Hätäkeskuslaitoksen vuoden 2021 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavasta toteumalaskelmasta, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista.

Tässä tiivistelmässä esitetään Hätäkeskuslaitoksen tilinpäätöksen 2021 keskeiset tiedot.

Johdon katsaus

Toimintavuonna 2021 jatkunut koronapandemia ja siihen liittyneet yhteiskunnan varautumistoimenpiteet heijastuivat myös hätäkeskustoimintaan. 
Hätäilmoitusten kokonaismäärä pysyi kutakuinkin samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2021 aikana käsiteltiin hätäkeskuksissa yhteensä 2 782 980 hätäilmoitusta, joista hätäpuheluja oli 2 754 870. Positiivisena seikkana voidaan pitää sitä, että hätäkeskuksiin kuulumattomien puheluiden määrä on viime vuosina vähentynyt tasaisesti.
Vuonna 2021 jäätiin niukasti alle asetetun tulostavoitteen 10 sekunnin vastausaikatavoitteen osalta. 10 sekunnin vastausaikatoteuma oli 88 prosenttia vastatuista hätäpuheluista (tavoite 90 prosenttia). Vastaavasti 30 sekunnin vastausaikatoteuma 99 prosenttia ylitti tavoitteen (95 prosenttia) selkeästi. 

Kokonaisuutena muun muassa verkottuneen toimintamallin avulla kyettiin pitämään hätäkeskustoiminta hyvällä tasolla tasaisesti koko vuoden. 
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli vuoden 2021 lopussa vakituisessa virassa 523 henkilöä ja määräaikaisessa virkasuhteessa 84 henkilöä.  Resurssien käyttöaste oli noin 94,9 % toteuman ollessa 597,9 henkilötyövuotta. Resurssien käyttöasteprosentti on hieman noussut vuodesta 2020. Päivystyshenkilöstön vuoden aikainen poistuma oli 39 henkilöä. Hätäkeskuspäivystäjien vuosittaiset koulutusmäärät eivät ole riittäneet kattamaan viraston viime vuosien rekrytointitarpeita, jonka johdosta virasto jäi edelleen noin 32 henkilötyövuotta alle sisäministeriön asettaman minimi henkilöstömäärätavoitteen (630 htv).

Sairauspoissaolojen määrä päivystyshenkilöstön kohdalla hieman lisääntyi vuoteen 2020 verrattuna. Päivystyshenkilöstöllä sairauspoissaoloja tilastoitiin 21,8 työpäivää/henkilö (2020: 19,7). 
Hätäkeskuslaitoksella oli käytettävissä yhteensä noin 67 miljoonaa euron määräraha. Hätäkeskuslaitoksen vuoden 2021 määrärahojen toteuma oli 92,4 % toimintamäärärahan käytön ollessa 61,9 miljoonaa euroa. 

Hätäkeskuslaitoksen uusi ILMO-järjestelmä julkaistiin 1.12.2021. Hankkeessa on kehitetty palo- ja rikosilmoituslaitteisiin liittyvää lupa- ja hallinnointimenettelyä siten, että ilmoitinlaiteasiakkaat voivat jatkossa tehdä asiakkuuteen ja laitteisiin liittyvät muutokset ja uudet hakemukset sähköisesti. 

Toimintavuonna 2021 aloitettiin viraston uuden strategian toimeenpano vuosille 2021-2024. Strategiakaudella on tavoitteena entistä paremmin tuottaa laadukasta, luotettavaa ja yhdenvertaista hätäkeskuspalvelua. Vuoden alussa toimeenpantu organisaatiomuutos osoittautui kokonaisuutena toimivaksi, ja vuoden lopulla tehtiin yksittäisiä tarkennuksia organisaatioon ja työjärjestykseen.

Vuosi 2021 huipentui julkishallinnon Luottamus & Maine –tutkimuksen tulosten julkaisemiseen - Hätäkeskuslaitoksella on julkishallinnon paras maine. Tutkimukseen osallistui 79 julkisen hallinnon organisaatiota ja kyselyyn vastasi 8 807 suomalaista. Parhaimmat arviot kohdistuivat tuotteisiin ja palveluihin, vastuullisuuteen sekä läpinäkyvään ja hyvin toimivaan hallintoon. 

