Vuoden 2024 tilinpäätöksen tiivistelmä

Vuoden 2024 aikana hätäkeskuksissa käsiteltiin yhteensä 2 792 620 hätäilmoitusta, joista hätäpuheluja oli 2 696 020. Vastattujen hätäilmoitusten kokonaismäärä laski 8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Hätäilmoitusten perusteella viranomaisille välitettiin 1 412 690 tehtävää. Välitettyjen tehtävien määrä laski 6 prosenttia edellisestä vuodesta. Laskun suurin selittävä tekijä oli ensihoidolle välitettyjen tehtävien määrän lasku. 

Vuoden 2024 vastausaikatavoite oli 30 sekuntia, joka toteutui.  Vastausaikatoteuma oli 98 prosenttia kaikista vastatuista hätäpuheluista. Hätäpuheluiden keskimääräistä vastausaikatavoitetta (5 sekuntia) ei saavutettu. Keskimääräinen vastausaika vuonna 2024 oli 7 sekuntia.

Kokonaisuutena muun muassa verkottuneen toimintamallin avulla kyettiin pitämään hätäkeskustoiminta hyvällä tasolla tasaisesti koko vuoden. Erityisesti tämä näkyy vastausaikatoteumina alle 30 sekunnin toimintaluvuissa.

Hätäkeskuspalveluiden verkottunutta toimintamallia kehitetään koko ajan. Erilaisten pilottihankkeiden ja kokeilujen kautta löydetään optimaalinen tapa verkottuneen toiminnan hyödyntämiseen. Kokonaisuutena verkottuneella toimintamallilla on kyetty parantamaan hätäkeskustoiminnan toimintavalmiutta sekä tasaamaan päivystyshenkilöstön työmääriä vaikeassa henkilöstötilanteessa.

Hätäkeskuspalveluiden tuottamiseen liittyvät keskeisimmät kehittämishankkeet: hätäviestijärjestelmän uudistaminen, pikaviestintäpalvelun kehittäminen ja VIRVE 2 -kehittäminen eivät edenneet suunnitelluissa aikatauluissa. Keskeisimpänä syynä viivästymisiin ovat palveluntuottajien viivästyneet toimitukset sovituista toimeksiannoista.

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli vuoden 2024 lopussa vakituisessa virassa 541 henkilöä ja määräaikaisessa virkasuhteessa 78 henkilöä. Määräaikaisuuden perusteena ovat pääosin virkavapauksista johtuvat sijaisuudet ja projektiluonteiset tehtävät. Resurssien käyttöaste oli noin 94,6 prosenttia toteuman ollessa 604,3 henkilötyövuotta. Hätäkeskusten käyttöaste vaihteli välillä 89,2 – 99,4 prosenttia. 

Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 6,5 prosenttia ja poistuma oli yhteensä 40 henkilöä. Hätäkeskuspäivystäjien vuosittaiset koulutusmäärät eivät ole riittäneet kattamaan viraston viime vuosien rekrytointitarpeita. 

Päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuoteen 2023 verrattuna ja hallintohenkilöstön sairauspoissaolot ovat hieman lisääntyneet. Koko viraston henkilöstön sairauspoissaolot olivat 14,5 työpäivää/henkilö (vuonna 2023 15,6 työpäivää). Hallintohenkilöstöllä sairauspoissaoloja oli 7,7 työpäivää (vuonna 2023 7,0 päivää) ja päivystyshenkilöstöllä 16,2 työpäivää/henkilö (2023 vuonna 17,7 työpäivää/henkilö).

Kuluneen vuoden aikana Hätäkeskuslaitoksessa työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistettiin muun muassa strategisen ennakoivan työkykyjohtamisen mallin mukaisesti. 

Hätäkeskuslaitoksen talousarvio nousi edellisvuodesta 5,3 prosenttia ja talousarvion määrärahoja oli käytettävissä 8,3 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Hätäkeskuslaitoksen käytettävissä olevista määrärahoista käytettiin tilivuoden aikana 69,9 miljoonaa euroa. Hätäkeskuslaitoksen vuoden 2024 määrärahojen toteuma oli 80,3 prosenttia. Rahoituksen käyttö oli 0,63 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Vuoden 2024 alussa virastossa otettiin käyttöön uusi johtamisjärjestelmä ja työjärjestys. Tavoitteena on toimintatapojen aito uudistaminen tukemaan viraston strategian painopisteitä, henkilöstön osallistamisen lisääminen, valmistelun muuttaminen suunnitelmallisemmaksi, valmistelun riittävä yhteensovitus siten, että henkilöstövoimavarat, rahoitus ja oikeudellinen asiantuntemus on varmistettu ja arvioitu riittävällä tarkkuudella. Keskeisenä tavoitteena on myös hätäkeskusten roolin vahvistaminen virastossa. Uuden johtamisjärjestelmän toimivuutta on arvioitu muun muassa henkilöstölle tehdyllä kyselyllä. Arvioinnin ja palautteiden pohjalta työjärjestykseen tehtiin vuoden kuluessa yksittäisiä tarkennuksia ja muutoksia.

