112-päivänä rohkaistaan lapsia toimimaan hätätilanteissa
Hätänumeroon soittamista ei tarvitse jännittää

Lapset ovat usein esimerkillisiä hätäilmoituksen tekijöitä, sillä he kuuntelevat tarkasti ja noudattavat ohjeita. Eemeli harjoitteli hätätilanteen tunnistamista ja hätänumeron oikeaa käyttöä koulussa järjestetyllä 112-päivän oppitunnilla.
Yhdeksänvuotias Eemeli oli hetken yksin sisällä kotona, kun palovaroitin alkoi piippaamaan. Äiti oli ulkoiluttamassa koiraa aivan lähistöllä ja ruoka valmistui airfryerissa. Mausteinen ruoka alkoi savuamaan laitteessa, ja käry levisi nopeasti kaikkialle taloon. Eemeli sammutti laitteen, haki puhelimensa ja poistui talosta sulkien ovet perässään. Hätänumeroon hän soitti 112 Suomi -sovelluksen avulla.
− Mulle on opetettu, että pitää aina soittaa suoraan hätänumeroon, jos kyseessä on hätätilanne. Niinpä soitin sinne, enkä lähtenyt äidin perään. Täti kysyi puhelimessa, mikä on hätänä. Kerroin mitä on tapahtunut ja vastasin hänen kysymyksiinsä.
Eemeli on harjoitellut hätätilanteen tunnistamista ja hätänumeron käyttöä koulussa järjestetyllä hätänumeroviikon oppitunnilla. 112 Suomi -sovellus muistui heti mieleen palovaroittimen piipatessa, ja oma osoitekin oli hyvin hallussa. Soittamista edeltävä tilanne oli kuitenkin niin jännittävä, että ulos poistuessa kengät ja avaimet jäivät sisälle ja ovi meni lukkoon. Kaikki tapahtui muutamissa minuuteissa, sillä äiti oli pois vain hetken.
− Palovaroittimet sammuivat lopulta puhelun aikana, jolloin hätäkeskuksen täti sanoi, että voisin mennä naapuriin odottamaan äitiä, ja että mitään hätää ei pitäisi olla. Puhelimessa oli tosi kiva tyyppi, ja hän sanoi minun toimineen hienosti, vaikka apua ei paikalle tarvinnut lähettää.
Eemeliä jännittää joskus uudet tilanteet ja vieraille aikuisille puhuminen, mutta hätäpuhelussa sitä ei lainkaan ajatellut.
− Ei mun oikeastaan tarvinnut osata mitään. Vastailin vaan kaikkiin kysymyksiin. Sanoin kavereillekin, että hätäpuhelun soittamista ei tarvitse pelätä.
Lapsille rohkaisu on avainasemassa
Lapset ovat usein esimerkillisiä hätäilmoituksen tekijöitä, sillä he kuuntelevat tarkasti ja noudattavat hätäkeskuspäivystäjän ohjeita.
Lapsille on hyvä korostaa, että hätäilmoituksen tekeminen on rohkea teko. Avun pyytäminen ei koskaan voi pahentaa tilannetta, mutta ilmoittamatta jättäminen saattaa näin tehdä. Soittajan ei tarvitse tietää etukäteen, mitä kertoo hätäpuhelussa. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävä on ohjata puhelua.
Muistilista lapsille hätäilmoituksen tekemisestä
- Ole rauhallinen ja kerro, mitä tapahtuu.
- Vastaa hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin.
- Älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan.
Opeta lasta
On tärkeää, että lasten kanssa keskustellaan turvallisuusasioista. Arjen turvallisuus ja siihen vaikuttavat tekijät tulevat konkreettisiksi, kun turvallisuutta mietitään yhdessä lasten ja aikuisten kanssa. Sinäkin voit osallistua, mikäli esimerkiksi valmennat tai koulutat lapsia ja nuoria.
Koulutuksessa voit käydä läpi esimerkiksi hätätilanteen tunnistamista, onnettomuuspaikalle pysähtymisen tärkeyttä ja sitä, ettei hätätilanne ole lapsen tai nuoren vastuulla – apu on kolmen numeron päässä.
112-päivä on teettänyt lapsille ja nuorille suunnattuja opetusmateriaaleja 112-päivän verkkosivujen materiaalipankkiin.
Tutustu myös
Hätä- ja ongelmatilanteet ulkomailla – näin toimit
Sijaintitieto voi pelastaa hengen
Kaksikielinen päivystäjäkurssi valmistui Pelastusopistolta
Hätä- ja ongelmatilanteet ulkomailla – näin toimit
Vain noin puolet suomalaisista tietää, että hätänumero 112 toimii kaikissa EU-maissa. Soitto 112:een ohjautuu Euroopan Unionin jäsenmaissa aina kohdemaan hätäkeskukseen.
Sosiaaliset hätätilanteet vaativat auttajalta aikaa
Hätäkeskuslaitos välittää tehtäviä myös sosiaali- ja kriisipäivystykselle. Vuonna 2024 niiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 4 prosenttiyksikköä, ja ne ohittivat pelastustoimelle välitettyjen tehtävien määrän.
Neljätoistavuotiaan toiminta säästi suuremmilta tuhoilta
Juho Karkiaisen toiminta savuhavainnon yhteydessä ja rohkeus hätäilmoituksen tekemiseen mahdollisti maastopalon rajaamisen alkuunsa. Juhon ansiosta hätäkeskus pystyi tekemään nopean hälytyksen ja välittämään tärkeät lisätiedot pelastustoimelle.
Koulukiusaaminen voi olla rikos – hätätilanteen tunnistaminen keskeistä
Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua hätäilmoituksen merkityksestä. Esimerkiksi fyysinen väkivalta on aina rikos, vaikka sitä kutsuttaisiin koulukiusaamiseksi. Meneillään oleva väkivaltatilanne on aina syy soittaa hätänumeroon 112.
Vedestä pelastamisessa korostuu toiminnan nopeus ja sijaintitieto
Yleisillä uimarannoilla on viime viikkojen aikana tapahtunut huomattavasti tavanomaista enemmän hukkumisia ja vakavia läheltä piti -tilanteita. Tilanteen tunnistaminen ja avun nopea hälyttäminen on ratkaisevaa, kun kyse on veden varaan joutuneesta. Hukkuva ihminen kykenee harvoin huutamaan apua, mikä korostaa muiden roolia hätätilanteen havaitsemisessa.