Kiireettömiin ensihoidon tehtäviin vastataan moniammatillisella yhteistyöllä
Viime aikoina on uutisoitu paljon sosiaali- ja terveyspalvelujen ruuhkautumisesta, ja se koskee myös päivystystä ja ensihoitoa. Yhä useammin ensihoidolle päätyy myös kiireettömiä tehtäviä, joiden hoitamiseen on eri puolilla maata kehitetty moniammatillisia lähestymistapoja.
Kun hätäkeskuspäivystäjä vastaanottaa hätäilmoituksen, alkaa hän heti tekemään riskinarviota tapahtuneesta ja muodostamaan tilannekuvaa. Riskinarvio perustuu hätäkeskustoimintaan osallistuvan viranomaisen laatimaan tehtävänkäsittelyohjeeseen, jossa kerrotaan mitä pitää huomioida ja milloin on syytä hälyttää viranomainen paikalle.
Mikäli hätäkeskus määrittelee ensihoidon tehtävän kiireettömäksi D-luokan tehtäväksi, voidaan se alueen hälytysohjeen perusteella välittää esimerkiksi sairaanhoitajalle, joka soittaa potilaalle ja tekee hoidon tarpeen arvion sosiaali- ja terveystoimen kriteerien mukaisesti. Ne potilaat, joita ei ohjata ensihoidon yksikölle eli ambulanssille, voidaan esimerkiksi ohjata muulla kuljetuksella päivystykseen, tai he saavat puhelinneuvontaa ja jatkohoito-ohjeita, tai paikalle voidaan lähettää jokin muu terveys- tai sosiaalialan toimija. Monella alueella ensihoito tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi kotisairaalan kanssa.
Terveydenhuollon tekemän hoidon tarpeen arvioinnin avulla saadaan ohjattua potilas todennäköisimmin tarkoituksenmukaisimman avun piiriin.
− Terveydenhuollon tekemä kiireettömien tehtävien puhelinkäsittely auttaa myös ensihoidon resurssien kohdentamisessa, jolla varmistetaan, että ensihoidon resurssit voidaan ensisijaisesti kohdentaa sairaskohtauksiin ja vakaviin vammautumisiin, toimialapäällikkö Ari Ekstrand Hätäkeskuslaitokselta täsmentää.
Kansalaiselle tämä näkyy mm. siten, että hätäkeskukseen soitetun puhelun jälkeen soittaja voi saada soiton tuntemattomasta numerosta. Tämä koskee kaikkea asiointia hätäkeskuksen kanssa, ja onkin tärkeää pitää puhelin vapaana hätäpuhelun jälkeen, ja vastata mahdolliseen soittoon.
− Hätäkeskuspäivystäjä kertoo ilmoittajalle, mikäli tehtävä ohjataan esimerkiksi puhelimitse tehtävään hoidontarpeen arvioon. Onkin tärkeää kuunnella, millaisia ohjeita hätälinjalta annetaan, ja toimia niiden mukaisesti. Mikäli tilanne muuttuu ennen avun saapumista tai viranomaisen yhteydenottoa, on tärkeää soittaa uudelleen 112, Ekstrand lisää.
Tutustu myös
Sijaintitieto voi pelastaa hengen
Hätäkeskuksissa varaudutaan päättäjäisviikonloppuun
Suomalainen hätäkeskustoiminta herättää kansainvälistä kiinnostusta
Nuoret miehet 112-päivän kohderyhmänä 2026
Kampanjan avulla halutaan vahvistaa nuorten miesten rohkeutta puuttua hätätilanteisiin.
Hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Ammattitaitoinen, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö on Hätäkeskuslaitoksen tärkein voimavara ja strateginen painopiste. Uudessa työhyvinvointiohjelmassa painotetaan aiempaa vahvemmin mm. työkykyjohtamisen osaamisen kehittämistä ja työurajohtamista.
Synnytyspuhelussa hätä voi muuttua iloksi
Hätäkeskuksesta välitetään vuosittain yli 2240 synnytykseen liittyvää tehtävää. Hätäkeskuspäivystäjälle kokemus on ainutlaatuinen, kun puhelimen päässä kuuluukin uuden elämän ääni.
Hätänumeroon kuulumattomien ilmoitusten määrä laskussa
Hätäkeskuslaitoksen puolen vuoden tilastot osoittavat, että hätänumeron virheellinen käyttö on vähentynyt. Hätäkeskusten resurssit painottuivat alkuvuonna aiempaa enemmän kiireellisten hätäilmoitusten käsittelyyn.
Hätäkeskuspäivystäjä ohjeistaa toimimaan onnettomuuspaikalla
Liikenneturvan kyselyn mukaan joka neljäs suomalainen ei koe tietävänsä, miten onnettomuuspaikalla tulee toimia. Hätäkeskuspäivystäjän antamat ohjeet voivat onnettomuustilanteessa pelastaa henkiä.