Selvitys: Kotoutumisohjelmat lisäävät yhteistyötä mutta tarvitsevat lisää tavoitteellisuutta

Kuntien kotouttamisohjelmat lisäävät yhteistyötä ja sitouttavat päätöksentekijöitä kotoutumisen edistämiseen. Ohjelmien tavoitteellisuutta ja erityisesti tavoitteiden toteutumisen seurantaa täytyy kuitenkin kehittää, arvioi Innolink Groupin ja Siirtolaisinstituutin toteuttama selvitys.
Kotoutumisohjelmien valmistelutyö vahvistaa yhteistyötä seudullisesti kuntien välillä, eri sektoreiden ja eri viranomaisten välillä. Kuntien kotouttamisohjelmat eroavat selvityksen mukaan kuitenkin toisistaan paljon sisällöiltään ja käyttöfunktioiltaan erityisesti sen suhteen, onko ohjelma tavoiteohjelma, palveluiden kuvaus tai niiden välimuoto.
Tavoitteiden asettelu ja seuranta painottuvat toimenpiteisiin eikä kotoutumisen edistämisen seurantaan, jos tavoitteita ylipäänsä on esitetty. Useissa kunnissa kotoutumisen edistymisen mittaaminen ei ole riittävän konkreetista, tai kotoutumisen seurantaan ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ei pahimmillaan edes pyritä.
Kunnat kaipaavat selkeämpää ohjausta ohjelmien tekemiseen
Selvitys kuntien kotoutumisohjelmista -selvityksen on tilannut työ- ja elinkeinoministeriö ja sen ovat laatineet Innolink Group ja Siirtolaisinstituutti. Selvityksen tuloksia käytetään Kotoutumisen selonteon jälkeen käynnistetyssä kotoutumislain uudistamistyössä.
Kunnissa ei selvityksen mukaan aina ole osaamista tai resursseja tehdä vaativaa tavoitteellista ohjelmatyötä. Tämän vuoksi ohjelmatyölle tulisi antaa nykyistä enemmän tukea ja tarkempia ohjeita, jos kotouttamisohjelmaa tullaan vaatimaan myös tulevassa lainsäädännössä.
Osa kunnista toivoo myös yhteisiä kotoutumisen mittareita. Toisaalta kuntien erilaisuus vaikeuttaa yhtenäisen ohjeistuksen laatimista.
Kotoutumisohjelmat pitää kytkeä osaksi kuntien strategista toimintaa
Suurimmassa osassa kuntia kotoutumisohjelmat on kuitenkin koettu hyödyllisiksi. Ohjelmat helpottavat erityisesti tiedon välittämistä ja herättävät keskustelua ja lisäävät yhteistyötä. Ohjelmien hyödyllisyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi ne tulisi kuitenkin kytkeä vahvemmin osaksi kuntien strategista toimintaa, muistuttaa selvitys.
Kuntien tulisi myös lisätä tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja osallistaa maahanmuuttaneita ja muita kuntalaisia ohjelmien valmisteluun. Valtionhallinnon pitäisi puolestaan selkeyttää kotoutumisohjelmia koskevaa ohjeistusta, järjestää kunnille koulutusta ja tarjota tukea kotoutumisen seurantaan.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Antti Kaihovaara, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 7125,
Suomalainen hätäkeskustoiminta herättää kansainvälistä kiinnostusta
Suomen ainutlaatuinen malli tuottaa hätäkeskuspalveluita houkuttelee vuosittain useita kansainvälisiä vieraita seuraamaan hätäkeskustoiminnan arkea. Kustannustehokkaasta ja avun nopean hälyttämisen mahdollistavasta mallista halutaan ottaa mallia maailmalla.
Hätänumeron esteettömyyteen tulossa parannuksia
Hätätekstiviestipalvelun käyttäjiltä vaadittu rekisteröitymisvelvoite päättyy kesäkuussa 2025. EU:n esteettömyysdirektiivin mukainen reaaliaikainen teksti (RTT) otetaan käyttöön hätäilmoituksen yhteydessä kahden vuoden kuluttua.
Kansainvälinen 112-konferenssi Helsingissä
Euroopan hätänumerojärjestö EENA järjestää konferenssin Helsingin Messukeskuksessa 9.–11. huhtikuuta. Tapahtuma kokoaa yhteen turvallisuuden ja teknologian edustajia ympäri maailmaa.
Ylijohtaja Taito Vainio: toimintavarmuutemme säilyy kaikissa oloissa
Taito Vainio aloitti maaliskuun alussa toisen viisivuotiskautensa Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajana. Tulevien vuosien aikana hänen työtä kehystävät toimintaympäristön muutoksen myötä nousevat haasteet.
Tehtävien priorisointi mahdollistaa avun akuutissa hädässä
Hätäkeskuslaitoksen ensihoidon tehtävänkäsittelyohje uudistui marraskuun 2023 lopulla. Muutos näkyy ensihoidon tehtävämäärässä ja kiireellisyysjakaumassa.