Keskeisten tulostavoitteiden toteutuminen

Hätäpuhelun vastausnopeus

Hätäkeskuksen vastausnopeus hätäpuheluihin kuvaa resursoinnin onnistumista. Tämän tunnusluvun laskennassa jaettavana on käytetty tavoiteajassa (10s. ja 30s.) vastattujen hätäpuhelujen määrää. Jakajana on käytetty kaikkia vastattuja hätäpuheluita.

Vuonna 2021 10 sekunnin vastausaikatoteuma oli 88 prosenttia vastatuista hätäpuheluista ja 30 sekunnin vastausaikatoteuma 99 prosenttia. Hätäkeskuksittain tarkasteltuna vastausaikatoteumat vaihtelivat välillä 87 - 89 % (10 sekunnin tavoite) ja välillä 98 - 99 % (30 sekunnin tavoite). 
Tulostavoitteesta jäätiin hieman 10 sekunnin tavoitteen osalta. Tulostavoitteeseen pääsemiseen vaikuttavat päivystyshenkilöstön resursointi, työskentelymallit, tekniset ratkaisut ja poissaolot. Näissä kaikissa osa-alueissa on kuluneen vuoden aikana ollut haasteita ja niiden yhteisvaikutuksena on tulostavoite jäänyt saavuttamatta. 

Verkottunut toimintamalli

Hätäilmoitusten käsittelyä on tehty verkottuneella toimintamallilla jo toukokuusta 2019 lähtien. Toimintamallia on kehitetty koko ajan muun muassa vastaajapiirin laajentamiseen liittyvän kokeilun sekä muiden riskinanalyysien tekemiseen ja yhtenäisiin toimintatapoihin liittyvien kehittämishankkeiden kautta. Kokonaisuutena verkottuneella toimintamallilla on kyetty parantamaan hätäkeskustoiminnan toimintavalmiutta. 

Hätäkeskustoiminnan varmistaminen ja tilannekuva

Operatiivisen toiminnan palvelu- ja häiriöhallinnan prosesseja on kehitetty suunnitelmallisesti. Eri toimintayksiköiden rooleja on selkiytetty ja yhteisistä prosesseista on laadittu kuvaukset.

Hätäkeskustietojärjestelmän osalta varautumista edistettiin mm. saareketoimintamallilla (G3) sekä parantamalla varayhteyksiä/-järjestelmiä. 

Valmiusharjoitus (varakäyttöympäristö) toteutettiin huhtikuussa 2021.

Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen roolia häiriötilanteiden hallinnan käynnistyksessä on kasvatettu. Johtokeskus tuottaa muun muassa valtakunnallista tilannekuvaa hätäkeskuspalveluista sekä niitä tukevista teknisistä järjestelmistä. 

Viraston valmiussuunnitelma päivitettiin. Sen jalkauttaminen ja harjoittelu aloitettiin huomioiden uuden hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA) käyttöönottoon liittyneet päivystystoiminnassa tapahtuneet keskeiset muutokset.

Koronapandemia testasi myös Hätäkeskuslaitoksen valmiutta toimia poikkeuksellisissa olosuhteissa. Suunnitelmallisilla, oikea-aikaisilla ja tehokkailla toimenpiteillä koronaviruksen haitat toiminnalle on kyetty minimoimaan ja hätäkeskustoimintaa on voitu jatkaa normaalisti.

Kestävä kehitys, yhdenvertaisuus ja osaaminen

Kuluneen vuoden osalta Hätäkeskuslaitoksen tulossopimukseen oli kirjattu tavoitteita koskien kestävän kehityksen ja yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi sekä osaamisen kehittämiseksi. Vuoden 2021 aikana laadittiin Hätäkeskuslaitoksen kestävän kehityksen toimenpidesitoumus. 

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat suunnitelmat on päivitetty viraston henkilöstösuunnitelmassa 2021 - 2022. Lisäksi laajempi yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa on mukana mm. kuvaukset hätäkeskuspalveluiden yhdenvertaisuuden kehittämisestä valmistuu vuoden 2022 alkupuolella.

Hätäkeskuslaitoksessa on vahvistettu osaamisen kehittämisen ohjelma vuosille 2021 - 2024, joka toimii osaamisen kehittämisen runkosuunnitelmana. Ohjelman yksityiskohtainen toteutus suunnitellaan vuodeksi kerrallaan.

