Kiireettömiin ensihoidon tehtäviin vastataan moniammatillisella yhteistyöllä

Viime aikoina on uutisoitu paljon sosiaali- ja terveyspalvelujen ruuhkautumisesta, ja se koskee myös päivystystä ja ensihoitoa. Yhä useammin ensihoidolle päätyy myös kiireettömiä tehtäviä, joiden hoitamiseen on eri puolilla maata kehitetty moniammatillisia lähestymistapoja.
Kun hätäkeskuspäivystäjä vastaanottaa hätäilmoituksen, alkaa hän heti tekemään riskinarviota tapahtuneesta ja muodostamaan tilannekuvaa. Riskinarvio perustuu hätäkeskustoimintaan osallistuvan viranomaisen laatimaan tehtävänkäsittelyohjeeseen, jossa kerrotaan mitä pitää huomioida ja milloin on syytä hälyttää viranomainen paikalle.
Mikäli hätäkeskus määrittelee ensihoidon tehtävän kiireettömäksi D-luokan tehtäväksi, voidaan se alueen hälytysohjeen perusteella välittää esimerkiksi sairaanhoitajalle, joka soittaa potilaalle ja tekee hoidon tarpeen arvion sosiaali- ja terveystoimen kriteerien mukaisesti. Ne potilaat, joita ei ohjata ensihoidon yksikölle eli ambulanssille, voidaan esimerkiksi ohjata muulla kuljetuksella päivystykseen, tai he saavat puhelinneuvontaa ja jatkohoito-ohjeita, tai paikalle voidaan lähettää jokin muu terveys- tai sosiaalialan toimija. Monella alueella ensihoito tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi kotisairaalan kanssa.
Terveydenhuollon tekemän hoidon tarpeen arvioinnin avulla saadaan ohjattua potilas todennäköisimmin tarkoituksenmukaisimman avun piiriin.
− Terveydenhuollon tekemä kiireettömien tehtävien puhelinkäsittely auttaa myös ensihoidon resurssien kohdentamisessa, jolla varmistetaan, että ensihoidon resurssit voidaan ensisijaisesti kohdentaa sairaskohtauksiin ja vakaviin vammautumisiin, toimialapäällikkö Ari Ekstrand Hätäkeskuslaitokselta täsmentää.
Kansalaiselle tämä näkyy mm. siten, että hätäkeskukseen soitetun puhelun jälkeen soittaja voi saada soiton tuntemattomasta numerosta. Tämä koskee kaikkea asiointia hätäkeskuksen kanssa, ja onkin tärkeää pitää puhelin vapaana hätäpuhelun jälkeen, ja vastata mahdolliseen soittoon.
− Hätäkeskuspäivystäjä kertoo ilmoittajalle, mikäli tehtävä ohjataan esimerkiksi puhelimitse tehtävään hoidontarpeen arvioon. Onkin tärkeää kuunnella, millaisia ohjeita hätälinjalta annetaan, ja toimia niiden mukaisesti. Mikäli tilanne muuttuu ennen avun saapumista tai viranomaisen yhteydenottoa, on tärkeää soittaa uudelleen 112, Ekstrand lisää.
Tutustu myös
Sijaintitieto voi pelastaa hengen
Hätäkeskuksissa varaudutaan päättäjäisviikonloppuun
Tehtävien priorisointi mahdollistaa avun akuutissa hädässä
Näin toimit myrskyn aiheuttamissa tilanteissa
Myrskyt aiheuttavat erilaisia ongelmia ja tuhoja, kuten puiden kaatumisia ja sähkökatkoja. On tärkeää tietää, milloin myrskyn aiheuttamissa haasteissa on syytä soittaa hätänumeroon ja miten myrskyn aiheuttamiin hätätilanteisiin voi varautua.
112-hätätekstiviestin rekisteröintivelvoite päättyy
Tekstiviestin voi nyt lähettää hätänumeroon 112 mistä puhelinnumerosta tahansa. Palvelu on suunnattu erityisesti ihmisille, joilla on vaikeuksia kuulemisen tai puheen tuottamisen kanssa.
112 Suomi -sovellus arjen turvana jo 10 vuotta
112 Suomi -sovellus on vuosien varrella kasvanut turvallisuuden palvelukokonaisuudeksi. Sen palveluista on apua erilaisissa hätä- ja ongelmatilanteissa niin normaalioloissa kuin häiriö- ja poikkeustilanteissa.
Sijaintitieto voi pelastaa hengen
Hätäpuhelussa tärkeintä avun saannin kannalta on tietää sijainti, jotta auttajat löytävät paikalle mahdollisimman nopeasti. Tekniikka ja erityisesti 112 Suomi -sovellus on tässä hyvä apuväline.
Juhannuksena tehtiin 24 900 ilmoitusta hätänumeroon
Hätäkeskuslaitos vastaanotti perjantain 20.6. ja sunnuntain 22.6. välisenä aikana yhteensä noin 24 900 hätäilmoitusta (28 300 vuonna 2024), joista 12 400 välitettiin tehtäväksi viranomaisille (14 000 vuonna 2024).