Hätäkeskuslaitoksen tilastot tammi-kesäkuu 2025
Hätänumeroon kuulumattomien ilmoitusten määrä laskussa
Hätäkeskuslaitoksen puolen vuoden tilastot osoittavat, että hätänumeron virheellinen käyttö on vähentynyt. Hätäkeskusten resurssit painottuivat alkuvuonna aiempaa enemmän kiireellisten hätäilmoitusten käsittelyyn.
Hätäkeskuslaitos vastaanotti tammi-kesäkuun 2025 aikana 1 247 050 hätäilmoitusta (1 331 300 tammi-kesäkuussa 2024). Hätäilmoitusten määrän väheneminen näkyy erityisesti hätänumeroon kuulumattomien ilmoitusten osuudessa. Kaikista hätäilmoituksista noin 239 920 (286 640 tammi-kesäkuu 2024) olivat sellaisia, jotka eivät sisältönsä puolesta olisi kuuluneet hätänumeroon. Näistä tahattomasti soitettuja virhepuheluita oli 226 480 (271 170) ja ilkivaltaisesti soitettuja 13 440 (15 470).
Ilmoitukset olivat muun muassa tiedustelusoittoja, joissa kansalaisella ei ole ollut tietoa oikeasta tahosta. Ilkivaltaisten ilmoitusten osuus jatkoi positiivista kehitystä, ja niiden laskeva trendi jatkui jo kuudetta vuotta.
Hätäilmoituksiin vastattiin 6 sekunnissa
Tammi-kesäkuussa hätäilmoituksiin kyettiin vastaamaan keskimäärin 6 sekunnissa (6 sekuntia tammi-kesäkuu 2024). Hätäilmoituksista 98 prosenttiin vastattiin alle 30 sekunnissa (tulostavoitteena 95%).
Hätäkeskuspäivystäjien työkuorma helpottui hätäilmoitusten määrän osalta. Tammi-kesäkuun aikana hätäkeskuspäivystäjät käsittelivät keskimäärin 7,6 ilmoitusta tunnissa, kun vuonna 2024 vastaavaan aikaan luku oli 8,0 ja vuonna 2023 jopa 9,1.
Ensihoidolle suurin tarve
Tammi-kesäkuun aikana kaikista käsitellyistä hätäilmoituksista 53 prosenttia johti tehtävän välittämiseen toimivaltaiselle viranomaistaholle (52 % vuonna 2024). Loput ilmoituksista käsiteltiin hätäkeskuspäivystäjän neuvonnan ja ohjeistuksen avulla.
Välitetyt tehtävät jakautuivat viranomaisten kesken seuraavasti: ensihoito 52 %, poliisi 36 %, sosiaalitoimi 7 % ja pelastus 5 %. Sosiaalitoimelle välitettyjen tehtävien määrä kasvoi viime vuoteen verrattuna 13 prosenttia, kun taas ensihoidolle välitetyt tehtävät laskivat 7 %. Poliisin ja pelastuksen kohdalla määrä pysyi samalla tasolla kuin aiemmin.
Hätätekstiviestien määrä kasvoi
Hätätekstiviestien määrä oli vuoden alkupuoliskolla 4640, kun viime vuonna vastaavaan aikaan luku oli 3330. Tekstiviestien päiväkohtainen määrä nousi kesäkuun lopussa yli 200:een, kun tammikuun alussa luku oli muutamia kymmeniä päivässä.
Kasvu johtuu kuulo- ja puhevammaisille suunnatun hätätekstiviestipalvelun rekisteröintivelvoitteen päättymisestä, joka astui voimaan kesäkuun lopussa. Muutoksen myötä tekstiviestin on voinut lähettää mistä tahansa numerosta. Vain pieni osuus tekstiviesteistä on koskenut kiireellisiä hätätilanteita.
Tutustu myös
Hätäilmoitusten määrä alhaisimmillaan
Vuodenvaihteessa 13 500 hätäilmoitusta
Autojen hätäviestijärjestelmä kehittyy
Kampanjaviikko kokosi osallistujia eri puolilla Suomea
Hätänumeroviikko on tältä vuodelta päättynyt. Lämmin kiitos kaikille kampanjaan osallistuneille, kouluille, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille, vapaaehtoisille ja asiantuntijoille ympäri Suomen!
Hätänumeroviikolla huomio kiinnittyy turvallisuuteen
Valtakunnallista 112-päivää vietetään jälleen hätänumeroviikolla 9.-15. helmikuuta. Kampanja juhlapäivä on keskiviikkona 11.2. Teemana on hätänumeron oikea käyttö, ja erityisenä kohderyhmänä nuoret miehet.
Hätäilmoitusten määrä alhaisimmillaan
Vuonna 2025 hätänumeroon tehtiin keskimäärin 7 300 hätäilmoitusta joka päivä. Viranomaisille välitettyjen tehtävien määrä kääntyi kasvuun.
Pelko leimautumisesta estää nuoria soittamasta apua
Nuoruusvuosina uhkarohkeus ja yllytyshulluus korostuvat, ja joskus tilanteet saattavat edetä vaarallisiksi. 112-päivän tavoitteena on vahvistaa nuorten miesten kykyä tunnistaa hätätilanteet ja rohkaista heitä toimimaan.
112-päivä kutsuu oppilaitokset mukaan turvallisuuskasvatukseen
Moni hätätilanne sattuu juuri siellä, missä nuoret liikkuvat – kouluissa, kaduilla ja kaveriporukoissa. Tärkeintä on toimia, ei jäädä passiiviseksi sivustaseuraajaksi. Nuorten tavoittaminen ja rohkaiseminen on elintärkeää, ja opettajilla on suuri merkitys muutoksessa.