Henkeen ja terveyteen liittyvissä palveluissa ei varaa toimimattomuudelle
Hätäkeskuslaitos on verrattain nuori, vasta 21-vuotias virasto, joka kehittää ketterästi omaa toimintaansa ja palveluja. Kehittämisosaston johtajan työt viime vuonna aloittanut Arttu Perttula kertoo tänä vuonna kehitettävän mm. uutta hätäilmoituskanavaa ja ilmoitinlaitteiden testauspalvelun automatisointia.
– Teemme jatkuvaa kehittämistyötä toimintaympäristön vaatimusten muuttuessa ja digitalisaation mahdollistaessa palvelujen monipuolistamista. Esimerkiksi esteettömyysdirektiivin vaatimusten mukaisesti meidän tulee kehittää palvelujamme siten, että hätäilmoituksen voi tehdä puhelun ja tekstiviestin lisäksi myös reaaliaikaisella tekstillä, eli chat-kanavan kautta. Olemme aloittaneet tämän kehittämistyön, ja uusi reaaliaikaisella tekstillä käytettävä hätäilmoituskanava otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2025 aikana, Perttula sanoo.
Osa kehittämisestä tulee valmiiksi tavoitteiksi asetettuina, mutta Hätäkeskuslaitoksessa tehdään laajasti myös muuta kehittämistä. Osa liittyy tekniikkaan, osa toimintatapoihin, ohjeisiin ja prosesseihin. Hätäkeskuslaitoksessa on käynnissä myös johtamisjärjestelmän ja organisaatiokulttuurin kehittäminen. Toimintaa siis kehitetään monella eri tasolla ja tavalla – myös kansainvälisten verkostojen kanssa.
– Tänä vuonna uudistamme Sosiaali- ja terveystoimen kanssa ensihoidon tehtävänkäsittelyohjeet ja riskianalyysin. Lisäksi mm. parannamme erilaisin toimenpitein kyberturvallisuutta, uudistamme hätäviestintäjärjestelmän, lisäämme hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuutta, ja kehitämme 112 Suomi -sovellukseen edelleen lisää uusia ominaisuuksia, Perttula luettelee joitakin esimerkkejä mainitakseen.
Hätäkeskuslaitos tarjoaa myös palo- ja rikosilmoitinlaitteisiin liittyviä palveluja yritysasiakkaille. Palveluun liitettyjen laitteiden testaustoimintaa on hoidettu puhelimitse, mutta tänä vuonna ryhdytään valmistelemaan testaustoiminnan automatisoimista.
– Tulevaisuudessa testaus voidaan tehdä verkkosovelluksella, eikä laitteiden testaaminen vaadi enää puhelinsoittoa hätäkeskukseen. Tällä parannetaan ja sujuvoitetaan palvelua merkittävästi. Palvelun laatu ja seurattavuus paranee, ja samalla henkilöstöresurssejamme vapautuu muihin tehtäviin, Perttula kertoo.
Yksi erityinen, tänä vuonna toteutettava kehittämistavoite on lisätä hätäkeskuspäivystäjien työn hallinnan tunnetta. Tämä tarve nousi esille henkilöstökyselyiden vastauksissa.
– Testaamme hätäkeskustietojärjestelmässä puheluiden automaattivastaustoiminnon ja puhelujonon näkymän valinnanmahdollisuutta niin, että hätäkeskuspäivystäjä voi itse valita ovatko ne käytössä. Se, että hätäkeskuspäivystäjä voi itse kontrolloida näitä oleellisia ominaisuuksia oman mieltymyksensä mukaisesti, voi lisätä työn hallinnan tunnetta. Tällä kehittämistoimella huomioidaan työntekijöiden yksilölliset tarpeet ja otetaan uudenlainen lähestymistapa työn muotoilun mahdollisuuksiin.
Osallistamisella koko henkilöstö mukaan kehittämiseen
Toiminnan kehittämiseen tähtäävän yhteistyön ja vuoropuhelun lisäämiseksi Hätäkeskuslaitoksessa käynnistettiin vuoden 2022 alussa koko viraston yhteinen aloitetoiminta. Se tarjoaa koko henkilöstölle yhdenvertaiset mahdollisuudet esittää kehittämisideoita ja -ehdotuksia. Jo ensimmäisenä vuonna se vaikutti merkittävästi toiminnan kehittämiseen.
Henkilöstö teki vuoden aikana yhteensä 63 aloitetta. Suurin osa niistä liittyi operatiivisen toiminnan kehittämiseen hätäkeskussaleissa. Toinen suosituimmista aloitteiden kategorioista oli työhyvinvoinnin kehittäminen.
– Toteutukseen edenneet aloitteet liittyivät mm. hätäkeskustietojärjestelmän kehittämiseen ja hätänumeron oikean käytön viestintään. Yksi paljon mielenkiintoa herättänyt aloite koski työsuhdepolkupyörän lisäämistä henkilöstöetuihin. Se tulee toteutumaan kesään mennessä, Perttula sanoo tyytyväisenä.
Hätäkeskuslaitoksessa on tavoitteena lisätä henkilöstön osallistamista. Aloitetoiminnan käynnistäminen on ollut yksi keino tuon tavoitteen toteuttamisessa.
– On arvokasta, että saamme omalta henkilöstöltä kehitysideoita, koska hehän parhaiten tietävät, miten hyvin esimerkiksi hätäkeskustietojärjestelmä toimii ja kuinka käytettävä se on. Lisäksi on tärkeää ottaa koko henkilöstö kehittämiseen mukaan, koska muutokset vaikuttavat heidän työhönsä.
Kehittämiselle haasteensa asettaa se, että palvelujen tulee olla käyttäjälle ehdottoman turvallisia sekä mahdollistaa vuorovaikutus hätäkeskuspäivystäjän ja hätäilmoituksen tekijän välillä.
– Kun kyse on henkeen ja terveyteen liittyvistä palveluista, ei ole varaa toimimattomuudelle, Perttula toteaa.
