Hätäkeskuslaitoksen toiminta saa sidosryhmiltä kiitosta
Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja viestintä saavat sidosryhmiltä erittäin hyvät arviot. Syksyllä 2025 toteutetun sidosryhmätyytyväisyyskyselyn tulokset osoittavat, että virasto toimii luotettavasti, ammattitaitoisesti ja tehokkaasti myös vaativissa tilanteissa.
Kyselyn tarkoituksena oli selvittää sidosryhmien näkemyksiä viraston toiminnasta ja viestinnästä. Kyselyn toteutti Innolink. Kyselyyn vastasi syys-lokakuun 2025 aikana yhteensä 424 henkilöä eri viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Tuloksia verrattiin soveltuvin osin vuosien 2022 ja 2019 sidosryhmätutkimuksiin.
Sidosryhmien tyytyväisyys Hätäkeskuslaitoksen toimintaan on yleisesti korkea, mutta viiveet hälytystehtävissä ja ajoittainen resurssipula heikentävät kokonaistyytyväisyyttä. Henkilöstön ammattitaito ja ystävällisyys saavat kiitosta. Vastaajien mukaan tehtävät hoituvat tavallisesti hyvin myös vaativissa tilanteissa, mikä osoittaa perustoiminnan korkeaa laatua.
— Neutraalien vastaajien (arvosanat 7-8) kehitysehdotukset keskittyvät viestintään, tiedonkulkuun, tehtävänkäsittelyn nopeuteen sekä yhteistyön ja koulutuksen parantamiseen, laatupäällikkö Emma Paasonen kertoo.
Maine ja mielikuva
Viraston maine sidosryhmien keskuudessa on erittäin positiivinen. Lähes 90 % vastaajista arvioi maineen erittäin tai melko hyväksi, ja vain muutama yksittäinen vastaaja piti sitä huonona. Maine sai tutkimustuloksessa kokonaisarvosanan 4,30.
Sidosryhmien mielikuvissa virastosta heijastui viraston arvot. Yli 90 % pitää virastoa luotettavana ja ammattitaitoisena, ja yli 80 % kokee sen oikeudenmukaiseksi, yhdenvertaiseksi ja nykyaikaiseksi. Innovatiivisuuden suhteen mielipiteet olivat vaihtelevampia, sillä lähes neljäsosa vastaajista oli neutraalilla kannalla.
— Vaikka viraston maine on pääosin erittäin hyvä, yksittäiset julkisuuteen nousseet ongelmat, kuten hälytyspalvelun viiveet, ovat ajoittain vaikuttaneet siihen. Näiden ongelmien ei kuitenkaan katsota heijastavan viraston yleistä toimintaa, Paasonen toteaa.
Jatkuvaa kehitystyötä
Paasonen toteaa, että sidosryhmien tyytyväisyys Hätäkeskuslaitoksen toimintaan oli noussut kyselyn jokaisella osa-alueella verrattuna aiempiin vuosiin. Kehitystyö ei kuitenkaan pysähdy, vaan virasto jatkaa toimintansa parantamista.
— Vaikka tulokset ovat hyviä, aina on varaa parantaa ja kehittää toimintaa. Siksi tuloksia tulee analysoida tarkemmin ja tehdä niiden perusteella korjaavia toimenpiteitä, Paasonen kertoo.
Paasonen toteaa, että yksi konkreettinen kehitysehdotus liittyy yhteydenpitoon ja viestintään. Vastaajat toivoivat enemmän yhteistyötä kenttähenkilöstön ja päivystyshenkilöstön välillä. Lisäksi tietoa toivottiin erityisesti aiheettomista hätäpuheluista ja niiden ongelmallisuudesta sekä hätänumeron oikeasta käytöstä.
— Yleisesti kyselyn avoimista vastauksista voisi myös todeta, että koulutus Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta sidosryhmille olisi paikallaan. Vaikuttaa siltä, että kentällä ei esimerkiksi tiedetä, että toimialat määrittävät itse ohjeet, joiden perusteella hätäilmoitukset käsitellään, Paasonen toteaa.
Yhteistyö avain onnistumiseen
Hätäkeskustoiminnan sujuvuus perustuu ennen kaikkea arjen yhteistyöhön. Päivittäin hätäkeskukset välittävät satoja tehtäviä muille viranomaisille ja alojen asiantuntijat kohtaavat erilaisissa viestintätilanteissa.
—Missiomme mukaan Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan ensimmäinen lenkki viranomaisten auttamisen ketjussa. Jo tässä missiossa tulee yhteistyö vahvasti esille, Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio toteaa.
Vainion mukaan avain hätäkeskustoiminnan onnistumisessa piileekin juuri yhteistyössä. Yhdessä tekemällä kehitetään toimintatapoja ja varmistetaan, että avuntarvitsija saa oikea-aikaista ja tarpeenmukaista apua.
— Haluan kiittää kaikki sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä ja luottamuksesta Hätäkeskuslaitosta kohtaan. Tästä on hyvä rakentaa entistä vahvempaa ja saumattomampaa yhteistyötä, toteaa Vainio.
Edit 18.12.2025 klo 14.58 Kuva ladattu uudelleen.
Se även
Uppdatera appen 112 Suomi till den senaste versionen
Akutvården fick flest uppdrag under midsommarhelgen, totalt 28 115 nödanmälningar
Nödcentralerna tog emot 28 115 nödanmälningar mellan fredagen den 19.6.2026 till söndagen den 21.6.2026. Under motsvarande tid året innan var antalet 24 900. Nödmeddelanden besvarades i genomsnitt på 7 sekunder (5 sekunder år 2025).
Nödcentralsoperatörens tips för en trygg midsommar
Enligt ledande operatör Tiina Mitts framhävs under midsommaren traditionellt alkoholrelaterade problem, olycksfall och olyckor på vatten i nödanmälningarna. En stor del av nödsituationerna och problemsituationerna kan dock undvikas genom måttfullhet och god beredskap.
Instruktioner för sommarens problemsituationer
I denna nyhet har vi sammanställt en checklista över tjänster du kan behöva, särskilt på sommaren. Alla problemsituationer kräver inte ett samtal till nödnumret.
Får man hjälp från nödcentralen?
Det finns många missuppfattningar och gammal information om nödcentralstjänster, vilket kan påverka förväntningarna på tjänsten. I denna nyhet berättar vi vad var och en i Finland borde veta om nödnumret.
Sanktionskontroll tas i bruk från och med 3.6.2026
Nödcentralsverket kontrollerar larmanläggningskunder med hjälp av en ny sanktionskontrolltjänst från och med den 3 juni 2026. Sanktionskontrollen gäller nuvarande och nya kunder med brand- och brottslarmanläggningar.