Selvitys: Kotoutumisohjelmat lisäävät yhteistyötä mutta tarvitsevat lisää tavoitteellisuutta

Kuntien kotouttamisohjelmat lisäävät yhteistyötä ja sitouttavat päätöksentekijöitä kotoutumisen edistämiseen. Ohjelmien tavoitteellisuutta ja erityisesti tavoitteiden toteutumisen seurantaa täytyy kuitenkin kehittää, arvioi Innolink Groupin ja Siirtolaisinstituutin toteuttama selvitys.
Kotoutumisohjelmien valmistelutyö vahvistaa yhteistyötä seudullisesti kuntien välillä, eri sektoreiden ja eri viranomaisten välillä. Kuntien kotouttamisohjelmat eroavat selvityksen mukaan kuitenkin toisistaan paljon sisällöiltään ja käyttöfunktioiltaan erityisesti sen suhteen, onko ohjelma tavoiteohjelma, palveluiden kuvaus tai niiden välimuoto.
Tavoitteiden asettelu ja seuranta painottuvat toimenpiteisiin eikä kotoutumisen edistämisen seurantaan, jos tavoitteita ylipäänsä on esitetty. Useissa kunnissa kotoutumisen edistymisen mittaaminen ei ole riittävän konkreetista, tai kotoutumisen seurantaan ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ei pahimmillaan edes pyritä.
Kunnat kaipaavat selkeämpää ohjausta ohjelmien tekemiseen
Selvitys kuntien kotoutumisohjelmista -selvityksen on tilannut työ- ja elinkeinoministeriö ja sen ovat laatineet Innolink Group ja Siirtolaisinstituutti. Selvityksen tuloksia käytetään Kotoutumisen selonteon jälkeen käynnistetyssä kotoutumislain uudistamistyössä.
Kunnissa ei selvityksen mukaan aina ole osaamista tai resursseja tehdä vaativaa tavoitteellista ohjelmatyötä. Tämän vuoksi ohjelmatyölle tulisi antaa nykyistä enemmän tukea ja tarkempia ohjeita, jos kotouttamisohjelmaa tullaan vaatimaan myös tulevassa lainsäädännössä.
Osa kunnista toivoo myös yhteisiä kotoutumisen mittareita. Toisaalta kuntien erilaisuus vaikeuttaa yhtenäisen ohjeistuksen laatimista.
Kotoutumisohjelmat pitää kytkeä osaksi kuntien strategista toimintaa
Suurimmassa osassa kuntia kotoutumisohjelmat on kuitenkin koettu hyödyllisiksi. Ohjelmat helpottavat erityisesti tiedon välittämistä ja herättävät keskustelua ja lisäävät yhteistyötä. Ohjelmien hyödyllisyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi ne tulisi kuitenkin kytkeä vahvemmin osaksi kuntien strategista toimintaa, muistuttaa selvitys.
Kuntien tulisi myös lisätä tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja osallistaa maahanmuuttaneita ja muita kuntalaisia ohjelmien valmisteluun. Valtionhallinnon pitäisi puolestaan selkeyttää kotoutumisohjelmia koskevaa ohjeistusta, järjestää kunnille koulutusta ja tarjota tukea kotoutumisen seurantaan.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Antti Kaihovaara, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 7125,
Den finländska nödcentralsverksamheten väcker internationellt intresse
Finlands unika modell för produktion av nödcentralsverksamhet lockar årligen flera internationella gäster att följa vardagen inom nödcentralsverksamheten. Ute i världen vill man ta modell av den kostnadseffektiva modellen som gör det möjligt att snabbt larma på hjälp.
Nödnumrets tillgänglighet förbättras
Registreringsskyldigheten hos användare av nödtextmeddelandetjänsten upphör i juni 2025. Realtidstext (RTT) enligt EU:s tillgänglighetsdirektiv tas i bruk i samband med nödmeddelanden om två år.
Överdirektör Taito Vainio: vår verksamhet säkerställs under alla omständigheter
Taito Vainio inledde sin andra femåriga mandatperiod som Nödcentralsverkets överdirektör i början av mars. Under de kommande åren präglas hans arbete av utmaningar som förändringarna i arbetsmiljön medför.
Prioritering av uppdrag möjliggör hjälpen i akut nöd
Nödcentralsverkets instruktion för behandling av uppdrag inom akutvården förnyades i slutet av november 2023. Reformen syns i mängden uppdrag och i prioritetsfördelningen inom akutvården.
Översikt över 2024
Nödcentralsverkets bokslut för 2024 är färdigt. Servicenivån inom nödcentralsverksamheten förblev på en god nivå, trots att alla resultatmål inte uppnåddes. Personalens sjukfrånvaro minskade och arbetsbördan jämnades ut under året. Kundernas förtroende för och tillfredsställelse med nödcentralsverksamheten var fortsättningsvis höga.