Hätäkeskuslaitos saavutti vuosittaisessa Luottamus&Maine-tutkimuksessa kolmannen sijan. Viraston saama arvosana kyselyssä oli 3.84. Tavoite oli saavuttaa 3.5 arvosana. Hätäkeskuslaitoksen kohdalla kansalaiset kokivat parhaimmaksi maineen osa-alueeksi vastuullisuuden.

Tutkimukseen osallistui 82 julkishallinnon organisaatiota. Tämä oli jo kuudes kerta, kun Hätäkeskuslaitos on yltänyt kolmen parhaan joukkoon. Lisäksi vuoden aikana toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kansalaisille, jossa hätänumeroon soittaneilta kysyttiin heidän kokemuksiaan saamastaan palvelusta. Kyselyn kokonaistulos oli 4.44 asteikolla 1-5. Näiden kahden kyselyn perusteella Hätäkeskuslaitoksen palvelutaso ja kansalaisten luottamus hätäkeskustoimintaan ovat hyvällä tasolla.

Hätäkeskuksen vastausnopeus hätäpuheluihin kuvaa resursoinnin onnistumista. Tämän tunnusluvun laskennassa jaettavana on käytetty tavoiteajassa (30 sekuntia) vastattujen hätäpuhelujen määrää. Jakajana on käytetty kaikkia vastattuja hätäpuheluita.

Vuonna 2024 hätäpuheluista 30 sekunnin vastausaikatoteuma oli 98 prosenttia. Keskimääräinen hätäpuheluun vastaamisaika oli 7 sekuntia. Tavoite liittyen vastausajan keskiarvoon oli vuoden 2024 osalta 5 sekuntia, mihin ei vuoden keskiarvototeuman (7 sekuntia) osalta päästy. Tähän vaikutti erityisesti puoliautomaattisen vastausmahdollisuuden käyttöönotto, verkottumisaikojen säätö ja tehtävänkäsittelyaikojen kasvu. Tulostavoite liittyen 30 sekunnin vastausaikaan saavutettiin kaikissa keskuksissa.

Hätäkeskuspalveluiden tuottamiseen liittyvät keskeisimmät kehittämishankkeet: hätäviestijärjestelmän uudistaminen, pikaviestintäpalvelun kehittäminen ja VIRVE 2 kehittäminen eivät edenneet suunnitelluissa aikatauluissa. Keskeisimpänä syynä viivästymisiin ovat palveluntuottajien viivästyneet toimitukset sovituista toimeksiannoista.

Hätäkeskuslaitos toteutti vuonna 2024 asiakastyytyväisyyskyselyn, jossa hätänumeroon soittaneilta kysyt-tiin heidän kokemuksiaan hätäkeskuspalvelusta. Kyselysta saatujen tulosten perusteella asiakastyytyväisyys on säilynyt erittäin hyvällä tasolla, kokonaistulos 4,44 asteikolla 1-5. 

Hätäkeskuslaitoksella on merkittävä rooli tiedonvälittäjänä normaalioloissa ja häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Yhteiskunnan kriisinsietokyvyn näkökulmasta Hätäkeskuslaitos sovittaa yhteen kiireellisten hälytysviranomaisten toimintaa ja huolehtii rajallisten resurssien priorisoinnista. Hätäkeskustoiminta on täten yksi niistä tärkeimmistä toiminnoista, jotka vaikuttavat suoraan väestön turvallisuuden tunteeseen sekä luottamukseen viranomaisia ja yhteiskuntaa kohtaan.

