Kiireettömät ongelmatilanteet

Hätänumeroon 112 soitetaan usein tilanteissa, jotka eivät vaadi paikalle kiireellistä viranomaisapua. Tältä sivulta löydät tietoa, miten toimia erilaisissa ongelmatilanteissa, jotka eivät vaadi yhteydenottoa hätänumeroon.

Ilotulituksesta muuna kuin uudenvuoden aikana (31.12 klo 18:00-1.1. klo 02:00) on hankittava lupa poliisilta. Lisätietoa ilotulituksesta saat myös Pelastustoimen sivuilta.

Mikäli puu on sähkölinjan päällä, ilmoita siitä sähkölaitokselle. Jos puu ei aiheuta vaaratilanteita, siitä vastaa kaupunki, kunta, yksityinen urakoitsija tai maanomistaja. Jos puusta aiheutuu tai voi aiheutua vaaratilanteita, soita hätänumeroon 112.
 

Kulotuksesta on ilmoitettava ennakkoon pelastuslaitokselle. Ilmoituksen tehtyään kulottaja on edelleenkin vastuussa toimenpiteen turvallisuudesta. Metsämaan kulotus voidaan suorittaa vain työhön perehtyneen metsäammattilaisen valvonnassa. Lisätietoa kulotuksesta saat Pelastustoimen sivuilta.

Hätäkeskuslaitoksella ei ole mahdollisuutta kirjata ja ylläpitää rekisteriä kansalaisten ilmoittamista tapahtumista tai heitä koskevista yhteys- ja tavoitettavuustiedoista. Terveystietojen osalta kyseessä on arkaluontoinen henkilötieto, jonka tallentaminen ei ole sallittua.

Hätäkeskuslaitos ei voi ottaa vastaan ja tallentaa oven, puomin, portin tms. avauskoodeja tai muita tietoja tallennettavaksi Hätäkeskustietojärjestelmään. Suosittelemme kirjaamaan tällaiset tiedot esimerkiksi sivuiltamme löytyvään sijaintitietolomakkeen kohtaan ”Ajo-ohje tai muita kohteen tietoja:”

Mikäli puhelinverkossa on häiriöitä, etkä saa yhteyttä hätänumeroon, toimi seuraavasti: 

  • käynnistä puhelin uudelleen 
  • ohita PIN-koodi ja soita 112. 

Tällöin puhelin hakee toimivan verkon. Jos verkkoa ei edelleenkään löydy, pyri hakeutumaan häiriöalueen ulkopuolelle (esim. läheiselle mäelle tai muuhun korkeaan paikkaan) ja yritä uudelleen.

Sähkökatkoihin varautuessa on hyvä huomioida, miten hätäkeskuspalvelut toimivat erilaisissa häiriötilanteissa ja miten kiireellisessä hätätilanteessa saa yhteyden hätänumeroon.  Lue lisää Varautuminen sähköpulaan -sivulta.

Päivystysapu 116117 on hyvinvointialueiden järjestämä neuvontapalvelu, joka neuvoo äkillisissä terveysongelmissa. Päivystysavun numeroon tulee soittaa ennen päivystykseen hakeutumista. Päivystysavussa terveydenhuollon ammattilaiset kertovat, vaatiiko tilanne käynnin päivystyksessä. Mikäli tilanteeseen riittää itsehoito, saa päivystysavun kautta luotettavat itsehoito-ohjeet. Henkeä uhkaavassa tilanteessa tulee aina soittaa hätänumeroon. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kova rintakipu, hengitysvaikeus, tajuttomuus, halvausoireet tai äkillinen kouristelu. Silloin soitetaan 112.

Päivystysapu auttaa kaikissa tilanteissa, jotka ovat kiireellisiä mutta eivät varsinaisia hätätilanteita. Päivystysapuun kuuluvia tilanteita ovat esimerkiksi erilaiset kiputilat, joihin ei itsehoito auta. Mikäli päivystysavussa todetaan, että tilanne vaatii ensihoitopalvelua, voidaan ilmoittajaa ohjeistaa soittamaan hätänumeroon. Joillain alueilla puhelu voidaan myös saattaen siirtää, jolloin ilmoittajan on tärkeää pysyä linjalla, kunnes puhelu on siirtynyt hätäkeskukseen. Tärkeää on joka tilanteessa kuunnella annettuja ohjeita ja noudattaa niitä. 

Palveluiden monimuotoistuessa on tärkeää pitää mielessä kaikista keskeisin asia – mikäli kyseessä on hätätilanne, tule välittömästi tehdä hätäilmoitus. Jos kyse ei ole hätätilanteesta, mutta kyseessä on äkillinen terveysvaiva, tulee soittaa päivystysapuun. Mikäli hätäkeskuspäivystäjä tekemänsä riskinarvion jälkeen ohjeistaa ilmoittajaa soittamaan päivystysapuun, on hän todennut, että paras apu tilanteeseen löytyy jostain muualta kuin ensihoidosta, esimerkiksi kiireellisen hoidontarpeen arvioinnista tai päivystyksestä. Kyse ei ole siitä, että kiellettäisiin mahdollisuus hoitoon, vaan että tilanne ei edellytä ensihoitopalvelun hälyttämistä. Ensihoito tulee ensisijaisesti kohdentaa sairaskohtauksiin ja vakaviin vammautumisiin.

Päivystysapu palvelee kiireellisissä terveysongelmissa 24/7. Päivystysavun toiminnassa on alueellisia eroja, tarkista oman alueesi ohjeistus päivystysavun verkkosivuilta.

Hätäkeskuslaitos ei ota kansalaisilta vastaa ilmoituksia esimerkiksi avotulen teosta, risujen tai kokon poltosta. Avotulen tekoon tarvitaan aina maanomistajan lupa, eikä avotulta saa tehdä maastopalovaroituksen aikana. Lisätietoa tulenkäsittelystä saat Pelastustoimen sivuilta.

Seuraa sähkölaitoksen tiedotteita. Älä soita hätänumeroon.

Sähkökatkoihin varautuessa on kuitenkin hyvä huomioida, miten hätäkeskuspalvelut toimivat erilaisissa häiriötilanteissa ja miten kiireellisessä hätätilanteessa saa yhteyden hätänumeroon.  Lue lisää Varautuminen sähköpulaan -sivulta.

 

Hätäkeskuslaitos ei voi ottaa vastaan ja tallentaa kansalaisten terveystietoja. Koska kyseessä on arkaluontoinen henkilötieto, näitä tietoja ei voi tallentaa edes sellaisessa tilanteessa, jossa henkilöllä on sairaus, jonka vuoksi hän ei pysty puhumaan hätäilmoituksen aikana tai sairastaa jotain sellaista harvinaista tautia, jonka tietoon saattaminen hoitohenkilöstölle on ensiarvoisen tärkeää.

Hätäkeskuslaitos ei ota vastaan kansalaisten ilmoituksia tiekatkoista tai muista tietöistä.