Vuoden hätäkeskuspäivystäjä Anniina Takala
Itsestään on pidettävä hyvää huolta
![hätäkeskuspäivystäjä ja Vuoden hätäkeskuspäivystäjä -palkinnon saaja Anniina Takala.](/documents/25150957/26717136/2024-Anniina-web.jpg/60f71c96-a101-29f9-498a-213a87faff99?t=1712603265105&width=1200)
Vuoden hätäkeskuspäivystäjä Anniinan uraan on mahtunut käänteitä: ensin hän opiskeli sairaanhoitajasta hätäkeskuspäivystäjäksi ja myöhemmin virkapaikka vaihtui Porista Turkuun. Vuosien aikana Anniina on opetellut pitämään huolta itsestä ja palautumaan työstä.
Anniina valmistui hätäkeskuspäivystäjäksi keväällä 2020. Ensimmäiseen hätäpuheluun vastaaminen jännitti. Hetken hiljaisuuden jälkeen puhelu paljastui taskupuheluksi.
Neljä vuotta myöhemmin Anniina on vastaanottanut kymmeniä tuhansia hätäpuheluita. Mieleenpainuvimmat hätäpuhelut liittyvät elämän kohtalokkaisiin hetkiin: kun ilmoittaja löytää läheisen menehtyneenä tai on aikeissa tehdä itsemurhan.
− Tunteet tarttuvat helposti ilmoittajasta hätäkeskuspäivystäjään erityisesti suuren surun keskellä. Vaikeissa tilanteissa taas pitää pysyä tarkkana eikä keskittyminen saa herpaantua, Anniina kertoo.
Nykyään hyvin harva hätäilmoitus seuraa Anniinaa enää töiden jälkeen kotiin. Aina näin ei ole kuitenkaan ollut.
Työn suojamekanismit
Uran alkuvaiheessa hätäilmoitukset pyörivät mielessä vapaa-ajallakin. Ensimmäisten kuukausien aikana Anniina ehti jo miettiä, onko hänestä hätäkeskuspäivystäjäksi, sillä työ saattoi käydä henkisesti hyvin raskaaksi. Kuluneet vuodet ja karttunut kokemus ovat kuitenkin opettaneet palautumaan työstä ja jättämään työasiat työpaikalle.
− Olen tietoisesti satsannut palautumiseen ja keskittynyt siihen, mitä itse voin tehdä, Anniina kertoo.
Yksi palautumiskeinoista on monipuolinen urheilu. Anniinan voi löytää muun muassa lumilautailemasta tai crossfitista. Lisäksi terveelliset elämäntavat ja vapaa-ajasta nauttiminen ovat arkipäivää.
− En myöskään lue liian tarkkaan uutisia, sillä työssäni joudun päivittäin kohtaamaan vaikeita asioita, Anniina kertoo.
Muutto Turkuun
Ensimmäiset kolme vuotta Anniina teki töitä Porissa. Elämä vei kuitenkin Turkuun. Henkilökierron avulla Anniina siirtyi tekemään töitä Turun hätäkeskukseen, mutta vastasi edelleen ensisijaisesti Porin hätälinjalle saapuviin hätäpuheluihin.
− On hienoa, että työnantaja mahdollistaa henkilökierron ja työn tekemisen toisessa keskuksessa, vaikka virkapaikka olisi muualla, Anniina kiittää.
Muutaman kuukauden päästä Anniina sai vakituisen viran Turun hätäkeskuksesta. Hätäkeskuspäivystäjän työ on silti samaa virkapaikkaan katsomatta.
Merkityksellinen työ
Hätäkeskuspäivystäjä vastaanottaa tunnin aikana noin 10 hätäilmoitusta. Työ on hektistä ja päätökset pitää tehdä nopeasti sen hetkisillä tiedoilla. Anniinan mukaan hätäkeskuspäivystäjältä on löydyttävä hyvää paineensietokykyä.