Toiminnan luotettavuus

Hätäkeskustoiminnassa käytettävän tekniikan luotettavuus ja toimintavarmuus ovat tärkeässä roolissa hätäkeskuspalveluiden tuottamisessa. Hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA) käyttöönoton jälkeen järjes-telmän toimintavarmuus on saatu nostettua luotettavalle tasolle. Hätäkeskuspalveluiden tuottamisen kannalta keskeisen tietojärjestelmän toimintavarmuus oli erittäin hyvällä tasolla. Tietojärjestelmän saatavuuden taso on ollut joka kuukausi vähintään 99,996 %.

Hätäkeskuslaitoksella ei vuonna 2024 ollut sellaisia teknisiä tai muita toiminnallisia häiriöitä, jotka olisivat vaarantaneet hätäkeskuspalveluiden tuottamisen. 

Mediajulkisuus ja viestintä

Hätäkeskuslaitos mainittiin julkisuudessa yli 1 600 kertaa, joista suuren tai keskisuuren huomionarvon julkisuuden määrä oli reilut 1 000. Suuren tai keskisuuren huomionarvon julkisuuden määrä pysyi viime vuoden tasolla, vaikka mainintojen määrä laski hieman edellisestä vuodesta. Julkisuudesta yli 98 prosenttia oli neutraalia tai positiivista (vuonna 2023 97,6 prosenttia). Julkisuudessa positiivista huomiota saivat tilanteet, joissa hätäkeskuspäivystäjä oli asiantuntijana hätäkeskustoimintaa koskevissa asioissa. Sen sijaan negatiivinen sävy korostui julkaisuissa, joissa kansalaiset kertoivat negatiivisista kokemuksista hätäilmoitusten aikana.

Hätänumeroviikolla ja 112-päivänä kohderyhmänä olivat erityisesti lapset ja nuoret. Viestintä lapsille ja nuorille jatkui hätänumeroviikon jälkeen. Koulujen päättäjäisten aikaan nuorille suunnattiin viestintää yhdessä yhteistyöviranomaisten kanssa. Päättäjäisviikonlopun viestit tavoittivat eri kanavissa yli 200 000 katsojaa. Loppuvuodesta perustetiin työryhmä yhdessä poliisin kanssa, jonka yhtenä tavoitteena on tiivistää entisestään viestintää nuorille hätätilanteista
ja hätänumeron oikeasta käytöstä. Nuorille ja lapsille suunnattua viestintää tehtiin aktiivisesti myös Keep safe -hankkeessa, jossa muun muassa tuotettiin turvallisuusohjeita lapsille ja järjestettiin turvallisuusoppitunteja eri kouluissa. Hankkeen aikana tavoitettiin yli 20 000 lasta ja nuorta.

Sosiaalisen median julkaisuissa korostettiin erityisesti hätätilanteen tunnistamista, hätänumeron oikeaa käyttöä, 112 Suomi -sovelluksen palveluita, jaettiin vaaratiedotteita ja viestittiin työnantajakuvasta. Sosiaalisen median julkaisuissa hyödynnettiin myös yhteistyöviranomaisten kanssa tehtyä materiaalia, muun muassa livelähetyksiä. Yhteiset materiaalit ja viestit mahdollistavat paremman tavoittavuuden ja jopa uusien alustojen käytön.

Toiminnan tuottavuus

Laadukkaiden hätäkeskuspalveluiden tuottamisen edellytyksenä on, että päivystyshenkilöstön määrä on oikein mitoitettu ja kohdennettu työtehtävien mukaan. Päivystyshenkilöstöön luetaan kuuluvaksi henkilöstö, joka osallistuu hätäilmoitusten käsittelyyn (vuoromestarit, ylipäivystäjät, hätäkeskuspäivystäjät).

Käsiteltyjen hätäilmoitusten määrä per päivystyshenkilö lasketaan vastattujen hätäilmoitusten summasta jaettuna toteutuneilla päivystyshenkilöstön henkilötyövuosilla (htv).

Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö oli tarkastelujaksolla 6010 kappaletta/henkilö. 

Toiminnan taloudellisuus

Hätäkeskustoiminnan taloudellisuutta on arvioitu siten, että Hätäkeskuslaitoksen tilinpäätöksen kustannustiedot on jaettu viimeisimmällä virallisella väestömäärällä ja vastatuilla hätäilmoitusmäärillä. Tunnusluvut lasketaan arvonlisäverottomista menoista poislukien investoinnit. Väestömäärän lähteenä on käytetty tilastokeskuksen 30.09.2024 tilastoa.

Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset euroa per asukas vuonna 2024 olivat 12,6 euroa. Kustannukset vastattua hätäilmoitusta kohden olivat 25,4 euroa.

Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 

Julkisoikeudellisten suoritteiden tuottaminen perustuu ympäristöministeriön asetuksen (848/2017) 38 ja 39 §:ssä määriteltyyn palo-ja sammutuslaitteiden kytkentävelvollisuuteen hätäkeskuskukseen. Liiketaloudellisesti hinnoitettujen suoritteiden tuottaminen perustuu lakiin hätäkeskustoiminnasta. Laki muun muassa säätelee, että Hätäkeskuslaitos saa ottaa vastaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (1085/2015) soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä, jos tärkeä yleinen etu sitä vaatii. 

Ilmoitinlaitteiden määrä oli yhteensä 21 323 kappaletta 31.12.2024.  Ilmoitinlaitteiden määrät ovat kas-vaneet 188 ilmoitinlaitteella edellisestä vuodesta.   
Ilmoitinlaitteiden liittymismaksu oli sisäministeriön asetuksen (1229/2023) mukaisesti 70 euroa. Julkisoi-keudellinen testausmaksu oli 18 euroa kuukaudessa ja liiketaloudellinen testausmaksu oli 21 euroa kuu-kaudessa vuonna 2024.  Julkisoikeudellisesti hinnoiteltavien suoritteidentuotot olivat yhteensä 3,9 mil-joonaa euroa vuonna 2024. Maksuperustelain mukaisten muiden suoritteiden (liiketaloudelliset suoritteet) tuotot olivat 0,8 miljoonaa eroa.

Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet 

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on vastaanottaa ja käsitellä hätäilmoituksia. Vastatut hätäilmoitukset luokitellaan hätäpuheluihin, ilmoitinlaitehälytyksiin, eCall-hälytyksiin ja hätätekstiviesteihin.

Vuoden 2024 aikana hätäkeskuksissa käsiteltiin yhteensä 2 792 620 hätäilmoitusta, joista hätäpuheluja oli 2 696 020. Vastattujen hätäilmoitusten kokonaismäärä laski 8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Hätäilmoitusten perusteella viranomaisille välitettiin 1 412 690 tehtävää. Välitettyjen tehtävien määrä laski 6 prosenttia, mihin suurin selittävä tekijä oli ensihoidolle välitettyjen tehtävien määrän lasku. Laskun taustalla on suurelta osin vuoden 2023 lopulla toteutettu ensihoidon tehtävänkäsittelyohjeen uudistus. Sosiaalitoimen tehtävissä jatkui sama kasvutrendi kuin aikaisempinakin vuosina, vuoden 2024 kasvu sosiaalitoimen tehtävissä oli 4 prosenttia. 

Hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden kokonaismäärä on saatu laskuun ja palautettua aiemmalle tasolle. Vuoden 2023 osalta kuulumattomien puheluiden korkean määrän taustalla oli vikatila Android-puhelimissa, mikä saatiin korjattua ennen vuotta 2024. Ilkivaltaiset puhelut ovat laskeneet jatkuvasti. 

Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 

Palvelukyky muodostuu monien asioiden kokonaisuutena. Laadullista toimintaa seurataan työmäärän ja työhön käytettävien aikojen avulla.
Vuonna 2024 hätäilmoitusten keskimääräinen vastausviive oli 7 sekuntia.

Hälyttämiseen kulunut aika kiireellisissä tehtävissä (A-tehtävät) oli hieman pidempi kuin edeltävänä vuotena. Vuonna 2024 toteumat (mm:ss) olivat toimialoittain:

• ensihoito 01:58
• poliisi 02:47
• pelastustoimi 02:06.

Asiakaspalautteet ja hallintokantelut

Vuonna 2024 Hätäkeskuslaitos vastaanotti yhteensä 1139 asiakaspalautetta, joista suurin osa 679 kappaletta oli varsinaista hätäkeskustoimintaa koskevia palautteita. Viraomaisilta tulleita palautteita oli 87 kappaletta. Kansalaisilta tulleissa palautteissa on jonkin verran myös muita kansalaisyhteydenottoja, kuten tiedustelua ja neuvontapyyntöjä. Hätäkeskuslaitoksen internetsivuilla on palautelomake, jonka avulla kansalaiset voivat antaa palautetta. Palautteiden määrä kasvoi hieman vuoteen 2023 verrattuna, jolloin palautteita vastaanotettiin 1014 kappaletta. 