Vaikuttavuus

Hätäkeskuslaitoksella on merkittävä rooli tiedonvälittäjänä normaalioloissa ja häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Yhteiskunnan kriisinsietokyvyn näkökulmasta Hätäkeskuslaitos sovittaa yhteen kiireellisten hälytysviranomaisten toimintaa ja huolehtii rajallisten resurssien priorisoinnista. Hätäkeskustoiminta on täten yksi niistä tärkeimmistä toiminnoista, jotka vaikuttavat suoraan väestön turvallisuuden tunteeseen sekä luottamukseen viranomaisia ja yhteiskuntaa kohtaan.

Toiminnan luotettavuus

Hätäkeskustoiminnassa käytettävän tekniikan luotettavuus ja toimintavarmuus ovat tärkeässä roolissa hätäkeskuspalveluiden tuottamisessa. Hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA) käyttöönoton jälkeen järjestelmän toimintavarmuus on saatu nostettua luotettavalle tasolle. 
Puheluntallennusjärjestelmässä on esiintynyt edelleen merkittäviä puutteita luotettavuudessa. Hätäkeskuslaitoksella ei vuonna 2021 ollut sellaisia teknisiä tai muita toiminnallisia häiriöitä, jotka olisivat vaarantaneet hätäkeskuspalveluiden tuottamisen. 

Mediajulkisuus ja viestintä

Vuonna 2021 Hätäkeskuslaitos täytti 20 vuotta, mikä oli yksi viestinnällisistä pääteemoista koko vuoden ajan. Hätäkeskuslaitoksen uusi strategia vuosille 2021 - 2024 lanseerattiin myös toimintavuoden alussa. Dokumentissa kuvataan, millä tavoitteilla ja toimenpiteillä Hätäkeskuslaitos varmistaa laadukkaan, luotettavan ja yhdenvertaisen hätäkeskuspalvelun. Strategian erityisenä painopisteenä on osaamisen ja työyhteisön kehittäminen, johon myös työyhteisöviestinnässä kiinnitettiin huomiota. 

Valtaosa vuoden 2021 mediajulkisuudesta oli neutraalia tai positiivista. Positiivisia aiheita mm. Euroopan hätänumerojärjestö EENA:n myöntämä palkinto henkilöstölle, 112 Suomi -sovelluksen ominaisuudet ja niiden kehittäminen, hätäpuhelujen tulkkaukset ja Hätäkeskuslaitoksen maine julkishallinnon keskuudessa. Negatiivisia aiheita olivat mm. henkilöstövaje, henkilöstön kuormitukseen ja työhyvinvointiin liittyvät aiheet, ja hätäkeskuspalvelujen yhdenvertaisuus ruotsinkielisten ja kuulovammaisten asiakkaiden kohdalla.
Helmikuussa järjestettiin virtuaalinen 112-päivä, jonka teemana oli "Turvallisuus on meidän kaikkien oikeus". 

112 Suomi -sovelluksen kehittäminen jatkui aktiivisesti koko vuoden ajan ja uusista palveluominaisuuksista viestittiin aktiivisesti viraston eri kanavilla. Vuoden alusta alkaen 112 Suomi -sovellus on ollut yksi virallisista vaaratiedotekanavista, mikä vahvisti sovelluksen merkitystä keskeisenä viranomaispalvelujen alustana.

Vuosi 2021 huipentui joulukuussa T-median toteuttaman Luottamus & Maine –tutkimuksen tulosten julkaisemiseen, jonka mukaan Hätäkeskuslaitoksella on julkishallinnon paras maine. Tutkimukseen osallistui 79 julkisen hallinnon organisaatiota ja kyselyyn vastasi 8 807 suomalaista. Parhaimmat arviot kohdistuivat tuotteisiin ja palveluihin, vastuullisuuteen sekä läpinäkyvään ja hyvin toimivaan hallintoon.

Toiminnallinen tehokkuus

Toiminnan tuottavuus

Laadukkaiden hätäkeskuspalveluiden tuottamisen edellytyksenä on, että päivystyshenkilöstön määrä on oikein mitoitettu ja kohdennettu työtehtävien mukaan. Päivystyshenkilöstöön luetaan kuuluvaksi henkilöstö, joka osallistuu hätäilmoitusten käsittelyyn (vuoromestarit, ylipäivystäjät, hätäkeskuspäivystäjät).

