Hätänumero 112 on ollut käytössä 30 vuotta

Muistatko, kun sinulle opetettiin koulussa, että hätänumero on 000? Jos muistat, olet luultavasti saavuttamassa tai saavuttanut kultaisen keski-iän, sillä hätänumeroa 112 on käytetty suomessa jo kolmekymmentä vuotta.
Euroopan unionin alueella on käytössä yleiseurooppalainen hätänumero 112. Numero on alkujaan jo valittu hätänumeroksi vuonna 1972. Euroopan neuvosto päätti sen käyttöönotosta Euroopan unionin alueella vuonna 1991 ja siitä annettiin jäsenmaita velvoittava direktiivi vuonna 2002. Lisäksi sitä käytetään hätänumerona monissa muissakin maissa, kuten Aasiassa.
Perusteena numerovalinnalle oli sen helppokäyttöisyys ja selkeys. Käyttämällä numerovalikon alkuosan numeroita nopeutetaan valintaa, ja toisaalta käyttämällä yhden numeron sijaan kahta numeroa vähennetään merkittävästi virhesoittoja. Kolmen numeron sarja on helppo muistaa.
Suomi otti hätänumeron 112 käyttöön ensimmäisten joukossa vuonna 1993. Suomessa oli käytössä ennen yleiseurooppalaisen hätänumeron käyttöönottoa useita hälytysnumeroita. Eri viranomaisilla oli omat paikkakuntakohtaiset numeronsa ja päivystyspisteensä, jotka olivat avoinna vaihtelevin kellonajoin ja miehityksin.
Hätäkeskuspäivystäjät ovat koulutettuja ammattilaisia. He tekevät työtä ihmishenkien pelastamiseksi. Koulutus hätäkeskuspäivystäjäksi kestää 1,5 vuotta ja koulutukseen voi hakeutua 18 vuotta täyttänyt henkilö.
Aluksi numerosta 112 välitettiin tehtäviä pelastustoimen ja ensihoidon yksiköille, sillä poliisilla oli oma hätänumeronsa 10022. Hätäkeskuslaki tuli voimaan vuonna 2001, jolloin perustettiin Hätäkeskuslaitos itsenäiseksi valtion virastoksi. Vuonna 2011 poliisin hätänumero yhdistettiin 112:seen, jonka seurauksena Suomessa siirryttiin ainutlaatuiseen tapaan tuottaa hätäpalvelut yhden numeron periaatteella.
Vuodesta 2019 kaikilla hätäkeskustoimintaan osallistuvilla viranomaisilla on ollut käytössään hätäkeskustietojärjestelmä ERICA. Hätänumeroon 112 soitettaessa voidaan hätäpuhelu vastaanottaa missä tahansa Manner-Suomen kuudessa hätäkeskuksessa verkottuneesti. Nykyisin Hätäkeskuslaitos välittää tehtäviä pelastustoimelle, poliisille, ensihoidolle, sosiaalitoimelle ja Rajavartiolaitokselle.
Hätäilmoitus syntyy, kun henkilö saa yhteyden hätäkeskukseen
Vuosittain Hätäkeskuslaitos vastaanottaa lähemmäs kolme miljoonaa hätäilmoitusta tai niihin liittyvää viestiä. Määrä on ollut viime vuosina lievässä kasvussa. Noin puolet hätäilmoituksista johtaa tehtävään muille viranomaisille.
112 Suomi -sovelluksen Palvelut-osioista löydät kattavan listauksen erilaisia neuvonta- ja päivystysnumeroita, toimintaohjeita sekä hyödyllisiä linkkejä.
Toimivaltaiset viranomaiset antavat omaan toimialaansa liittyvät ohjeet tehtävien käsittelystä Hätäkeskuslaitokselle. Ohjeiden avulla hätäkeskuspäivystäjä tekee hätäilmoituksen aikana niin sanotun riskinarvion, jonka perusteella tehtävät välitetään eteenpäin muille viranomaisille. Hätäkeskuspäivystäjän työn tarkoituksena on tunnistaa avun tarve, tehtävien kiireellisyys ja rajata riskinarvion perusteella pois ne tehtävät, joissa ei tarvita kiireellistä viranomaisapua.
Hätäkeskuksiin tulee myös paljon sinne kuulumattomia puheluita ja esimerkiksi erilaisten tiedustelupuheluiden määrä on noussut viime vuosina. Hätänumero 112 on tarkoitettu niihin kiireellisiin vaara- tai hätätilanteisiin, joissa tarvitaan viranomaisten apua.
Hätäilmoitustavat kasvavat tulevaisuudessa
Teknologian kehittyessä myös hätänumeropalvelut ovat kehittyneet. Kun soitat hätänumeroon 112, puhelun sijainti voidaan paikantaa, mikä helpottaa avun lähettämistä oikeaan paikkaan nopeasti.
Tulevaisuudessa hätäilmoitustavat voivat muuttua ja palvelut lisääntyä, mutta hätänumeron päätarkoitus säilyy – olla hätätilanteessa lähellä.
Lisäksi hätäilmoituksen voi tehdä tekstiviestillä tai 112 Suomi -sovelluksessa olevan viittomakielisen palvelun kautta. Myös niin sanottu eCall-hätäviestipalvelu on käytössä vuoden 2018 jälkeen rekisteröidyissä autoissa. Tällä hetkellä Hätäkeskuslaitos kehittää reaaliaikaista tekstipalvelua, joka mahdollistaa hätäilmoituksen tekemisen kirjoittamalla älylaitteiden kautta.
Tutustu myös
Näin toimit myrskyn aiheuttamissa tilanteissa
Suomalainen hätäkeskustoiminta herättää kansainvälistä kiinnostusta
Kansainvälinen 112-konferenssi Helsingissä
Näin toimit myrskyn aiheuttamissa tilanteissa
Myrskyt aiheuttavat erilaisia ongelmia ja tuhoja, kuten puiden kaatumisia ja sähkökatkoja. On tärkeää tietää, milloin myrskyn aiheuttamissa haasteissa on syytä soittaa hätänumeroon ja miten myrskyn aiheuttamiin hätätilanteisiin voi varautua.
112-hätätekstiviestin rekisteröintivelvoite päättyy
Tekstiviestin voi nyt lähettää hätänumeroon 112 mistä puhelinnumerosta tahansa. Palvelu on suunnattu erityisesti ihmisille, joilla on vaikeuksia kuulemisen tai puheen tuottamisen kanssa.
112 Suomi -sovellus arjen turvana jo 10 vuotta
112 Suomi -sovellus on vuosien varrella kasvanut turvallisuuden palvelukokonaisuudeksi. Sen palveluista on apua erilaisissa hätä- ja ongelmatilanteissa niin normaalioloissa kuin häiriö- ja poikkeustilanteissa.
Sijaintitieto voi pelastaa hengen
Hätäpuhelussa tärkeintä avun saannin kannalta on tietää sijainti, jotta auttajat löytävät paikalle mahdollisimman nopeasti. Tekniikka ja erityisesti 112 Suomi -sovellus on tässä hyvä apuväline.
Juhannuksena tehtiin 24 900 ilmoitusta hätänumeroon
Hätäkeskuslaitos vastaanotti perjantain 20.6. ja sunnuntain 22.6. välisenä aikana yhteensä noin 24 900 hätäilmoitusta (28 300 vuonna 2024), joista 12 400 välitettiin tehtäväksi viranomaisille (14 000 vuonna 2024).