Ylijohtaja Taito Vainio: toimintavarmuutemme säilyy kaikissa oloissa
Taito Vainio aloitti maaliskuun alussa toisen viisivuotiskautensa Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajana. Tulevien vuosien aikana hänen työtä kehystävät toimintaympäristön muutoksen myötä nousevat haasteet.
Väestö ikääntyy, poikkeukselliset sääolosuhteet voimistuvat, kyber- ja hybridivaikuttaminen lisääntyvät ja maailmanpoliittinen tilanne aiheuttaa kansalaisissa epävarmuutta, jopa turvattomuuden tunnetta.
Suomen turvallisuuskenttä on jatkuvassa muutoksessa, millä on heijastusvaikutuksia myös hätäkeskuspalveluiden tuottamiseen ja laadunvarmistukseen. Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajan Taito Vainion mukaan turvallisuus on noussut keskiöön Ukrainan sodan myötä.
− Hätäkeskukset ja hätäkeskuspalvelut ovat sisäisen turvallisuuden selkäranka, koska me vastaanotamme hätäilmoitukset, teemme riskiarviot ja hälytämme tarvittavat voimavarat paikalle. Jos me emme kykene toimimaan, eivät ihmiset myöskään saa kiireellistä viranomaisapua, Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio kommentoi.
Vainio korostaa, että hätäkeskustoiminnan pitää olla varmistettu niin, että hätäkeskukset kykenevät toimimaan myös poikkeusoloissa. Tämä edellyttää varautumista fyysiseen turvallisuuteen ja tietojärjestelmien turvallisuuteen. Lähivuosina esimerkiksi hätäkeskukset siirtyvät kalliosuojatiloihin.
− Etenemme toimitilaohjelmassa kohti parempaa fyysistä turvallisuutta siirtämällä hätäkeskukset kalliosuojatiloihin. Harva myös varmasti mieltää, että esim. hätäviestintäuudistusta tehdään etupäässä siksi, että hätäpuheluiden irrottaminen turvallisuusverkosta ja hätäpuheluiden hajauttaminen lisäävät tulevaisuudessa toimintavarmuuttamme erilaisissa olosuhteissa, Vainio kertoo
Varautumista on vahvistettu myös päätoimisella valmiusjohtajalla, joka valmistelee varautumiseen liittyviä kokonaisuuksia.
Viiden vuoden pesti
Vainio aloitti toisen viisivuotiskautensa Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajana 1.maaliskuuta 2025. Ennen Hätäkeskuslaitokselle siirtymistä hän toimi sisäministeriön pelastusosastolla useissa eri tehtävissä vuodesta 1998 lähtien, viimeisimpänä ohjaus- ja kehittämisjohtajana vuosina 2018 - 2020.
Kehittämistaitoja ja muutosjohtamista vaaditaan myös Hätäkeskuslaitoksella, joka toimintaympäristön muutosten lisäksi kohtaa muutoksia myös omassa ydintoiminnassaan. Tulossa on muun muassa uusi RTT-hätäilmoitusmalli. Samaan aikaan rakennetaan uusia toimintamalleja hätäkeskuksen ja eri toimijoiden tilannekeskusten välille.
− Kehittämistä tarvitaan mutta edelleen pyrin omalla toiminnallani siihen, että saamme kiireen pois valmistelusta ja pyrimme tekemään asiat hyvin. Tämä edellyttää vielä nykyistäkin parempaa priorisointia ja keskittymistä olennaiseen. Pyrimme uuden strategiamme mukaisesti entistä sujuvampiin toimintatapoihin hallinnossa ja operatiivisessa hätäkeskustoiminnassa. Minusta olennaista on kehittää ohjeita ja toimintamalleja, jotka esim. salitoiminnassa lyhentävät sidonnaisuusaikaa hätäpuheluihin, Vainio kertoo.
Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö
Hätäkeskuslaitoksen uuden strategian yhtenä painopistealueena on ammattitaitoinen, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Tahtotilana on korostaa erityisesti osaamisen, toimivan organisaation ja työyhteisön sekä hyvän työilmapiirin merkitystä ydintehtävien hoitamisessa.
− Panostaminen henkilöstön ammattitaitoon ja hyvinvointiin johtavat vahvaan sitoutumiseen Hätäkeskuslaitokseen. Tämän strategian osa-alueen halusin näkyvän edelleen. Olemme saaneet hyviä tuloksia aikaan ja suunta on ollut oikea. Tätä on kuitenkin jatkettava, jotta kykenemme pitämään yllä ja jopa vielä parantamaan työhyvinvointia edelleen.
Vuoden 2024 alussa Hätäkeskuslaitoksen organisaatio uudistettiin. Asiajohtamisesta siirryttiin henkilöstöjohtamiseen ja osallistavaan toimintakulttuuriin. Virastossa on muun muassa luotu uusia kanavia henkilöstön osallistamisen mahdollistamiseksi. Toimintakulttuuri ei kuitenkaan muutu yhdessä yössä.
