Uusia työkaluja jaksamisen tueksi
Hätäkeskuslaitos pilotoi uusia keinoja tukea henkilöstön hyvinvointia. Keravan hätäkeskuksessa kehitetään moniviranomaispurkua, ja koko virastoon rakennetaan parhaillaan vertaistukiohjaustoimintaa.
Hätälinjalla kuuluu yhä enemmän sosiaalista hätää
Hätäkeskuslaitos välittää tehtäviä myös sosiaali- ja kriisipäivystykselle. Vuonna 2023 niiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna peräti 34%, ja ne ohittivat ensimmäistä kertaa pelastustoimelle välitettyjen tehtävien määrän.
Hätäkeskusammattilaisia palkittiin ansiokkaasta työstä
Hätäkeskustoiminnan ammattilaisia palkittiin tänään Tampereella. Hätänumeron ja hätäkeskustoiminnan eteen tehdystä työstä myönnettävä PRO 112 -palkinto luovutettiin porilaiselle Minna Yliselle. Vuoden Hätäkeskuspäivystäjäksi julkistettiin Anniina Takala Turusta.
Itsestään on pidettävä hyvää huolta
Vuoden hätäkeskuspäivystäjä Anniinan uraan on mahtunut käänteitä: ensin hän opiskeli sairaanhoitajasta hätäkeskuspäivystäjäksi ja myöhemmin virkapaikka vaihtui Porista Turkuun. Vuosien aikana Anniina on opetellut pitämään huolta itsestä ja palautumaan työstä.
Palkitsevinta on yhdessä onnistuminen
Virve-pääkäyttäjä Minna Ylinen on kokenut hätäkeskustoiminnan ammattilainen. Hänen uran varrelle on mahtunut lukuisia eri tietojärjestelmiä, opettavaisia häiriötilanteita ja onnistumisen hetkiä kollegoiden kanssa.
Kansalaisten toiminta onnettomuuspaikalla näkyy sekä hätäkeskuspäivystäjän että palomestarin työssä
Hätäkeskuslaitoksella ja pelastuslaitoksilla törmätään ajoittain samanlaisiin ilmiöihin ja asioihin. Osa tällaisista liittyy liikenteeseen sekä onnettomuuspaikalla toimimiseen.
Syksyn edetessä alkavat illat jälleen pimentyä ja talven liukkaat ajokelit lähestyvät. Kun ihmiset ovat liikkeellä, sattuu väistämättä myös onnettomuuksia. Tässä kohtaa onkin hyvä kerrata, miten onnettomuuspaikalla tulee toimia. Valitettavan yleinen toimintatapa liikenteessä näyttäisi olevan, että autoilija soittaa hätäpuhelun, mutta jatkaa matkaansa pysähtymättä.
– Ajatellaan, että kansalaisvelvollisuus on silloin hoidettu. Mutta todellisuudessa olisi paljon muutakin, mitä voi tehdä auttaakseen ja lisätäkseen tilannetietoisuutta, päivystävä palomestari Eemu Hyvönen toteaa.
Kun hätäkeskuspäivystäjä pyytää pysähtymään onnettomuuspaikalle, saattaa ilmoittaja hätääntyä ja ajatella, ettei hän osaa auttaa mitenkään. Hätäkeskuspäivystäjä kuitenkin antaa puhelimen välityksellä ohjeita askel askeleelta. Eemu Hyvönen korostaa, että jo pelkästään tajuttoman ihmisen hengitysteiden turvaamisella voi olla ratkaisevia vaikutuksia.
– Jos ilmoittaja ei pysähdy, se hankaloittaa myös onnettomuuspaikan paikannusta ja sitä kautta hidastaa avun saamista perille.
Hätäpuhelun edetessä hätäkeskuspäivystäjä kysyy lisäkysymyksiä muodostaakseen tilanteesta mahdollisimman selkeän kuvan sekä antaakseen toimintaohjeita. Tässä kohtaa apu on yleensä jo matkalla ja lisäkysymysten avulla pyritään saamaan lisätietoja välitettäväksi myös pelastuslaitokselle, jotta he osaavat tarpeen mukaan pyytää paikalle esimerkiksi lisää yksiköitä. Tästä syystä Hyvönen kehottaa kuuntelemaan hätäkeskuspäivystäjän ohjeita ja kysymyksiä erityisen tarkasti.
Oma turvallisuus ja hienotunteisuus mielessä
Onnettomuuspaikalla on ensiarvoisen tärkeää pitää huolta myös omasta turvallisuudestaan: oman auton hätävilkut kytketään päälle ja myös varoituskolmio on hyvä asettaa tielle. Hyvösen mukaan autossa kannattaa säilyttää myös huomioliiviä, jonka pukemalla turvaa omaa näkyvyyttään onnettomuuspaikalla.
– Keskeistä on, että auttajasta ei tule autettavaa, hän tiivistää.
Tietty hienotunteisuus ja kunnioitus on onnettomuuspaikalla pidettävä mielessä, ja siksi Hyvönen nostaakin esiin ikävän, onnettomuuspaikoilla yleistyneen ilmiön, kuvaamisen. Tämän ilmiön kitkemiseksi Pelastuslaitoksella ja muilla viranomaisilla on käynnissä Kuvaa elämää älä onnettomuutta -kampanja.
Toisena ajankohtaisena asiana Hyvänen nostaa esiin hälytysajoneuvon kohtaamisen liikenteessä, sillä ohjeistus tähän liittyen on jokin aika sitten muuttunut. Havaitessaan taustapeilissä hälytysajoneuvon ohjeistetaan nykyisin kytkemään hätävilkut päälle. Sekä ajonopeus että ajolinja tulee pitää kohtalaisen muuttumattomana.
– Jos on mahdollista, voi tehdä ajosuunnassa oikealle puolelle pienen sivusuuntaisen liikkeen, jolloin tien keskelle usein muodostuu väylä hälytysajoneuvolle.