Hätäilmoitusten määrä / päivystyshenkilöstö oli tarkastelujaksolla 6160/henkilö. Virastotasolla tunnusluvussa on tapahtunut pientä laskua edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin luku oli 6320/henkilö. 

Vuoden 2021 aikana on myös kyetty tasaamaan työmääriä kehittämällä hätäliikenteen verkottunutta toimintaa. 

Toiminnan taloudellisuus

Hätäkeskustoiminnan taloudellisuutta on arvioitu siten, että Hätäkeskuslaitoksen tilinpäätöksen kustannustiedot on jaettu viimeisimmällä virallisella väestömäärällä ja vastatuilla hätäilmoitusmäärillä.  Tunnusluvut lasketaan arvonlisäverottomista menoista poislukien investoinnit ml. poistot. Väestömäärä tieto tulee tilastokeskuksen 31.12.2020 tiedoista.
Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset euroa/asukas ovat nousseet vuodesta 2020 eli 10,8 eurosta 11,6 euroon. Nousua on tapahtunut 7,4 %. 

Hätäkeskuslaitoksen kustannukset vastattua hätäilmoitusta kohden nousivat 21,5 eurosta 23,1 euroon eli nousu oli 7,4 % verrattuna edelliseen vuoteen.

Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 

Julkisoikeudellisten suoritteiden tuottaminen perustuu Hätäkeskuslaitoksessa siihen, että paloilmoitinlaite on määritelty pakolliseksi rakennusmääräyksissä (ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017 ja 927/2020). Liiketaloudellisesti hinnoitettujen suoritteiden tuottaminen perustuu lakiin hätäkeskustoiminnasta. Laki säätelee, että Hätäkeskuslaitos saa ottaa vastaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä, jos tärkeä yleinen etu sitä vaatii. 

Hätäkeskuslaitoksen julkisoikeudellisten suoritteiden hinnat on määritelty sisäministeriön joulukuussa vuonna 2019 antamassa asetuksessa (1287/2019). Maksuasetus oli voimassa 1.1.2020 - 31.12.2021.

Ilmoitinlaitteiden liittymismaksu oli maksuasetuksen mukaisesti 70 euroa. Julkisoikeudellinen testausmaksu oli 13 euroa/kuukausi ja liiketaloudellisten suoritteiden testausmaksu oli 15 euroa/kuukausi vuonna 2021. Maksullisen palvelutoiminnan, eli palo- ja rikosilmoitinlaitteiden tuotot olivat yhteensä 3,2 miljoonaa euroa vuonna 2021. 

Julkisoikeudellisten suoritteiden osalta maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus oli 105 %. Maksullisen palvelutoiminnan kustannustehokkuus julkisoikeudellisten suoritteiden osalta toteutui hyvin. Liiketaloudellisissa suoritteissa tavoitteeksi oli asetettu 20 %:n kate, joka toteutui. 

Tuotokset ja laadunhallinta

Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on vastaanottaa ja käsitellä hätäilmoituksia. Vastatut hätäilmoitukset luokitellaan hätäpuheluihin, ilmoitinlaitehälytyksiin, eCall-hälytyksiin ja hätätekstiviesteihin.

Vuoden 2021 aikana käsiteltiin hätäkeskuksissa yhteensä 2 782 980 hätäilmoitusta, joista hätäpuheluja oli 2 754 870. Hätäilmoitusten kokonaismäärä pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. 

Hätäilmoitusten perusteella viranomaisille tehtäviä välitettiin 1 488 290 kpl. Välitettyjen tehtävien määrä nousi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Toimialoittain katsottuna välitetyissä tehtävissä oli paljon vaihtelua. Ensihoidon tehtävämäärissä tapahtui merkittävää nousua (48 000 tehtävää), kun taas poliisille välitetyt tehtävät vähenivät (14 000 tehtävää). Sosiaalitoimen tehtävissä kirjattiin jälleen kasvua edellisiin vuosiin verrattuna.

Hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden kokonaismäärä on laskenut. 

Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 

Palvelukyky muodostuu monien asioiden kokonaisuutena. Laadullista toimintaa seurataan työmäärän ja työhön käytettävien aikojen avulla.

Hätäilmoitusten keskimääräinen vastausviive (neljä sekuntia) on hyvällä tasolla.
Hälyttämiseen kuluva aika A-kiireellisyysluokan tehtävissä on uusi raportoitava tunnusluku. Aikaan vaikuttaa merkittävästi toimialojen tehtävänkäsittelyohjeet, joita kehitetään aktiivisesti viranomaisten yhteistyönä. Vuoteen 2020 verrattuna hälyttämiseen kulunut aika on lyhentynyt vuoden 2021 aikana kaikkien viranomaisten osalta. Hälyttämiseen kulunut aika A-kiireellisyysluokan tehtävissä toimialoittain oli seuraava (minuuttia:sekuntia): ensihoito 01:34, poliisi 02:44, pelastustoimi 01:44.

Tehtävänkäsittelyaika kuvaa työaikaa, joka kuluu hätäilmoituksen käsittelyyn ensimmäisessä työvaiheessa eli ilmoituksen vastaanotossa. Tämä on työmäärältään suurin työvaihe hätäilmoitusprosessissa. Kaikkien viranomaisten osalta toiminta-ajat ovat laskeneet tehtäviksi päättyvissä tilanteissa, hyvää kehitystä selittää mm. tehostunut riskianalyysien käsittely. 
Asiakaspalautteet ja hallintokantelut

Vuonna 2021 Hätäkeskuslaitos vastaanotti yhteensä 914 asiakaspalautetta, joista suurin osa oli varsinaista hätäkeskustoimintaa koskevia palautteita. Palautteista kansalaisilta oli 805 ja viranomaisilta 109. Kansalaisilta tulleissa palautteissa on jonkin verran myös muita kansalaisyhteydenottoja, kuten tiedustelua ja neuvontapyyntöjä. Hätäkeskuslaitoksen internetsivuilla on palautelomake, jonka avulla kansalaiset voivat antaa palautetta. Palautteiden määrä oli hieman pienempi vuoteen 2020 verrattuna, jolloin palautteita vastaanotettiin 1 088. 
Hallintokanteluita toimitettiin Hätäkeskuslaitokselle vuonna 2021 yhteensä 53. Hallintokanteluiden määrä kasvoi hieman vuodesta 2020, jolloin kanteluita toimitettiin 41.  Pääsääntöisesti kanteluiden aiheina ovat tapahtumat, joissa toivotunlainen apu on tullut evätyksi, avun odottamisen ajallinen kesto on koettu pitkäksi tai hätäkeskuspäivystäjän käytös hätäpuhelun käsittelyssä on koettu epäasialliseksi.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Toimintavuonna 2021 tavoitteina olivat henkilöstöresurssien lisääminen, sairauspoissaolojen vähentäminen sekä yleisen työhyvinvoinnin parantaminen. Työhyvinvoinnin parantamisessa painottui erityisesti psykososiaalisten kuormistustekijöiden vähentämiseen liittyvien toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen.

Operatiivisen henkilöstön työssä jaksamiseen liittyviä toimenpiteitä tehostettiin edelleen. Tällaisia henkilöstöhallinnnon toimenpiteitä olivat muun muassa rekrytoinnin tehostaminen ja koronapandemian ehkäisy virastossa.

Työterveyden kokonaiskustannukset vuonna 2021 olivat 536 378 euroa (832 euroa/henkilö/vuosi), missä oli nousua edellisvuodesta 44 258 euroa. Koronatestausten kulut olivat 104 324 euroa.

Henkilöstön määrä

Resurssien käyttöaste oli noin 94,9 % toteuman ollessa 597,9 henkilötyövuotta. Resurssien käyttöasteprosentti on hieman noussut vuodesta 2020. Hätäkeskusten käyttöaste vaihteli välillä 88,8 -99,8%. 

Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 8 %, vuonna 2020 vaihtuvuus oli 6,3 %. Päivystyshenkilöstön vuoden aikainen poistuma oli 39 henkilöä. 
Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli vuoden 2021 lopussa vakituisessa virassa 523 henkilöä ja määräaikaisessa virkasuhteessa 84 henkilöä.  Määräaikaisen henkilöstön osuus oli noin 13,8 % koko henkilöstömäärästä.