Asiakaspalautteet rekisteröidään Hätäkeskuslaitoksessa ja niistä saatua informaatiota hyödynnetään toiminnan kehittämisessä, kuten henkilöstön koulutuksessa. 

Hallintokanteluita toimitettiin Hätäkeskuslaitokselle vuonna 2024 yhteensä 91 kappaletta. Hallintokanteluiden määrä kasvoi vuodesta 2023, jolloin kanteluita toimitettiin 58 kappaletta. Pääsääntöisesti kanteluiden aiheina ovat tapahtumat, joissa toivotunlainen apu on tullut evätyksi, avun odottamisen ajallinen kesto on koettu pitkäksi tai hätäkeskuspäivystäjän käytös hätäpuhelun käsittelyssä on koettu epäasialliseksi.
 

Toimintavuonna 2024 tavoitteina olivat rekrytointien sujuvuus, ennakoivan työkykyjohtamismallin mukaisten työkykyprosessien käyttöönotto koko virastossa, työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen parantaminen. Vuoden aikana pilotoitiin vertaistukiohjaajatoimintaa, jolla tavoiteltiin psykososiaalisen kuormituksen purkamisen parantamista ennakoivasti ja paikallisesti. Esihenkilötyön kehittämissuunnitelmaan tekemiseen annettiin yksilöllistä valmennusta ja koko henkilöstölle tarjottiin mahdollisuutta työnohjaukseen.

Henkilöstön määrä

Resurssien käyttöaste oli noin 94,6 prosenttia toteuman ollessa 604,3 henkilötyövuotta. Hätäkeskusten käyttöaste vaihteli välillä 89,2 – 99,4 prosenttia. 
Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 6,5 prosenttia, jolloin poistuma oli yhteensä 40 henkilöä.

Hätäkeskuspäivystäjien vuosittaiset koulutusmäärät eivät ole riittäneet kattamaan viraston viime vuosien rekrytointitarpeita. Valmistuvien hätäkeskuspäivystäjäopiskelijoiden rekrytointiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Vuoden 2024 aikana 44 vastavalmistunutta hätäkeskuspäivystäjää aloitti työnsä Hätäkeskuslaitoksessa. Joulukuussa 2024 rekrytoitiin 26 hätäkeskuspäivystäjää, jotka aloittivat työnsä tammikuussa 2025.

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli vuoden 2024 lopussa vakituisessa virassa 541 henkilöä ja määräaikaisessa virkasuhteessa 78 henkilöä. Henkilöstöstä noin 20 %prosenttia työskenteli hallinnollisissa tehtävisssä ja 80 prosenttia operatiivisissa tehtävissä.

Sairauspoissaolot 

Päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuoteen 2023 verrattuna, sensijaan hallintohenkilöstön sairauspoissaolot ovat hieman lisääntyneet. Koko viraston henkilöstön sairauspoissaolot olivat 14,5 työpäivää/henkilö (vuonna 2023 15,6 työpäivää/henkilö). Hallintohenkilöstöllä sairauspoissaoloja oli 7,7 työpäivää/henkilö (vuonna 2023 7,0 työpäivää/henkilö) ja päivystyshenkilöstöllä 16,2 työpäivää/henkilö (vuonna 2023 17,7 työpäivää/henkilö).

Rahoituksen rakenne 

Hätäkeskuslaitoksen käytettävissä oleva rahoitus koostui vuoden 2024 talousarvion momentista 26.30.02 ja vuodelta 2023 siirtyvän määrärahan momentista 4.23.26.30.02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenomomentille myönnettiin talousarviossa vuodelle 2024 yhteensä 77 miljoonaa euroa. Hätäkeskuslaitos palautti vuoden kolmannessa lisätalousarviossa miljoona euroa johtuen toteutumattomasta henkilötyövuosimäärästä.  Näin ollen toimintamenoille oli käytettävissä 76 miljoonaa euroa vuodelle 2024. Siirtyvä erä vuodelta 2023 oli 10,9 miljoonaa euroa. Hätäkeskuslaitoksen käytettävissä oli budjetoituja määrärahoja yhteensä 87 miljoonaa euroa vuonna 2024. 

Hätäkeskuslaitoksen keräämillä toiminnan tuloilla katettiin 6 prosenttia toiminnan kuluista vuonna 2024. Toiminnan tuotot koostuivat pääasiassa palo- ja rikossilmoitinlaitteiden testausmaksuista. 