− Henkilöstön osallistaminen on ollut ja pysyy lähellä sydäntäni. On olennaista, että meillä on kanavia ottaa kantaa asioihin. Näitä kanavia ei varmastikaan vielä käytetä niin tehokkaasti kuin voisi mutta sekin varmasti parantuu koko ajan, Vainio kertoo.
Vainio korostaa, että henkilöstön on voitava ottaa kantaa heitä koskeviin asioihin ennen kuin päätöksiä tehdään. Osallistaminen on tehtävä riittävän aikaisessa vaiheessa eri asioiden valmistelussa. Hätäkeskuslaitoksessa on luotu Johdamme Paremmin -toimintamalli, jonka myötä johtamista kehitetään jatkuvasti.
− Esimiesten pitää johtaa ensisijaisesti ihmisiä ja saada sillä tavalla asioita aikaan. On oivallettava, että vaikka meidän tulostavoitteemme kohdistuvat asioihin, niiden saavuttaminen tapahtuu ihmisten ei vain asioiden johtamisella, Vainio kertoo
− Kuten olen usein sanonut, olennaista on suunta eli että etenemme jatkuvasti parempaan suuntaan. Muutokset näyttävät tapahtuvat hitaasti mutta usein jälkikäteen voidaan nähdä, että aika nopeasti sittenkin asiat muuttuvat, Vainio kertoo
Toimintoja tehostettava
Valtion organisaatiot valmistelevat parhaillaan tuottavuusohjelmia. Sisäministeriön hallinnonala yhdessä puolustusministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalojen kanssa selvisi pienemmillä säästötavoitteilla kuin muiden ministeriöiden hallinnonalat. Tässä näkyy nykyinen kansainvälispoliittinen tilanne, joka edellyttää kokonaisturvallisuuden varmistamista.
Kaikesta huolimatta tuottavuusohjelma edellyttää toimintojen tehostamista tulevina vuosina myös Hätäkeskuslaitoksessa.
− Uskon vahvasti siihen, että hyvällä ja analyyttisellä otteella kykenemme saavuttamaan tuottavuusohjelman tavoitteet siten, että palvelutasomme pysyy korkealla tasolla. Tässäkin onnistuminen edellyttää koko henkilöstön vahvaa sitoutumista yhteiseen tekemiseen. Asenne on pieni asia mutta sillä on aivan valtava merkitys, Taito toteaa.
Vainion mukaan laadukkaita hätäkeskuspalveluita saa kaikissa oloissa myös tulevaisuudessa.
− Uskon henkilöstömme vilpittömään haluun auttaa ja mikä voisi olla palkitsevampaa ja kunnioitettavampaa kuin osallistua ihmisen hengen pelastamiseen. Sitä teemme joka päivä. Luotan ja uskon henkilöstömme vahvaan asiantuntemukseen ja auttamisenhaluun. Väestön ei tarvitse olla huolissaan: apua saa hädän hetkellä edelleen.
Valtioneuvosto nimitti valtiotieteiden maisteri, diplomi-insinööri Taito Vainion toiselle viisivuotiskaudelle Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajaksi 27.2.2025. Ylijohtajan kausi alkoi 1.3. ja se kestää viisi vuotta.
Se även
Hur varnar man för fara?
Så här gör du ett nödmeddelande i Finland även om du inte kan språket
Instruktioner för drönarobservationer till appen 112 Suomi
Tjänsterna i appen 112 Suomi innehåller nu instruktioner för hur man ska agera vid flyglarm. Varningsmeddelanden förmedlas också till appen på basis av telefonens positionsinformation.
Hur varnar man för fara?
I Finland finns det två sätt att snabbt varna människor till exempel för en fara som hotar från luften: varningsmeddelandet och den allmänna farosignalen. Appen 112 Suomi är en av de kanaler som används för att förmedla varningsmeddelanden.
eCall-nödsamtalssystem hindrar dödsfall i trafiken, omotiverade anmälningar belastar nödcentralsverken
Det automatiska nödsamtalssystemet eCall finns i ungefär var åttonde personbil och paketbil. Enligt den forskning som Transport- och kommunikationsverket Traficom beställt hindrade eCall-systemet uppskattningsvis ett dödsfall i trafiken åren 2019–2023. För Nödcentralsverket är problemet omotiverade eCall-anmälningar, cirka 80 %.
Behovet av att tolka nödsamtal har ökat betydligt
Det ökade antalet invånare med främmande språk som modersmål i Finland syns också på nödlinjen: Nödsamtal tolkades i fjol på 41 olika språk. Samtal tolkas mest på ryska, ukrainska och arabiska.
Så här gör du ett nödmeddelande i Finland även om du inte kan språket
I Finland används endast ett nödnummer, 112, där du får hjälp i brådskande nödsituationer. Du får hjälp via nödnumret oberoende av dina språkkunskaper.