Hätäkeskuslaitoksen toiminta saa sidosryhmiltä kiitosta
Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja viestintä saavat sidosryhmiltä erittäin hyvät arviot. Syksyllä 2025 toteutetun sidosryhmätyytyväisyyskyselyn tulokset osoittavat, että virasto toimii luotettavasti, ammattitaitoisesti ja tehokkaasti myös vaativissa tilanteissa.
Kyselyn tarkoituksena oli selvittää sidosryhmien näkemyksiä viraston toiminnasta ja viestinnästä. Kyselyn toteutti Innolink. Kyselyyn vastasi syys-lokakuun 2025 aikana yhteensä 424 henkilöä eri viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Tuloksia verrattiin soveltuvin osin vuosien 2022 ja 2019 sidosryhmätutkimuksiin.
Sidosryhmien tyytyväisyys Hätäkeskuslaitoksen toimintaan on yleisesti korkea, mutta viiveet hälytystehtävissä ja ajoittainen resurssipula heikentävät kokonaistyytyväisyyttä. Henkilöstön ammattitaito ja ystävällisyys saavat kiitosta. Vastaajien mukaan tehtävät hoituvat tavallisesti hyvin myös vaativissa tilanteissa, mikä osoittaa perustoiminnan korkeaa laatua.
— Neutraalien vastaajien (arvosanat 7-8) kehitysehdotukset keskittyvät viestintään, tiedonkulkuun, tehtävänkäsittelyn nopeuteen sekä yhteistyön ja koulutuksen parantamiseen, laatupäällikkö Emma Paasonen kertoo.
Maine ja mielikuva
Viraston maine sidosryhmien keskuudessa on erittäin positiivinen. Lähes 90 % vastaajista arvioi maineen erittäin tai melko hyväksi, ja vain muutama yksittäinen vastaaja piti sitä huonona. Maine sai tutkimustuloksessa kokonaisarvosanan 4,30.
Sidosryhmien mielikuvissa virastosta heijastui viraston arvot. Yli 90 % pitää virastoa luotettavana ja ammattitaitoisena, ja yli 80 % kokee sen oikeudenmukaiseksi, yhdenvertaiseksi ja nykyaikaiseksi. Innovatiivisuuden suhteen mielipiteet olivat vaihtelevampia, sillä lähes neljäsosa vastaajista oli neutraalilla kannalla.
— Vaikka viraston maine on pääosin erittäin hyvä, yksittäiset julkisuuteen nousseet ongelmat, kuten hälytyspalvelun viiveet, ovat ajoittain vaikuttaneet siihen. Näiden ongelmien ei kuitenkaan katsota heijastavan viraston yleistä toimintaa, Paasonen toteaa.
Jatkuvaa kehitystyötä
Paasonen toteaa, että sidosryhmien tyytyväisyys Hätäkeskuslaitoksen toimintaan oli noussut kyselyn jokaisella osa-alueella verrattuna aiempiin vuosiin. Kehitystyö ei kuitenkaan pysähdy, vaan virasto jatkaa toimintansa parantamista.
— Vaikka tulokset ovat hyviä, aina on varaa parantaa ja kehittää toimintaa. Siksi tuloksia tulee analysoida tarkemmin ja tehdä niiden perusteella korjaavia toimenpiteitä, Paasonen kertoo.
Paasonen toteaa, että yksi konkreettinen kehitysehdotus liittyy yhteydenpitoon ja viestintään. Vastaajat toivoivat enemmän yhteistyötä kenttähenkilöstön ja päivystyshenkilöstön välillä. Lisäksi tietoa toivottiin erityisesti aiheettomista hätäpuheluista ja niiden ongelmallisuudesta sekä hätänumeron oikeasta käytöstä.
— Yleisesti kyselyn avoimista vastauksista voisi myös todeta, että koulutus Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta sidosryhmille olisi paikallaan. Vaikuttaa siltä, että kentällä ei esimerkiksi tiedetä, että toimialat määrittävät itse ohjeet, joiden perusteella hätäilmoitukset käsitellään, Paasonen toteaa.
Yhteistyö avain onnistumiseen
Hätäkeskustoiminnan sujuvuus perustuu ennen kaikkea arjen yhteistyöhön. Päivittäin hätäkeskukset välittävät satoja tehtäviä muille viranomaisille ja alojen asiantuntijat kohtaavat erilaisissa viestintätilanteissa.
—Missiomme mukaan Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan ensimmäinen lenkki viranomaisten auttamisen ketjussa. Jo tässä missiossa tulee yhteistyö vahvasti esille, Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio toteaa.
Vainion mukaan avain hätäkeskustoiminnan onnistumisessa piileekin juuri yhteistyössä. Yhdessä tekemällä kehitetään toimintatapoja ja varmistetaan, että avuntarvitsija saa oikea-aikaista ja tarpeenmukaista apua.
— Haluan kiittää kaikki sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä ja luottamuksesta Hätäkeskuslaitosta kohtaan. Tästä on hyvä rakentaa entistä vahvempaa ja saumattomampaa yhteistyötä, toteaa Vainio.
Edit 18.12.2025 klo 14.58 Kuva ladattu uudelleen.
Se även
I ett förlossningssamtal kan nöden omvandlas till glädje
Nödcentraloperatören ger anvisningar för hur man ska agera på en olycksplats
Under nödnummerveckan fästs uppmärksamheten vid säkerheten
Den riksomfattande 112-dagen uppmärksammas igen på nödnummerveckan den 9–15 februari. Kampanjens festdag är onsdagen den 11 februari. Temat är korrekt användning av nödnumret och målgruppen är i synnerhet unga män.
Antalet nödmeddelanden som minst
År 2025 gjordes i genomsnitt 7 300 nödmeddelanden dagligen till nödnumret. Antalet uppdrag som förmedlades till myndigheterna ökade.
Rädslan för att bli stämplad hindrar unga från att ringa efter hjälp
Risktagande och grupptryck kan under ungdomsåren leda till farosituationer. Målet med 112-dagen är att stärka speciellt unga mäns förmåga att känna igen nödsituationer och uppmuntra dem att agera.
112-dagen bjuder in läroanstalter att delta i säkerhetsfostran
Det är livsviktigt att nå och uppmuntra unga män, eftersom många nödsituationer inträffar just där de unga rör sig – i skolor, på gator och i kompisgrupper. Det viktigaste är att agera, inte bli en passiv åskådare. Lärarna har en stor betydelse i förändringen.
Vid årsskiftet behandlades omkring 13 500 nödmeddelanden vid nödcentralerna
Flest anmälningar gjordes till nödnumret under årsskiftet; vandalism, ordningslagen överträdelser och andra störande beteende, annan sjukdom och ramlat omkull. De flesta uppdragen förmedlades vidare till polisen.