Kiireettömiin ensihoidon tehtäviin vastataan moniammatillisella yhteistyöllä
Viime aikoina on uutisoitu paljon sosiaali- ja terveyspalvelujen ruuhkautumisesta, ja se koskee myös päivystystä ja ensihoitoa. Yhä useammin ensihoidolle päätyy myös kiireettömiä tehtäviä, joiden hoitamiseen on eri puolilla maata kehitetty moniammatillisia lähestymistapoja.
Kun hätäkeskuspäivystäjä vastaanottaa hätäilmoituksen, alkaa hän heti tekemään riskinarviota tapahtuneesta ja muodostamaan tilannekuvaa. Riskinarvio perustuu hätäkeskustoimintaan osallistuvan viranomaisen laatimaan tehtävänkäsittelyohjeeseen, jossa kerrotaan mitä pitää huomioida ja milloin on syytä hälyttää viranomainen paikalle.
Mikäli hätäkeskus määrittelee ensihoidon tehtävän kiireettömäksi D-luokan tehtäväksi, voidaan se alueen hälytysohjeen perusteella välittää esimerkiksi sairaanhoitajalle, joka soittaa potilaalle ja tekee hoidon tarpeen arvion sosiaali- ja terveystoimen kriteerien mukaisesti. Ne potilaat, joita ei ohjata ensihoidon yksikölle eli ambulanssille, voidaan esimerkiksi ohjata muulla kuljetuksella päivystykseen, tai he saavat puhelinneuvontaa ja jatkohoito-ohjeita, tai paikalle voidaan lähettää jokin muu terveys- tai sosiaalialan toimija. Monella alueella ensihoito tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi kotisairaalan kanssa.
Terveydenhuollon tekemän hoidon tarpeen arvioinnin avulla saadaan ohjattua potilas todennäköisimmin tarkoituksenmukaisimman avun piiriin.
− Terveydenhuollon tekemä kiireettömien tehtävien puhelinkäsittely auttaa myös ensihoidon resurssien kohdentamisessa, jolla varmistetaan, että ensihoidon resurssit voidaan ensisijaisesti kohdentaa sairaskohtauksiin ja vakaviin vammautumisiin, toimialapäällikkö Ari Ekstrand Hätäkeskuslaitokselta täsmentää.
Kansalaiselle tämä näkyy mm. siten, että hätäkeskukseen soitetun puhelun jälkeen soittaja voi saada soiton tuntemattomasta numerosta. Tämä koskee kaikkea asiointia hätäkeskuksen kanssa, ja onkin tärkeää pitää puhelin vapaana hätäpuhelun jälkeen, ja vastata mahdolliseen soittoon.
− Hätäkeskuspäivystäjä kertoo ilmoittajalle, mikäli tehtävä ohjataan esimerkiksi puhelimitse tehtävään hoidontarpeen arvioon. Onkin tärkeää kuunnella, millaisia ohjeita hätälinjalta annetaan, ja toimia niiden mukaisesti. Mikäli tilanne muuttuu ennen avun saapumista tai viranomaisen yhteydenottoa, on tärkeää soittaa uudelleen 112, Ekstrand lisää.
Tutustu myös
Autojen hätäviestijärjestelmä kehittyy
Hätäkeskuspäivystäjä ohjeistaa toimimaan onnettomuuspaikalla
Huh hellettä!
Autojen hätäviestijärjestelmä kehittyy
Autojen yleiseurooppalainen hätäviestijärjestelmä eCall korvataan vuonna 2027 uudella NGeCall-järjestelmällä (Next Generation eCall). Muutos tuo mukanaan entistä nopeamman, luotettavamman ja kattavamman tiedonsiirron hätäilmoituksen tekemiseen.
Hätäkeskuslaitoksen toiminta saa sidosryhmiltä kiitosta
Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja viestintä saavat sidosryhmiltä erittäin hyvät arviot. Syksyllä 2025 toteutetun sidosryhmätyytyväisyyskyselyn tulokset osoittavat, että virasto toimii luotettavasti, ammattitaitoisesti ja tehokkaasti myös vaativissa tilanteissa.
Joulunajan varjopuoli näkyy 112:ssa
Perinteinen perhejuhla heijastuu hätäkeskukseen surullisina ja synkkinä ihmiskohtaloina. Erityisesti yksinäisyys, päihteiden käyttö ja kotihälytykset korostuvat hätäilmoituksissa pyhien aikaan.
Miten kriisissä oleva ihminen kohdataan?
112 Hätäkeskus -podcastin neljännessä jaksossa keskustellaan vuorovaikutustaidoista ja kriisissä olevan ihmisen kohtaamisesta hätälinjalla. Studiossa vieraana on Pelastusopiston vanhempi opettaja Titta Lindholm.
Hätätekstiviestien määrä lähes kolminkertaistui
Kuulo- ja puhevammaisille suunnatun hätätekstiviestipalvelun käyttö on lähes kolminkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Syy muutokselle löytyy rekisteröintivelvoitteen poistumisesta.