Hätänumero 112 on ollut käytössä 30 vuotta
Muistatko, kun sinulle opetettiin koulussa, että hätänumero on 000? Jos muistat, olet luultavasti saavuttamassa tai saavuttanut kultaisen keski-iän, sillä hätänumeroa 112 on käytetty suomessa jo kolmekymmentä vuotta.
Euroopan unionin alueella on käytössä yleiseurooppalainen hätänumero 112. Numero on alkujaan jo valittu hätänumeroksi vuonna 1972. Euroopan neuvosto päätti sen käyttöönotosta Euroopan unionin alueella vuonna 1991 ja siitä annettiin jäsenmaita velvoittava direktiivi vuonna 2002. Lisäksi sitä käytetään hätänumerona monissa muissakin maissa, kuten Aasiassa.
Perusteena numerovalinnalle oli sen helppokäyttöisyys ja selkeys. Käyttämällä numerovalikon alkuosan numeroita nopeutetaan valintaa, ja toisaalta käyttämällä yhden numeron sijaan kahta numeroa vähennetään merkittävästi virhesoittoja. Kolmen numeron sarja on helppo muistaa.
Suomi otti hätänumeron 112 käyttöön ensimmäisten joukossa vuonna 1993. Suomessa oli käytössä ennen yleiseurooppalaisen hätänumeron käyttöönottoa useita hälytysnumeroita. Eri viranomaisilla oli omat paikkakuntakohtaiset numeronsa ja päivystyspisteensä, jotka olivat avoinna vaihtelevin kellonajoin ja miehityksin.
Hätäkeskuspäivystäjät ovat koulutettuja ammattilaisia. He tekevät työtä ihmishenkien pelastamiseksi. Koulutus hätäkeskuspäivystäjäksi kestää 1,5 vuotta ja koulutukseen voi hakeutua 18 vuotta täyttänyt henkilö.
Aluksi numerosta 112 välitettiin tehtäviä pelastustoimen ja ensihoidon yksiköille, sillä poliisilla oli oma hätänumeronsa 10022. Hätäkeskuslaki tuli voimaan vuonna 2001, jolloin perustettiin Hätäkeskuslaitos itsenäiseksi valtion virastoksi. Vuonna 2011 poliisin hätänumero yhdistettiin 112:seen, jonka seurauksena Suomessa siirryttiin ainutlaatuiseen tapaan tuottaa hätäpalvelut yhden numeron periaatteella.
Vuodesta 2019 kaikilla hätäkeskustoimintaan osallistuvilla viranomaisilla on ollut käytössään hätäkeskustietojärjestelmä ERICA. Hätänumeroon 112 soitettaessa voidaan hätäpuhelu vastaanottaa missä tahansa Manner-Suomen kuudessa hätäkeskuksessa verkottuneesti. Nykyisin Hätäkeskuslaitos välittää tehtäviä pelastustoimelle, poliisille, ensihoidolle, sosiaalitoimelle ja Rajavartiolaitokselle.
Hätäilmoitus syntyy, kun henkilö saa yhteyden hätäkeskukseen
Vuosittain Hätäkeskuslaitos vastaanottaa lähemmäs kolme miljoonaa hätäilmoitusta tai niihin liittyvää viestiä. Määrä on ollut viime vuosina lievässä kasvussa. Noin puolet hätäilmoituksista johtaa tehtävään muille viranomaisille.
112 Suomi -sovelluksen Palvelut-osioista löydät kattavan listauksen erilaisia neuvonta- ja päivystysnumeroita, toimintaohjeita sekä hyödyllisiä linkkejä.
Toimivaltaiset viranomaiset antavat omaan toimialaansa liittyvät ohjeet tehtävien käsittelystä Hätäkeskuslaitokselle. Ohjeiden avulla hätäkeskuspäivystäjä tekee hätäilmoituksen aikana niin sanotun riskinarvion, jonka perusteella tehtävät välitetään eteenpäin muille viranomaisille. Hätäkeskuspäivystäjän työn tarkoituksena on tunnistaa avun tarve, tehtävien kiireellisyys ja rajata riskinarvion perusteella pois ne tehtävät, joissa ei tarvita kiireellistä viranomaisapua.
Hätäkeskuksiin tulee myös paljon sinne kuulumattomia puheluita ja esimerkiksi erilaisten tiedustelupuheluiden määrä on noussut viime vuosina. Hätänumero 112 on tarkoitettu niihin kiireellisiin vaara- tai hätätilanteisiin, joissa tarvitaan viranomaisten apua.
Hätäilmoitustavat kasvavat tulevaisuudessa
Teknologian kehittyessä myös hätänumeropalvelut ovat kehittyneet. Kun soitat hätänumeroon 112, puhelun sijainti voidaan paikantaa, mikä helpottaa avun lähettämistä oikeaan paikkaan nopeasti.
Tulevaisuudessa hätäilmoitustavat voivat muuttua ja palvelut lisääntyä, mutta hätänumeron päätarkoitus säilyy – olla hätätilanteessa lähellä.
Lisäksi hätäilmoituksen voi tehdä tekstiviestillä tai 112 Suomi -sovelluksessa olevan viittomakielisen palvelun kautta. Myös niin sanottu eCall-hätäviestipalvelu on käytössä vuoden 2018 jälkeen rekisteröidyissä autoissa. Tällä hetkellä Hätäkeskuslaitos kehittää reaaliaikaista tekstipalvelua, joka mahdollistaa hätäilmoituksen tekemisen kirjoittamalla älylaitteiden kautta.
Tutustu myös
Pelko leimautumisesta estää nuoria soittamasta apua
Hyvinvointia rakennetaan yhdessä
eCall-hätäpuhelujärjestelmä estää liikennekuolemia, aiheettomat ilmoitukset kuormittavat hätäkeskuksia
Automaattinen hätäpuhelujärjestelmä eCall on noin joka kahdeksannessa henkilö- ja pakettiautossa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilaaman tutkimuksen mukaan eCall-järjestelmä esti vuosina 2019–2023 arviolta yhden liikennekuoleman. Hätäkeskusten kannalta ongelmana ovat aiheettomat eCall-ilmoitukset, joita on noin 80 %.
Hätäpuheluiden tulkkaustarve kasvanut merkittävästi
Vieraskielisen väestön kasvu Suomessa heijastuu myös hätäpuheluihin, joita tulkattiin viime vuonna 41 eri kielellä. Eniten hätäpuheluja tulkataan venäjän, ukrainan ja arabian kielillä.
Näin teet hätäilmoituksen Suomessa, vaikka et osaisi kieltä
Suomessa on vain yksi hätänumero 112, josta saat apua kiireellisissä hätätilanteissa. Saat hätänumerosta apua kielitaidostasi riippumatta.
Hyvinvoiva henkilöstö tulosten ytimessä
Vuonna 2025 Hätäkeskuslaitoksen sairauspoissaolot jatkoivat laskuaan, ja henkilöstön työtyytyväisyys on hyvällä tasolla valtion tuottavuusohjelmaan liittyvistä säästöistä huolimatta.
Kampanjaviikko kokosi osallistujia eri puolilla Suomea
Hätänumeroviikko on tältä vuodelta päättynyt. Lämmin kiitos kaikille kampanjaan osallistuneille, kouluille, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille, vapaaehtoisille ja asiantuntijoille ympäri Suomen!