjestelmä kehittyy
Autojen yleiseurooppalainen hätäviestijärjestelmä eCall korvataan vuonna 2027 uudella NGeCall-järjestelmällä (Next Generation eCall). Muutos tuo mukanaan entistä nopeamman, luotettavamman ja kattavamman tiedonsiirron hätäilmoituksen tekemiseen.