Suurin osa yhteydenotoista turhia
Hätätekstiviestien määrä lähes kolminkertaistui
Kuulo- ja puhevammaisille suunnatun hätätekstiviestipalvelun käyttö on lähes kolminkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Syy muutokselle löytyy rekisteröintivelvoitteen poistumisesta.
Hätätekstiviestin käyttäjien rekisteröitymisvelvoite poistui hätäkeskustoimintaan annetusta laista viime kesäkuussa, ja muutoksen myötä hätätekstiviestin on voinut lähettää kuka tahansa. Valtaosa tekstiviesteistä on aiheettomia.
Vuonna 2024 hätänumeroon lähetettiin noin 7390 tekstiviestiä, ja tänä vuonna marraskuun lopussa määrä oli jo lähes 20 000. Hätäkeskuslaitoksen kehittämispäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan suurin osa viesteistä ei liity todellisiin hätätilanteisiin.
– Hätänumero on kiireellisiä hätätilanteita varten, kun paikalle tarvitaan auttavia viranomaisia. Viestillä ei pidä lähettää esimerkiksi vinkkejä tapahtumista tai henkilöistä. Turhat viestit hidastavat avunsaantia heiltä, jotka eivät voi tehdä hätäilmoitusta soittamalla.
”Hätätekstiviestipalvelu ei ole leikkikenttä”
Hätäkeskuspäivystäjä Hannah Salon mielestä tekstiviestiä pidetään vähempiarvoisena kuin puhelua, sillä ilmoituksia tulee laidasta laitaan. Salon mukaan monet tekstiviestit ovat täysin asiattomia. Viestit voivat olla tyhjiä, sisällöltään loukkaavia tai tyyliin ’mitä äijä’.
– Aiheettomat ilmoitukset voivat viedä päivystäjän aikaa kohtuuttoman pitkään, sillä tekstiviestien kautta kokonaiskuvan muodostaminen on huomattavasti hankalampaa kuin puhelussa. Viesteissä äänensävyt ja taustaäänet jäävät pois, ja viestittely on hitaampaa.
Hätäpuhelun kannattaa olla aina ensisijainen tapa tehdä ilmoitus, jos kuulee ja pystyy puhumaan. Salo toivoo, että hätätekstiviestipalvelu säästettäisiin ihmisille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat hätätilanteessa.
Näin teet hätäilmoituksen tekstiviestillä
Tommi Hopearuohon mukaan jokainen hätäilmoitus arvioidaan samalla tavalla riippumatta siitä, tehdäänkö se puheluna vai tekstiviestinä.
– Ensimmäiseen hätätekstiviestiin on tärkeää kirjoittaa mahdollisimman paljon tietoa, jotta hätäkeskus saa kattavat alkutiedot. Sen jälkeen päivystäjä kysyy aina lisätietoja, joten yhden hätäilmoituksen tekeminen vaatii useamman viestin lähettämistä.
Hätäkeskuspäivystäjä voi tiedustella tekstiviestissä pystytkö puhumaan tai löytyykö paikalta henkilöä, joka voi puhua. Tämän tarkoituksena on karsia tekstiviestilinjalta pois sellaiset henkilöt, jotka voisivat soittaa hätäpuhelun.
Esimerkki hätätekstiviestistä:
Pori, Satakunnankatu 3. Henkilöauto on törmännyt pyöräilijään suojatiellä. Pyöräilijä on tajuissaan, mutta hänellä on kovia kipuja ja ruhjeita. Olen kuuro. Nimi: Maija Virtanen.
Ensimmäisessä viestissä on hyvä kertoa kunta ja osoite, mitä on tapahtunut, mahdolliset lisätiedot tapahtumasta ja oma nimi. Kannattaa myös mainita, jos ei kuule tai pysty puhumaan.
RTT:ssä myös puheyhteys
Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on ottaa vuonna 2027 käyttöön EU:n esteettömyysdirektiiviin perustuva (Real-Time-Text) -palvelu.
– 112 RTT mahdollistaa tekstin kirjoittamisen hätäpuhelun aikana siten, että teksti näkyy kirjain kerrallaan molemmille osapuolille. Tekstin lisäksi myös ääni välittyy, Hopearuoho kuvailee.
Hätäkeskuslaitos tulee viestimään laajasti 112 RTT:n edistymisestä ja ohjeistamaan sen käyttöä.
Taustaa hätätekstiviestipalvelusta
- Hätänumeroon 112 on voinut lähettää tekstiviestin vuodesta 2017.
- Kesäkuuhun 2025 asti hätätekstiviestipalvelun käyttäjäksi on pitänyt rekisteröityä ennakkoon. Ennakkorekisteröinnillä haluttiin turvata puhe- ja kuulovammaisille suunnattu palvelu ja välttää palveluun kohdistuva ilkivalta.
- Rekisteröitymisvelvoite poistui hätäkeskustoimintaan annetusta laista 28.6.2025. Muutoksen myötä hätätekstiviestin on voinut lähettää mistä tahansa puhelinnumerosta.
10.12.2025 klo 12:03: Muokattu ennakkorekisteröinnin päättymisen vuosiluku Taustaa hätätekstiviestipalvelusta -osioon.
Tutustu myös
Joulupyhinä 19 800 hätäilmoitusta
Joulunajan varjopuoli näkyy 112:ssa
Hätäkeskuslaitoksen maine tukevalla tasolla
Joulupyhinä 19 800 hätäilmoitusta
Hätänumeroon tehtiin joulupyhinä eniten ilmoituksia sairastumisista ja kaatumisista. Suurin osa tehtävistä välitettiin ensihoidolle.
Autojen hätäviestijärjestelmä kehittyy
Autojen yleiseurooppalainen hätäviestijärjestelmä eCall korvataan vuonna 2027 uudella NGeCall-järjestelmällä (Next Generation eCall). Muutos tuo mukanaan entistä nopeamman, luotettavamman ja kattavamman tiedonsiirron hätäilmoituksen tekemiseen.
Hätäkeskuslaitoksen toiminta saa sidosryhmiltä kiitosta
Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja viestintä saavat sidosryhmiltä erittäin hyvät arviot. Syksyllä 2025 toteutetun sidosryhmätyytyväisyyskyselyn tulokset osoittavat, että virasto toimii luotettavasti, ammattitaitoisesti ja tehokkaasti myös vaativissa tilanteissa.
Joulunajan varjopuoli näkyy 112:ssa
Perinteinen perhejuhla heijastuu hätäkeskukseen surullisina ja synkkinä ihmiskohtaloina. Erityisesti yksinäisyys, päihteiden käyttö ja kotihälytykset korostuvat hätäilmoituksissa pyhien aikaan.
Miten kriisissä oleva ihminen kohdataan?
112 Hätäkeskus -podcastin neljännessä jaksossa keskustellaan vuorovaikutustaidoista ja kriisissä olevan ihmisen kohtaamisesta hätälinjalla. Studiossa vieraana on Pelastusopiston vanhempi opettaja Titta Lindholm.