Työtyytyväisyys

Vuonna 2021 Hätäkeskuslaitoksessa toteutettiin työtyytyväisyyskysely (VMBaro). Edellinen kysely toteutettiin vuonna 2019. Kyselyn vastausprosentti vuonna 2021 oli 82,2 % (vuonna 2019 71,3 %). Viraston tulosten keskiarvo oli 3,25. Tulos hieman nousi vuoden 2019 keskiarvosta 3,16.

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolojen määrä päivystyshenkilöstön kohdalla on hieman lisääntynyt vuoteen 2020 verrattuna, hallintohenkilöstön osalta sairauspoissaolot ovat pysyneet lähes samana. Koko henkilöstön sairauspoissaolot olivat 18,2 työpäivää/henkilö (2020:16,6). Hallintohenkilöstöllä sairauspoissaoloja oli 5,2 työpäivää (2020: 5,3) ja päivystyshenkilöstöllä 21,8 työpäivää/henkilö (2020: 19,7). Koronaviruksen aiheuttamia muita poissaoloja oli 629 kalenteripäivää.

Tilinpäätösanalyysi

Rahoituksen rakenne

Hätäkeskuslaitoksen vuonna 2021 käytettävissä oleva rahoitus koostui vuoden 2021 talousarvion rahoituksesta momentilla 26.30.02 ja vuodelta 2020 siirretystä määrärahasta momentilla 4.20.26.30.02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamomentille myönnettiin talousarviossa vuodelle 2021 yhteensä 60 miljoonaa euroa. Vuodelta 2020 siirretty erä oli 6,8 miljoonaa euroa.

Toimintamenomomentin ja siirtyvän erän lisäksi valtiovarainministeriö myönsi Hätäkeskuslaitokselle kirjaus- ja käyttöoikeuden koulutuskorvaukseen 0,04 miljoonaa euroa talousarvion momentilta 28.60.12.

Talousarviossa bruttotuotot oli arvioitu kolmeksi miljoonaksi euroksi. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenomomentille kertyi maksullisen toiminnan tuottoja 3,2 miljoonaa euroa ja muita tuottoja 0,2 miljoonaa euroa. Muu tuotot muodostuivat yhteistoiminnan kustannusten korvauksista, kuljetusvälineiden myyntituloista ja muista sisäisistä tuotoista. 
Hätäkeskuslaitoksen palvelutoiminnan maksut toisille valtion virastoille olivat yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. ICT-palveluja ostettiin Valtorilta 2,8 miljoonan euron edestä ja palvelukeskus Palkeilta 0,4 miljoonalla eurolla sekä Suojelupoliisilta turvallisuusselvityksiä noin 0,06 miljoonalla eurolla.

Talousarvion toteutuminen 

Vuoden 2021 talousarvioissa Hätäkeskuslaitokselle myönnettiin momentille 26.30.02 yhteensä nettomäärärahaa 60 miljoonaa euroa, joka oli 2,2, miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Momentille myönnettiin lisäystä 0,015 miljoonaa euroa IV:ssä lisätalousarviossa. Lisäys aiheutui koronaviruksen torjunnan ja varautumisen kustannuksista Hätäkeskuslaitoksessa.

Vuodelta 2020 siirtyi 6,8 miljoonaa euroa, jolloin vuonna 2021 käytettävissä oleva määräraha Hätäkeskuslaitoksella oli yhteensä noin 67 miljoonaa euroa. Hätäkeskuslaitoksen vuoden 2021 määrärahojen toteuma oli 92,4 % toimintamäärärahan käytön ollessa 61,9 miljoonaa euroa. 

Hätäkeskuslaitoksen talousarvio pysyi edellisen vuoden tasolla. Talousarvion määrärahoja oli käytettävissä 3,7 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Rahoituksen käyttö oli 8,8 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. 

Hätäkeskuslaitoksen toiminnan kuluista suurin osa oli henkilöstömenoja, jotka olivat yhteensä 37,9 miljoonaa euroa. Muut suurimmat kuluerät olivat palvelujen ostot 19,8 miljoona euroa sekä vuokrat 3,9 miljoona euroa. 

