Mahdollisuus luottokorttilaskun e-laskutilaukseen pelkän viitenumeron perusteella ei ollut tietosuojalainsäädännön mukaista
Pankin luottokorttilaskun e-laskutilaus on ollut mahdollista tehdä pelkästään laskun viitenumerotiedolla, minkä vuoksi sivullinen on voinut tilata itselleen toisen henkilön e-laskun esimerkiksi näppäilyvirheen seurauksena. Tietosuojavaltuutettu katsoo, ettei pankki ollut huolehtinut henkilötietojen riittävästä suojaamisesta e-laskutuksen yhteydessä.
Tietosuojavaltuutetun toimistolle kannellut pankin asiakas kertoi, että luottokorttilaskun tilaamiseen e-laskuna vaikuttaisi riittävän pelkkä viitenumerotieto. Luottokorttilaskusta oli mahdollista nähdä henkilötietoja, kuten osittain peitetty korttinumero sekä tiedot luottokortin luottorajasta, luoton velkasaldosta ja ostotapahtumista.
Pankin antaman selvityksen mukaan luottokorttilaskun tilaamiseen e-laskuna riittää viitenumerotieto. Pankki on ilmoittanut tietosuojavaltuutetun toimistolle lisäksi erillisestä tietoturvaloukkauksesta, jossa asiakas oli e-laskutilausta tehdessään näppäillyt oman luottolaskunsa viitenumeron väärin ja tämän seurauksena tilannut toisen henkilön e-laskun.
Tietosuojavaltuutettu ei pidä asianmukaisena sitä, että sivullinen voi näppäilyvirheen vuoksi päästä toisen henkilön henkilötietoihin. Tietosuoja-asetus muun muassa edellyttää, että rekisterinpitäjä huolehtii toimenpiteistä, joilla estetään asiattomien pääsy henkilötietoihin. Tietosuojavaltuutettu toteaa, että esimerkiksi ostotapahtumista voi käydä ilmi arkaluonteisia tietoja, kuten tietoja terveydenhuoltopalvelujen käytöstä.
Tietosuojavaltuutettu määräsi pankin muuttamaan käytäntönsä tietosuojasäännösten mukaisiksi ja antoi sille huomautuksen yleisen tietosuoja-asetuksen vastaisesta henkilötietojen käsittelystä. Pankki on kertonut ryhtyneensä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi ja kehittävänsä esimerkiksi toista yksilöintitietoa luottolaskun e-laskutilaukseen pelkän viitenumeron lisäksi.
Tietosuojavaltuutetun päätös Finlexissä
Lisätietoja:
Tietosuojavaltuutettu Anu Talus, anu.talus(at)om.fi, puh. 029 566 6766
Hätätekstiviestien määrä lähes kolminkertaistui
Kuulo- ja puhevammaisille suunnatun hätätekstiviestipalvelun käyttö on lähes kolminkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Syy muutokselle löytyy rekisteröintivelvoitteen poistumisesta.
Hätäkeskuslaitoksen maine tukevalla tasolla
Luottamus&Maine-tutkimuksen mukaan Hätäkeskuslaitoksella on julkishallinnon neljänneksi paras maine. Parhaimmaksi maineen osa-alueeksi suuri yleisö koki vastuullisuuden sekä tuotteet ja palvelut.
Mielenterveyskriisi näkyy myös hätäpuheluissa
112 Hätäkeskus -podcastin kolmannessa jaksossa käsitellään mielenterveyteen liittyviä hätäilmoituksia. Studiossa vieraana on ylipäivystäjä Jonne Joukanen Hätäkeskuslaitokselta.
Mitä on hälyttämättä jättäminen?
112 Hätäkeskus -podcastin uuden tuotantokauden toisessa jaksossa pureudutaan siihen, kun hätäilmoitus ei johda hälyttämiseen. Miksi apua ei voida välittää kaikille ja miten päätetään, kuka saa apua?
Saako ihminen ambulanssin?
112 Hätäkeskus -podcastin uuden tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa pureudutaan ensihoitoon – mitä se tarkoittaa, kuinka se eroaa vanhanaikaisesta sairaankuljetuksesta ja miksi hätäpuhelussa on tärkeää vastata kysymyksiin.