Hätäilmoitus viittomakielellä -kokeilu päättyy vuoden 2023 lopussa

Kelan ja Hätäkeskuslaitoksen kokeilu hätäilmoituksen tekemisestä suomalaisella viittomakielellä 112 Suomi -sovelluksen kautta päättyy. Palvelu loppuu, koska sen rahoitus päättyy.
Viittomakieliset ovat voineet runsaan kahden vuoden ajan ottaa yhteyden hätäkeskukseen 112 Suomi -sovelluksen kautta videoyhteydellä. Kyseessä on Hätäkeskuslaitoksen ja Kelan viranomaisyhteistyössä toteutettu kokeilu, joka on ollut tarkoitettu todellisiin hätätilanteisiin. Kokeilu päättyy vuoden 2023 lopussa, koska sen rahoitusta ei jatketa.
Kokeilu alkoi kesällä 2021 ja sen tavoitteena oli selvittää, miten suomalainen viittomakieli ja 112- sovellus soveltuvat hätätilanteisiin ja viranomaistoimintaan.
- Yhteydenottoja on ollut vuosittain 600-700, joista Hätäkeskuslaitokseen on yhdistetty 10-20 vuodessa. Kokeilu antoi hyviä kokemuksia niin käytettävästä tekniikasta, toimeenpanosta kuin viranomaisyhteistyöstäkin, projektipäällikkö Tuomas Sola Kelasta kertoo.
Viittomakielestä tulkatut hätäpuhelut toimivat siten, että viittomakielinen henkilö ottaa yhteyttä 112 Suomi -sovelluksen kautta videoyhteydellä Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen. Sen jälkeen tulkkauspalvelukeskuksen tulkki soittaa hätäkeskukseen normaalin puhelun.
- Havaitsimme, että viittomakielinen tulkkaus toimii suurin piirtein samalla tavalla kuin tulkkipalvelun käyttö vieraskielisissä hätäpuheluissa. Tavalliseen hätäpuheluun verrattuna tulkin saaminen mukaan tietenkin hieman viivästyttää hätäpuhelun käsittelyä, mutta muuten palvelu toimi kuten äänellä tulkattavat puhelutkin, Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio toteaa.
Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöönsä uuden hätäilmoitustavan, reaaliaikaisen tekstinsyötön (RTT) vuonna 2025. Tällä hetkellä käytössä on palvelu, jossa ihmiset voivat tehdä hätäilmoituksen tekstiviestillä. Se vaatii kuitenkin rekisteröitymistä palveluun, toisin kuin reaaliaikainen tekstinsyöttö, jota voi käyttää, kun soittaa hätänumeroon tai käyttää 112 Suomi -sovellusta.
Tutustu myös
112-hätätekstiviestin rekisteröintivelvoite päättyy
Juhannuksena tehtiin 24 900 ilmoitusta hätänumeroon
Kesälomakaudella 112-palvelua tarvitaan tavallista enemmän
Neljätoistavuotiaan toiminta säästi suuremmilta tuhoilta
Juho Karkiaisen toiminta savuhavainnon yhteydessä ja rohkeus hätäilmoituksen tekemiseen mahdollisti maastopalon rajaamisen alkuunsa. Juhon ansiosta hätäkeskus pystyi tekemään nopean hälytyksen ja välittämään tärkeät lisätiedot pelastustoimelle.
Koulukiusaaminen voi olla rikos – hätätilanteen tunnistaminen keskeistä
Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua hätäilmoituksen merkityksestä. Esimerkiksi fyysinen väkivalta on aina rikos, vaikka sitä kutsuttaisiin koulukiusaamiseksi. Meneillään oleva väkivaltatilanne on aina syy soittaa hätänumeroon 112.
Vedestä pelastamisessa korostuu toiminnan nopeus ja sijaintitieto
Yleisillä uimarannoilla on viime viikkojen aikana tapahtunut huomattavasti tavanomaista enemmän hukkumisia ja vakavia läheltä piti -tilanteita. Tilanteen tunnistaminen ja avun nopea hälyttäminen on ratkaisevaa, kun kyse on veden varaan joutuneesta. Hukkuva ihminen kykenee harvoin huutamaan apua, mikä korostaa muiden roolia hätätilanteen havaitsemisessa.
Huh hellettä!
Kauniit ilmat ovat saaneet ihmiset liikkeelle. Helle näkyy myös hätäpuheluiden määrässä ja ajoittain hätälinjan odotusajat voivat olla hieman normaalia pidempiä. Jos hätälinjalla on hetkittäinen ruuhka, älä katkaise puhelua vaan odota linjalla.
Näin toimit myrskyn aiheuttamissa tilanteissa
Myrskyt aiheuttavat erilaisia ongelmia ja tuhoja, kuten puiden kaatumisia ja sähkökatkoja. On tärkeää tietää, milloin myrskyn aiheuttamissa haasteissa on syytä soittaa hätänumeroon ja miten myrskyn aiheuttamiin hätätilanteisiin voi varautua.