Työkykyjohtamisen kehittämisen vaikutuksia jo nyt havaittavissa

Hätäkeskuslaitoksen johtaminen on ollut viime vuosina kehittämisen kohteena ja kehittäminen jatkuu edelleen. Yksi kehittämisalueista on ennakoiva työkykyjohtaminen, jolla parannetaan henkilöstön työhyvinvointia.

– Työkykyjohtamisen tavoitteet on nyt asetettu, työ aloitettu ja vaikutuksia on jo nyt havaittavissa. Sairauspoissaolot ovat kääntyneet laskuun, sanoo ylijohtaja Taito Vainio tyytyväisenä.

Työhyvinvointiasiantuntija Elina Rautanen on koordinoinut työkykyjohtamisen kehittämistä ja kertoo, että prosessit ja käytännöt otetaan nyt osaksi viraston päivittäistä toimintaa ja johtamista.

– Olemme astumassa työkykyjohtamisessa aivan uudelle tasolle. Esihenkilöt ovat tehneet paljon töitä tavoitteen eteen ja työkykytilastot ennustavat hyvää vuotta. Koko henkilöstö on ottanut vastuuta omasta työkyvystään ja se on huomattu jo monessa eri tilanteessa, Rautanen sanoo.

Hätäkeskuslaitoksen ennakoivan työkykyjohtamisen prosessi käynnistettiin syksyllä 2022. Työ aloitettiin mallintamalla työkykyjohtamista siten, että se tukee Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tehokkuutta kestävällä tavalla. Työssä mukana oli useita henkilöitä kaikista hätäkeskuksista sekä työterveyshuollon ja hankkeen rahoittamiseen osallistuvan Kevan asiantuntijoita. 
Työn tuloksena syntyi neljä työkyvyn painopistealuetta, joiden kehittämiseen Hätäkeskuslaitoksessa keskitytään. Lisäksi kaksi keskeistä asiaa ovat osallistaminen ja hyvän johtajuuden varmistaminen. Neljä kehittämisen painopistettä ovat osaaminen ja oppiminen, toimintakyky työssä, tiimityön sujuvuus sekä motivaatio ja ammattiylpeys. 

Henkilöstöpäällikkö Antti Koskela on ollut vahvasti mukana kehittämistyössä. Hän vie tavoitteita ja toimenpiteitä osaltaan määrätietoisesti eteenpäin osaksi organisaation päivittäistä johtamista.

– Yksinkertaisuudessaan työhyvinvointi syntyy itse työstä ja sen sujuvuudesta sekä osallistavasta vuorovaikutuksesta jokapäiväisessä työssä. Painopisteitä kehittämällä pyritään näihin päämääriin, Koskela kertoo.

Vainion mukaan ennakoiva työkykyjohtaminen on suunnitelmallista toimintaa henkilöstön työkyvyn ja terveyden edistämiseksi. Se tunnistaa henkilöstön vahvuudet ja työkykyriskit ja tukee työkykyä jo varhaisessa vaiheessa. 

– Hätäkeskuslaitoksen toiminnan kivijalka on tietysti viraston oma henkilöstö. Työkykyjohtamisen keskiössä on henkilöstön aito osallistaminen toiminnan kehittämiseen sekä hyvän johtajuuden tukeminen ihmisläheisen toimintatavan kautta. Ennakoivan työkykyjohtamisen kokonaisuudet ja niiden kehittäminen ovat kiinteä osa Hätäkeskuslaitoksen jokaviikkoista työtä ja toiminnanohjausta. Kehittämistyö jatkuu ympäri vuoden ja se on tärkeää, pitkän aikavälin toimintaa, Vainio toteaa.

Onnistumiset työssä huomataan

Mitä työkykyjohtaminen sitten käytännössä tarkoittaa Hätäkeskuslaitoksen toiminnalle ja henkilöstölle? Rautanen kertoo, että kehittämisen painopistealueille nimettiin prosessien omistajat ja heille tiimit, jotka työskentelevät aiheen parissa. 

– Painopistealueet asettavat tavoitteet sille, minkä kehittämiseen haluamme keskittyä. Haluamme, että hyvä ammattitaito ja sen jatkuva kehittäminen on tärkeä osa henkilöstömme työtä. Perustutkinto- ja täydennyskoulutus antavat hyvän pohjan ammattitaidolle, mutta keskeistä on henkilökohtainen kehittyminen työssä. Uuden oppiminen tapahtuu parhaiten mukavassa ilmapiirissä, hyvän johtajuuden tukemana, oma-aloitteisella ja positiivisella asenteella.

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstö tekee työtä, jonka merkityksellisyys korostuu työssä onnistumisen ja työstä saadun positiivisen palautteen kautta. Rautanen pitääkin tärkeänä, että esihenkilöt keskustelevat henkilöstönsä kanssa säännöllisesti ja huomioivat työssä onnistumiset. Johtamisella vaikutetaan myös yhteistyön sujumiseen. 

– Kun työstä saa palautetta, työntekijä tietää, missä on hyvä ja missä voisi kehittyä. Jokainen voi kiittää kollegaansa − positiivinen palaute luo työniloa, työn imua ja yhteisöllisyyttä. Myös työroolien tulee olla selkeät ja tekijöilleen sopivat. Tiimien jäsenet ottavat vastuun omasta työstään ja kehittävät itseään tiimipelaajina.

Laadukkaan työn edellytys on hyvä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky. Erityisesti henkisen kuormituksen hallinta on tärkeää hätäkeskuspäivystäjän työssä. 

– Työntekijän hyvinvointia tulee tukea tämän kokemuksia kuuntelemalla ja avoimella vuorovaikutuksella. Olennaista on myös työntekijän oma vastuu hyvinvoinnistaan ja työstä palautumisestaan.

Vainio sanoo, että ennakoiva työkykyjohtaminen vaikuttaa koko henkilöstön hyvinvointiin ja työkyvyn säilymiseen. 

– Keskeistä siinä on hyvän johtajuuden tukeminen kaikilla tasoilla sekä henkilöstön osallistaminen kehittämistyöhön. Näiden rinnalla kulkee työntekijän oma vastuu työstään ja työkyvystään – se on olennainen työkykyreseptin ainesosa.