Kiireettömiin ensihoidon tehtäviin vastataan moniammatillisella yhteistyöllä

Viime aikoina on uutisoitu paljon sosiaali- ja terveyspalvelujen ruuhkautumisesta, ja se koskee myös päivystystä ja ensihoitoa. Yhä useammin ensihoidolle päätyy myös kiireettömiä tehtäviä, joiden hoitamiseen on eri puolilla maata kehitetty moniammatillisia lähestymistapoja.
Kun hätäkeskuspäivystäjä vastaanottaa hätäilmoituksen, alkaa hän heti tekemään riskinarviota tapahtuneesta ja muodostamaan tilannekuvaa. Riskinarvio perustuu hätäkeskustoimintaan osallistuvan viranomaisen laatimaan tehtävänkäsittelyohjeeseen, jossa kerrotaan mitä pitää huomioida ja milloin on syytä hälyttää viranomainen paikalle.
Mikäli hätäkeskus määrittelee ensihoidon tehtävän kiireettömäksi D-luokan tehtäväksi, voidaan se alueen hälytysohjeen perusteella välittää esimerkiksi sairaanhoitajalle, joka soittaa potilaalle ja tekee hoidon tarpeen arvion sosiaali- ja terveystoimen kriteerien mukaisesti. Ne potilaat, joita ei ohjata ensihoidon yksikölle eli ambulanssille, voidaan esimerkiksi ohjata muulla kuljetuksella päivystykseen, tai he saavat puhelinneuvontaa ja jatkohoito-ohjeita, tai paikalle voidaan lähettää jokin muu terveys- tai sosiaalialan toimija. Monella alueella ensihoito tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi kotisairaalan kanssa.
Terveydenhuollon tekemän hoidon tarpeen arvioinnin avulla saadaan ohjattua potilas todennäköisimmin tarkoituksenmukaisimman avun piiriin.
− Terveydenhuollon tekemä kiireettömien tehtävien puhelinkäsittely auttaa myös ensihoidon resurssien kohdentamisessa, jolla varmistetaan, että ensihoidon resurssit voidaan ensisijaisesti kohdentaa sairaskohtauksiin ja vakaviin vammautumisiin, toimialapäällikkö Ari Ekstrand Hätäkeskuslaitokselta täsmentää.
Kansalaiselle tämä näkyy mm. siten, että hätäkeskukseen soitetun puhelun jälkeen soittaja voi saada soiton tuntemattomasta numerosta. Tämä koskee kaikkea asiointia hätäkeskuksen kanssa, ja onkin tärkeää pitää puhelin vapaana hätäpuhelun jälkeen, ja vastata mahdolliseen soittoon.
− Hätäkeskuspäivystäjä kertoo ilmoittajalle, mikäli tehtävä ohjataan esimerkiksi puhelimitse tehtävään hoidontarpeen arvioon. Onkin tärkeää kuunnella, millaisia ohjeita hätälinjalta annetaan, ja toimia niiden mukaisesti. Mikäli tilanne muuttuu ennen avun saapumista tai viranomaisen yhteydenottoa, on tärkeää soittaa uudelleen 112, Ekstrand lisää.
Tutustu myös
Katsaus vuoteen 2024
Näin opastat hätänumeron käyttöä eri kohderyhmille
Hätänumero tuo turvaa lapsille ja nuorille
Katsaus vuoteen 2024
Hätäkeskuslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2024 on valmistunut. Hätäkeskustoiminnan palvelutaso pysyi hyvällä tasolla, vaikka kaikki tulostavoitteet eivät toteutuneet. Vuoden aikana henkilöstön sairauspoissaolot laskivat ja työkuorma tasaantui. Asiakkaiden luottamus ja tyytyväisyys hätäkeskustoimintaan säilyi korkealla.
Hätäpuheluja tulkattiin ennätysmäärä
Vieraskielisen väestön kasvu näkyy tulkattujen hätäpuheluiden määrässä. Esimerkiksi ukrainan kielen tulkkaustarve on kasvanut viime vuosina merkittävästi.
Apua hätätilanteisiin vain yhdestä numerosta
Suomessa saa apua kiireellisiin hätätilanteisiin vain yhdestä hätänumerosta, 112. Hätänumeron 112 kautta saa avun kiireellisissä hätätilanteissa, kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa. Nämä ovat viestejä, joita vastaanottokeskuksen asiakkaille ympäri Suomea kerrotaan kerta toisensa jälkeen.
112-päivän tunnustus Punaisen Ristin ensiaputoiminnalle
Hätäkeskuslaitos palkitsi Punainen Risti Ensiapu Oy:n hätänumeron 112 hyväksi tehdystä työstä. Palkinto myönnettiin hätänumeropäivänä 11. helmikuuta 2025.
Hätänumeroon joka päivä 1600 virheellistä ilmoitusta
Vuonna 2024 Hätäkeskuslaitos vastaanotti keskimäärin 7 600 hätäilmoitusta joka päivä. Näistä Ilmoituksista 1600 ei olisi kuulunut hätäkeskukselle. Noin puolet ilmoituksista välitettiin tehtäväksi viranomaisille ja puolet käsiteltiin hätäkeskuspäivystäjän neuvonnan ja ohjeistuksen avulla. Ilmoituksiin vastattiin keskimäärin seitsemässä sekunnissa.