Kansalaisten toiminta onnettomuuspaikalla näkyy sekä hätäkeskuspäivystäjän että palomestarin työssä
Hätäkeskuslaitoksella ja pelastuslaitoksilla törmätään ajoittain samanlaisiin ilmiöihin ja asioihin. Osa tällaisista liittyy liikenteeseen sekä onnettomuuspaikalla toimimiseen.
Syksyn edetessä alkavat illat jälleen pimentyä ja talven liukkaat ajokelit lähestyvät. Kun ihmiset ovat liikkeellä, sattuu väistämättä myös onnettomuuksia. Tässä kohtaa onkin hyvä kerrata, miten onnettomuuspaikalla tulee toimia. Valitettavan yleinen toimintatapa liikenteessä näyttäisi olevan, että autoilija soittaa hätäpuhelun, mutta jatkaa matkaansa pysähtymättä.
– Ajatellaan, että kansalaisvelvollisuus on silloin hoidettu. Mutta todellisuudessa olisi paljon muutakin, mitä voi tehdä auttaakseen ja lisätäkseen tilannetietoisuutta, päivystävä palomestari Eemu Hyvönen toteaa.
Kun hätäkeskuspäivystäjä pyytää pysähtymään onnettomuuspaikalle, saattaa ilmoittaja hätääntyä ja ajatella, ettei hän osaa auttaa mitenkään. Hätäkeskuspäivystäjä kuitenkin antaa puhelimen välityksellä ohjeita askel askeleelta. Eemu Hyvönen korostaa, että jo pelkästään tajuttoman ihmisen hengitysteiden turvaamisella voi olla ratkaisevia vaikutuksia.
– Jos ilmoittaja ei pysähdy, se hankaloittaa myös onnettomuuspaikan paikannusta ja sitä kautta hidastaa avun saamista perille.
Hätäpuhelun edetessä hätäkeskuspäivystäjä kysyy lisäkysymyksiä muodostaakseen tilanteesta mahdollisimman selkeän kuvan sekä antaakseen toimintaohjeita. Tässä kohtaa apu on yleensä jo matkalla ja lisäkysymysten avulla pyritään saamaan lisätietoja välitettäväksi myös pelastuslaitokselle, jotta he osaavat tarpeen mukaan pyytää paikalle esimerkiksi lisää yksiköitä. Tästä syystä Hyvönen kehottaa kuuntelemaan hätäkeskuspäivystäjän ohjeita ja kysymyksiä erityisen tarkasti.
Oma turvallisuus ja hienotunteisuus mielessä
Onnettomuuspaikalla on ensiarvoisen tärkeää pitää huolta myös omasta turvallisuudestaan: oman auton hätävilkut kytketään päälle ja myös varoituskolmio on hyvä asettaa tielle. Hyvösen mukaan autossa kannattaa säilyttää myös huomioliiviä, jonka pukemalla turvaa omaa näkyvyyttään onnettomuuspaikalla.
– Keskeistä on, että auttajasta ei tule autettavaa, hän tiivistää.
Tietty hienotunteisuus ja kunnioitus on onnettomuuspaikalla pidettävä mielessä, ja siksi Hyvönen nostaakin esiin ikävän, onnettomuuspaikoilla yleistyneen ilmiön, kuvaamisen. Tämän ilmiön kitkemiseksi Pelastuslaitoksella ja muilla viranomaisilla on käynnissä Kuvaa elämää älä onnettomuutta -kampanja.
Toisena ajankohtaisena asiana Hyvänen nostaa esiin hälytysajoneuvon kohtaamisen liikenteessä, sillä ohjeistus tähän liittyen on jokin aika sitten muuttunut. Havaitessaan taustapeilissä hälytysajoneuvon ohjeistetaan nykyisin kytkemään hätävilkut päälle. Sekä ajonopeus että ajolinja tulee pitää kohtalaisen muuttumattomana.
– Jos on mahdollista, voi tehdä ajosuunnassa oikealle puolelle pienen sivusuuntaisen liikkeen, jolloin tien keskelle usein muodostuu väylä hälytysajoneuvolle.
Tutustu myös
Hätätilanteet eivät pysähdy edes jouluna
Mistä apua myrskytilanteissa?
Itsetuhoisuudesta voi puhua turvallisesti
Näin opastat hätänumeron käyttöä eri kohderyhmille
112-päivä on tehnyt hätänumero-ohjeet suuren yleisön lisäksi lapsille ja nuorille, ikäihmisille ja vieraskielisille. Tutustu ohjeisiin ja ota materiaalit käyttöön.
Opas häiriöihin ja kriiseihin varautumisesta nyt 112 Suomi -sovelluksessa
Koko väestölle suunnattuun varautumisoppaaseen on koottu ohjeita poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta ja niiden aikana toimimisesta. Opas löytyy nyt 112 Suomi -mobiilisovelluksen palveluvalikoimasta.
Hätänumeroon soittamista ei tarvitse jännittää
Lapset ovat usein esimerkillisiä hätäilmoituksen tekijöitä, sillä he kuuntelevat tarkasti ja noudattavat ohjeita. Eemeli harjoitteli hätätilanteen tunnistamista ja hätänumeron oikeaa käyttöä koulussa järjestetyllä 112-päivän oppitunnilla.
Hätänumero tuo turvaa lapsille ja nuorille
Hätänumeron oikean käytön opettaminen on turvallisuusteko. Lapsille on tärkeää puhua hätätilanteiden tunnistamisesta ja rohkaista hätäilmoituksen tekemiseen.
Eri kohderyhmille painotetaan hätänumerosta eri asioita
112-päivä on valtakunnallinen tempaus, jonka tavoitteena on kiinnittää suomalaisten huomio hätänumeroon 112 ja hätätilanteiden tunnistamiseen. 112-koulutuksessa on hyvä pohtia kohderyhmälle ominaista toimintaa ja ymmärrystä. Esimerkiksi lapsille ja nuorille on hyvä painottaa eri asioita kuin ikäihmisille tai vaikka maahanmuuttajille ja ulkomaalaisille.