− Työ on yllättävän luovaa. Tietoa ja osaamista saa hyödyntää luovasti, sillä erilaisia tilanteita tulee vastaan jatkuvasti, Anniina kuvailee.
Ennen hätäkeskuspäivystäjän uraa Anniina toimi sairaanhoitajana. Entisestä ammatista on ollut apua myös nykyisessä työtehtävässä.
− Hoitotyössä oleellista ovat vuorovaikutustaidot, jotka korostuvat myös tässä ammatissa. Työn parhaana puolena on merkityksellisyys ja toisen auttaminen. Tätä työtä olisi kuitenkin vaikea tehdä ilman yhteisöllisyyttä, Anniina kertoo.
Kollegoiden tuki tärkeää
Yhteisöllisyydellä ja kollegoilla on ollut valtava merkitys Anniinan uran aikana. Ymmärrys siitä, mitä kollega tekee ja millaista työ on, lisää yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Päivystyssalissa rankkojen tilanteiden ja aiheiden äärellä on helpompi työskennellä, kun ympärillä on hyvä ja avoin ilmapiiri.
− Tämä on omanlainen työympäristö. Olemme aika tiivis porukka, sillä meitä hätäkeskuspäivystäjiä ei ole kovin montaa verrattuna muihin viranomaisiin, Anniina kuvailee.
Päivystystyön ohella Anniina on mukana Turun hätäkeskuksen työhyvinvointi-työryhmässä sekä defusing- ja vertaistukiohjaajana. Defusing-ohjaajana hän auttaa kollegoita purkamaan erilaisia akuutteja tilanteita ja vertaistukiohjaajana pidempi aikaista kumuloitunutta stressiä.
− Hyvinvointi on tärkeä asia. Jos pystyn mitenkään edesauttamaan sitä, että kollegat ja muut ihmiset voivat hyvin, haluan tehdä sen, Anniina päättää.
Tutustu myös
Valmistujaisia juhlittiin Pelastusopistolla
Työhyvinvointi näkyy arjessa
Hätäkeskusammattilaisia palkittiin ansiokkaasta työstä
Kiireettömiin ensihoidon tehtäviin vastataan moniammatillisella yhteistyöllä
Viime aikoina on uutisoitu paljon sosiaali- ja terveyspalvelujen ruuhkautumisesta, ja se koskee myös päivystystä ja ensihoitoa. Yhä useammin ensihoidolle päätyy myös kiireettömiä tehtäviä, joiden hoitamiseen on eri puolilla maata kehitetty moniammatillisia lähestymistapoja.
Juhannuksena 28 300 hätäilmoitusta
Hätäkeskuslaitos vastaanotti perjantain 21.6. ja sunnuntain 23.6. välisenä aikana yhteensä noin 28 300 hätäilmoitusta (34 300 vuonna 2023), joista 14 000 välitettiin tehtäväksi viranomaisille.
Kesälomakaudella hätätilanteita tapahtuu tavallista enemmän
Hätäilmoitusten määrää voidaan verrata säähän; mitä kauniimpaa ja lämpimämpää on, sitä enemmän sattuu ja tapahtuu. Juhannuksena hätäilmoituksissa korostuvat perinteisesti päihteiden aiheuttamat ongelmat, erilaiset tapaturmat sekä vesillä sattuvat onnettomuudet.
Kesän tärkeimmät puhelinnumerot ja ohjeet
Kesällä ihmiset lomailevat mökeillä ja ulkomailla, liikkuvat vesillä, luonnonhelmassa ja yleisötapahtumissa sekä matkustavat tieliikenteessä. Mitä enemmän ihmiset tekevät, sitä enemmän sattuu ja tapahtuu. Katso uutisesta mitä numeroita ja palveluita eri ongelmatilanteisiin on tarjolla.
EU-hanke tuo hätänumerotietoutta lapsille
Hätäkeskuslaitos osallistuu EU-hankkeeseen, jossa kadonneiden lasten auttamisjärjestelmää tehdään näkyväksi. Keskeisenä teemana on hätänumeron oikean käytön opettaminen lapsille.