Hätäkeskuslaitos vastaa kaikista hätäkeskustietojärjestelmään (ERICA) liittyvistä käyttö- ja palvelumaksuista, mikä on kasvattanut yhteiskäyttöisen hätäkeskustietojärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannuksia merkittävästi. 

Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 

Hätäkeskuslaitoksen johto vastaa valtion talousarviosta annetun lain 24 b §:n mukaisesti laitoksen sisäisen valvonnan järjestämisestä, sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä sekä siihen sisältyvästä riskienhallinnasta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus siitä, että viraston toiminta on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, toimintaan liittyvä raportointi on luotettavaa ja toiminnassa noudatetaan lakeja ja säädöksiä.

Hätäkeskuslaitoksen työjärjestyksessä laillisuusvalvonnan yhdeksi tehtäväksi on määrätty arvioida ja varmistaa osaltaan valtion talousarvioasetuksen (1243/1992) 69 §:n mukaisen viraston sisäisen valvonnan toimivuutta.

Hätäkeskuslaitos on 9.9.2020 vahvistanut tarkastussuunnitelman vuosille 2020 – 2022. 
Vuoden 2021 tarkastuksissa ilmeni, että viraston hankintaprosessiin kokonaisuudessaan sekä ostolaskujen käsittelyyn tulee kiinnittää huomiota tarkastusraportissa kuvattujen suositusten mukaisesti. Muilta osin sisäiset tarkastukset eivät edellytä erityisiä viraston johdon toimenpiteitä.
Tarkastussuunnitelman mukaisesti hätäkeskustietojärjestelmän käyttöoikeudet tarkastettiin kaikkien käyttäjien osalta. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön osalta käyttöoikeusien ajantasaisuus tarkastettiin kehityskeskustelujen yhteydessä ja tarvittaessa käyttöoikeudet päivitettiin vastaamaan henkilön työtehtävien mukaista tarvetta. Toimialojen käyttöoikeuksien osalta tarkastukset suoritettiin toimialoilla. 

Hätäkeskuslaitoksessa riskiarviointia tehdään koko ajan kiinteänä osana viraston toimintaa. Määrämuotoiset riskien arvioinnit tehtiin kaksi kertaa vuoden 2021 aikana. Vuoden lopussa toteutettiin kattava toiminnallinen riskiarviointi, johon osallistuivat viraston kaikki osastot (raportti 9.12.2021). Riskiarviointi toteutettiin Granite-järjestelmässä olevaa arviointikehikkoa soveltaen. Tehdyssä riskiarvioinnissa kartoitettiin keskeisimmät riskit, arvioitiin niiden vaikuttavuutta ja todennäköisyyttä sekä kirjattiin, miten riskeihin on jo varauduttu tai miten varautumista parannetaan. Selvityksessä tunnistetiin riskejä yhteensä 16 kappaletta, jotka jakautuivat riskialueittain seuraavasti: Strategiset riskit 6, Taloudelliset riskit 2, Operatiiviset riskit 5, Vahinkoriskit 3.  

Arviointien tulokset

Hätäkeskuslaitoksessa ei suoritettu vuoden 2021 aikana ulkopuolisen tahon toimesta toiminnan tuloksellisuuden tai vaikuttavuuden kokonaisarviointeja. Virastossa arvioitiin suunnitelmallisesti oman toiminnan tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja laillisuutta muun muassa säännöllisin riskikartoituksin, laillisuusvalvonnan tarkastussuunnitelmaa kehittämällä sekä määrämuotoisesti tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioimalla. Viime mainittussa keskeisiä toimintoja ovat muun muassa: osasto- ja yksikkökohtainen säännöllinen tulostavoitteiden saavuttamisen seuranta, kehityskeskustelut sekä tulosneuvottelut ohjaavien ministeriöiden kanssa. 

Marraskuussa 2021 toteutettiin kattava sisäisen valvonnan arviointi vuotta 2021 koskien COSO -arviointikehikon mukaisesti. Hätäkeskuslaitoksen sisäisen valvonnan arviointiraportti on toimitettu sisäministeriölle 26.11.2021 (HAK-2021-991).

Edellä esille tuodun perusteella Hätäkeskuslaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät valtion talousarviosta annetun lain 69 §:ssä säädetyt tavoitteet.