Hätänumero 112 on ollut käytössä 30 vuotta

Muistatko, kun sinulle opetettiin koulussa, että hätänumero on 000? Jos muistat, olet luultavasti saavuttamassa tai saavuttanut kultaisen keski-iän, sillä hätänumeroa 112 on käytetty suomessa jo kolmekymmentä vuotta.
Euroopan unionin alueella on käytössä yleiseurooppalainen hätänumero 112. Numero on alkujaan jo valittu hätänumeroksi vuonna 1972. Euroopan neuvosto päätti sen käyttöönotosta Euroopan unionin alueella vuonna 1991 ja siitä annettiin jäsenmaita velvoittava direktiivi vuonna 2002. Lisäksi sitä käytetään hätänumerona monissa muissakin maissa, kuten Aasiassa.
Perusteena numerovalinnalle oli sen helppokäyttöisyys ja selkeys. Käyttämällä numerovalikon alkuosan numeroita nopeutetaan valintaa, ja toisaalta käyttämällä yhden numeron sijaan kahta numeroa vähennetään merkittävästi virhesoittoja. Kolmen numeron sarja on helppo muistaa.
Suomi otti hätänumeron 112 käyttöön ensimmäisten joukossa vuonna 1993. Suomessa oli käytössä ennen yleiseurooppalaisen hätänumeron käyttöönottoa useita hälytysnumeroita. Eri viranomaisilla oli omat paikkakuntakohtaiset numeronsa ja päivystyspisteensä, jotka olivat avoinna vaihtelevin kellonajoin ja miehityksin.
Hätäkeskuspäivystäjät ovat koulutettuja ammattilaisia. He tekevät työtä ihmishenkien pelastamiseksi. Koulutus hätäkeskuspäivystäjäksi kestää 1,5 vuotta ja koulutukseen voi hakeutua 18 vuotta täyttänyt henkilö.
Aluksi numerosta 112 välitettiin tehtäviä pelastustoimen ja ensihoidon yksiköille, sillä poliisilla oli oma hätänumeronsa 10022. Hätäkeskuslaki tuli voimaan vuonna 2001, jolloin perustettiin Hätäkeskuslaitos itsenäiseksi valtion virastoksi. Vuonna 2011 poliisin hätänumero yhdistettiin 112:seen, jonka seurauksena Suomessa siirryttiin ainutlaatuiseen tapaan tuottaa hätäpalvelut yhden numeron periaatteella.
Vuodesta 2019 kaikilla hätäkeskustoimintaan osallistuvilla viranomaisilla on ollut käytössään hätäkeskustietojärjestelmä ERICA. Hätänumeroon 112 soitettaessa voidaan hätäpuhelu vastaanottaa missä tahansa Manner-Suomen kuudessa hätäkeskuksessa verkottuneesti. Nykyisin Hätäkeskuslaitos välittää tehtäviä pelastustoimelle, poliisille, ensihoidolle, sosiaalitoimelle ja Rajavartiolaitokselle.
Hätäilmoitus syntyy, kun henkilö saa yhteyden hätäkeskukseen
Vuosittain Hätäkeskuslaitos vastaanottaa lähemmäs kolme miljoonaa hätäilmoitusta tai niihin liittyvää viestiä. Määrä on ollut viime vuosina lievässä kasvussa. Noin puolet hätäilmoituksista johtaa tehtävään muille viranomaisille.
112 Suomi -sovelluksen Palvelut-osioista löydät kattavan listauksen erilaisia neuvonta- ja päivystysnumeroita, toimintaohjeita sekä hyödyllisiä linkkejä.
Toimivaltaiset viranomaiset antavat omaan toimialaansa liittyvät ohjeet tehtävien käsittelystä Hätäkeskuslaitokselle. Ohjeiden avulla hätäkeskuspäivystäjä tekee hätäilmoituksen aikana niin sanotun riskinarvion, jonka perusteella tehtävät välitetään eteenpäin muille viranomaisille. Hätäkeskuspäivystäjän työn tarkoituksena on tunnistaa avun tarve, tehtävien kiireellisyys ja rajata riskinarvion perusteella pois ne tehtävät, joissa ei tarvita kiireellistä viranomaisapua.
Hätäkeskuksiin tulee myös paljon sinne kuulumattomia puheluita ja esimerkiksi erilaisten tiedustelupuheluiden määrä on noussut viime vuosina. Hätänumero 112 on tarkoitettu niihin kiireellisiin vaara- tai hätätilanteisiin, joissa tarvitaan viranomaisten apua.
Hätäilmoitustavat kasvavat tulevaisuudessa
Teknologian kehittyessä myös hätänumeropalvelut ovat kehittyneet. Kun soitat hätänumeroon 112, puhelun sijainti voidaan paikantaa, mikä helpottaa avun lähettämistä oikeaan paikkaan nopeasti.
Tulevaisuudessa hätäilmoitustavat voivat muuttua ja palvelut lisääntyä, mutta hätänumeron päätarkoitus säilyy – olla hätätilanteessa lähellä.
Lisäksi hätäilmoituksen voi tehdä tekstiviestillä tai 112 Suomi -sovelluksessa olevan viittomakielisen palvelun kautta. Myös niin sanottu eCall-hätäviestipalvelu on käytössä vuoden 2018 jälkeen rekisteröidyissä autoissa. Tällä hetkellä Hätäkeskuslaitos kehittää reaaliaikaista tekstipalvelua, joka mahdollistaa hätäilmoituksen tekemisen kirjoittamalla älylaitteiden kautta.
Tutustu myös
Hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Neljätoistavuotiaan toiminta säästi suuremmilta tuhoilta
Koulukiusaaminen voi olla rikos – hätätilanteen tunnistaminen keskeistä
Hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Ammattitaitoinen, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö on Hätäkeskuslaitoksen tärkein voimavara ja strateginen painopiste. Uudessa työhyvinvointiohjelmassa painotetaan aiempaa vahvemmin mm. työkykyjohtamisen osaamisen kehittämistä ja työurajohtamista.
Synnytyspuhelussa hätä voi muuttua iloksi
Hätäkeskuksesta välitetään vuosittain yli 2240 synnytykseen liittyvää tehtävää. Hätäkeskuspäivystäjälle kokemus on ainutlaatuinen, kun puhelimen päässä kuuluukin uuden elämän ääni.
Hätänumeroon kuulumattomien ilmoitusten määrä laskussa
Hätäkeskuslaitoksen puolen vuoden tilastot osoittavat, että hätänumeron virheellinen käyttö on vähentynyt. Hätäkeskusten resurssit painottuivat alkuvuonna aiempaa enemmän kiireellisten hätäilmoitusten käsittelyyn.
Hätäkeskuspäivystäjä ohjeistaa toimimaan onnettomuuspaikalla
Liikenneturvan kyselyn mukaan joka neljäs suomalainen ei koe tietävänsä, miten onnettomuuspaikalla tulee toimia. Hätäkeskuspäivystäjän antamat ohjeet voivat onnettomuustilanteessa pelastaa henkiä.
Vuoden Hätäkeskuspäivystäjä Tiina Mitts: kieltenopettajasta hätäkeskuspäivystäjäksi
Vuoden Hätäkeskuspäivystäjäksi on valittu ylipäivystäjä Tiina Mitts Vaasan hätäkeskuksesta. Tiina korostaa työssään tiimityön merkitystä, vaikka hätäilmoitus vastaanotetaan yksin.