Kiireettömiin ensihoidon tehtäviin vastataan moniammatillisella yhteistyöllä
Viime aikoina on uutisoitu paljon sosiaali- ja terveyspalvelujen ruuhkautumisesta, ja se koskee myös päivystystä ja ensihoitoa. Yhä useammin ensihoidolle päätyy myös kiireettömiä tehtäviä, joiden hoitamiseen on eri puolilla maata kehitetty moniammatillisia lähestymistapoja.
Kun hätäkeskuspäivystäjä vastaanottaa hätäilmoituksen, alkaa hän heti tekemään riskinarviota tapahtuneesta ja muodostamaan tilannekuvaa. Riskinarvio perustuu hätäkeskustoimintaan osallistuvan viranomaisen laatimaan tehtävänkäsittelyohjeeseen, jossa kerrotaan mitä pitää huomioida ja milloin on syytä hälyttää viranomainen paikalle.
Mikäli hätäkeskus määrittelee ensihoidon tehtävän kiireettömäksi D-luokan tehtäväksi, voidaan se alueen hälytysohjeen perusteella välittää esimerkiksi sairaanhoitajalle, joka soittaa potilaalle ja tekee hoidon tarpeen arvion sosiaali- ja terveystoimen kriteerien mukaisesti. Ne potilaat, joita ei ohjata ensihoidon yksikölle eli ambulanssille, voidaan esimerkiksi ohjata muulla kuljetuksella päivystykseen, tai he saavat puhelinneuvontaa ja jatkohoito-ohjeita, tai paikalle voidaan lähettää jokin muu terveys- tai sosiaalialan toimija. Monella alueella ensihoito tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi kotisairaalan kanssa.
Terveydenhuollon tekemän hoidon tarpeen arvioinnin avulla saadaan ohjattua potilas todennäköisimmin tarkoituksenmukaisimman avun piiriin.
− Terveydenhuollon tekemä kiireettömien tehtävien puhelinkäsittely auttaa myös ensihoidon resurssien kohdentamisessa, jolla varmistetaan, että ensihoidon resurssit voidaan ensisijaisesti kohdentaa sairaskohtauksiin ja vakaviin vammautumisiin, toimialapäällikkö Ari Ekstrand Hätäkeskuslaitokselta täsmentää.
Kansalaiselle tämä näkyy mm. siten, että hätäkeskukseen soitetun puhelun jälkeen soittaja voi saada soiton tuntemattomasta numerosta. Tämä koskee kaikkea asiointia hätäkeskuksen kanssa, ja onkin tärkeää pitää puhelin vapaana hätäpuhelun jälkeen, ja vastata mahdolliseen soittoon.
− Hätäkeskuspäivystäjä kertoo ilmoittajalle, mikäli tehtävä ohjataan esimerkiksi puhelimitse tehtävään hoidontarpeen arvioon. Onkin tärkeää kuunnella, millaisia ohjeita hätälinjalta annetaan, ja toimia niiden mukaisesti. Mikäli tilanne muuttuu ennen avun saapumista tai viranomaisen yhteydenottoa, on tärkeää soittaa uudelleen 112, Ekstrand lisää.
Tutustu myös
Autojen hätäviestijärjestelmä kehittyy
Miten kriisissä oleva ihminen kohdataan?
Hätäkeskuspäivystäjä ohjeistaa toimimaan onnettomuuspaikalla
Hätänumeroviikolla huomio kiinnittyy turvallisuuteen
Valtakunnallista 112-päivää vietetään jälleen hätänumeroviikolla 9.-15. helmikuuta. Kampanja juhlapäivä on keskiviikkona 11.2. Teemana on hätänumeron oikea käyttö, ja erityisenä kohderyhmänä nuoret miehet.
Hätäilmoitusten määrä alhaisimmillaan
Vuonna 2025 hätänumeroon tehtiin keskimäärin 7 300 hätäilmoitusta joka päivä. Viranomaisille välitettyjen tehtävien määrä kääntyi kasvuun.
Pelko leimautumisesta estää nuoria soittamasta apua
Nuoruusvuosina uhkarohkeus ja yllytyshulluus korostuvat, ja joskus tilanteet saattavat edetä vaarallisiksi. 112-päivän tavoitteena on vahvistaa nuorten miesten kykyä tunnistaa hätätilanteet ja rohkaista heitä toimimaan.
112-päivä kutsuu oppilaitokset mukaan turvallisuuskasvatukseen
Moni hätätilanne sattuu juuri siellä, missä nuoret liikkuvat – kouluissa, kaduilla ja kaveriporukoissa. Tärkeintä on toimia, ei jäädä passiiviseksi sivustaseuraajaksi. Nuorten tavoittaminen ja rohkaiseminen on elintärkeää, ja opettajilla on suuri merkitys muutoksessa.
Vuodenvaihteessa 13 500 hätäilmoitusta
Hätänumeroon tehtiin vuodenvaihteessa eniten ilmoituksia tehtävistä: ilkivalta, järjestyslakirikkomus tai häiriökäyttäytyminen, sairastuminen ja kaatuminen. Suurin osa tehtävistä välitettiin poliisille.