Talousarvion toteutuminen 

Hätäkeskuslaitoksen talousarvio nousi edellisvuodesta 5,3 prosenttia ja talousarvion määrärahoja oli käytettävissä 8,3 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Hätäkeskuslaitoksen käytettävissä olevista määrärahoista  käytettiin tilivuoden aikana 69,9 miljoonaa euroa. Hätäkeskuslaitoksen vuoden 2024 määrärahojen toteuma oli 80,3 prosenttia. Rahoituksen käyttö oli 0,63 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Vuodelle 2025 siirtyvää määrärahaa jäi 17,1 miljoonaa euroa. Siirtyvä erä muodostui vuosittaisesta henkilötyövuosimäärän vajauksesta, palvelujen ostojen toteutumattomuudesta ja projektien viivästymi-sestä. Siirtyvästä erästä 6,6 miljoonaa euroa on sidottu edellisten vuosien päätöksillä projekteihin ja niitä maksetaan vuosien 2025-2027 aikana.  Siirtyvällä erällä varaudutaan Hätäkeskuslaitoksen tuleviin projekteihin (muun muassa toimitilojen muuttoprojektit ja NgeCall) ja tulevien vuosien pieneneviin määrärahakehyksiin.

Hätäkeskuslaitoksen johto vastaa valtion talousarviosta annetun lain 24 b §:n mukaisesti laitoksen sisäisen valvonnan järjestämisestä, sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä sekä siihen sisältyvästä riskienhallinnasta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus siitä, että viraston toiminta on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, toimintaan liittyvä raportointi on luotettavaa ja toiminnassa noudatetaan lakeja ja säädöksiä. Hätäkeskuslaitoksen työjärjestyksessä laillisuusvalvonnan yhdeksi tehtäväksi on määrätty arvioida ja varmistaa osaltaan valtion talousarvioasetuksen (1243/1992) 69 §:n mukaisen viraston sisäisen valvonnan toimivuutta.

Valvontavuonna 2024 suoritettiin Hätäkeskuslaitoksessa aiemmin laaditun suunnitelman mukaisesti lokitarkastus, johon sisältyi seitsemän erillistä tarkastuskohdetta. 

Hätäkeskuslaitos on vuonna 2023 ottanut käyttöön lakisääteisen ilmoituskanavan. Ilmoituskanavaan ei vuonna 2024 tullut yhtään ilmoitusta.

Hätäkeskuslaitoksessa riskien arviointia tehdään jatkuvasti kiinteänä osana viraston toimintaa. Vuonna 2024 organisaatioriskit käsiteltiin viraston turvaryhmässä jokaisella vuosineljänneksellä. Riskiarviointi toteutettiin Granite-järjestelmässä olevaa arviointikehikkoa soveltaen. Tehdyssä riskiarvioinnissa kartoitettiin keskeisimmät riskit, arvioitiin niiden vaikuttavuutta ja todennäköisyyttä sekä kirjattiin, miten riskeihin on jo varauduttu tai miten varautumista parannetaan. Riskienhallinta kattaa myös yhteistyökumppanien toiminnan. Riskiarviointien lopputulemana Hätäkeskuslaitoksen keskeisimmiksi riskeiksi kirjattiin seuraavat: Taloudellisten resurssien riittämättömyys, hätäkeskustietojärjestelmän käytön estävä vika tai häiriö, toimitilan käytön estävä vika tai muu tapahtuma.  Kaikkiin tunnistettuihin riskeihin on määritelty vastuutahoittain hallintatoimet, joilla riskejä pyritään pienentämään tai poistamaan kokonaan.

Hätäkeskuslaitoksessa ei suoritettu vuoden 2024 aikana ulkopuolisen tahon toimesta toiminnan tuloksellisuuden tai vaikuttavuuden kokonaisarviointeja. Virastossa arvioitiin suunnitelmallisesti oman toiminnan tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja laillisuutta muun muassa säännöllisin riskikartoituksin, laillisuusvalvonnan tarkastussuunnitelmaa noudattamalla sekä määrämuotoisesti tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioimalla. Viime mainitussa keskeisiä toimintoja ovat muun muassa: osasto- ja yksikkökohtainen säännöllinen tulostavoitteiden saavuttamisen seuranta, tavoite- ja kehityskeskustelut sekä tulosneuvottelut ohjaavien ministeriöiden kanssa. 

Edellä esille tuodun perusteella Hätäkeskuslaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät valtion talousarviosta annetun lain 69 §:ssä säädetyt tavoitteet.