Kiireettömiin ensihoidon tehtäviin vastataan moniammatillisella yhteistyöllä
Viime aikoina on uutisoitu paljon sosiaali- ja terveyspalvelujen ruuhkautumisesta, ja se koskee myös päivystystä ja ensihoitoa. Yhä useammin ensihoidolle päätyy myös kiireettömiä tehtäviä, joiden hoitamiseen on eri puolilla maata kehitetty moniammatillisia lähestymistapoja.
Kun hätäkeskuspäivystäjä vastaanottaa hätäilmoituksen, alkaa hän heti tekemään riskinarviota tapahtuneesta ja muodostamaan tilannekuvaa. Riskinarvio perustuu hätäkeskustoimintaan osallistuvan viranomaisen laatimaan tehtävänkäsittelyohjeeseen, jossa kerrotaan mitä pitää huomioida ja milloin on syytä hälyttää viranomainen paikalle.
Mikäli hätäkeskus määrittelee ensihoidon tehtävän kiireettömäksi D-luokan tehtäväksi, voidaan se alueen hälytysohjeen perusteella välittää esimerkiksi sairaanhoitajalle, joka soittaa potilaalle ja tekee hoidon tarpeen arvion sosiaali- ja terveystoimen kriteerien mukaisesti. Ne potilaat, joita ei ohjata ensihoidon yksikölle eli ambulanssille, voidaan esimerkiksi ohjata muulla kuljetuksella päivystykseen, tai he saavat puhelinneuvontaa ja jatkohoito-ohjeita, tai paikalle voidaan lähettää jokin muu terveys- tai sosiaalialan toimija. Monella alueella ensihoito tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi kotisairaalan kanssa.
Terveydenhuollon tekemän hoidon tarpeen arvioinnin avulla saadaan ohjattua potilas todennäköisimmin tarkoituksenmukaisimman avun piiriin.
− Terveydenhuollon tekemä kiireettömien tehtävien puhelinkäsittely auttaa myös ensihoidon resurssien kohdentamisessa, jolla varmistetaan, että ensihoidon resurssit voidaan ensisijaisesti kohdentaa sairaskohtauksiin ja vakaviin vammautumisiin, toimialapäällikkö Ari Ekstrand Hätäkeskuslaitokselta täsmentää.
Kansalaiselle tämä näkyy mm. siten, että hätäkeskukseen soitetun puhelun jälkeen soittaja voi saada soiton tuntemattomasta numerosta. Tämä koskee kaikkea asiointia hätäkeskuksen kanssa, ja onkin tärkeää pitää puhelin vapaana hätäpuhelun jälkeen, ja vastata mahdolliseen soittoon.
− Hätäkeskuspäivystäjä kertoo ilmoittajalle, mikäli tehtävä ohjataan esimerkiksi puhelimitse tehtävään hoidontarpeen arvioon. Onkin tärkeää kuunnella, millaisia ohjeita hätälinjalta annetaan, ja toimia niiden mukaisesti. Mikäli tilanne muuttuu ennen avun saapumista tai viranomaisen yhteydenottoa, on tärkeää soittaa uudelleen 112, Ekstrand lisää.
Tutustu myös
Ohjeet kesän ongelmatilanteisiin
Saako hätäkeskuksesta apua?
Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan 5. kesäkuuta
Hätäkeskuspäivystäjän vinkit turvalliseen juhannukseen
Ylipäivystäjä Tiina Mittsin mukaan juhannuksen hätäilmoituksissa korostuvat perinteisesti alkoholin aiheuttamat ongelmat, tapaturmat ja vesillä sattuvat onnettomuudet. Suuri osa hätä- ja ongelmatilanteista voidaan kuitenkin välttää maltilla ja ennakoinnilla.
Ohjeet kesän ongelmatilanteisiin
Tähän uutiseen on koottu muistilista palveluista, joita voit tarvita erityisesti kesällä. Muista, että kaikki ongelmatilanteet eivät vaadi hätänumeroon soittamista.
Saako hätäkeskuksesta apua?
Hätäkeskuspalveluun kohdistuu paljon harhaluuloja ja vanhaa tietoja, jotka voivat vaikuttaa hätäilmoituksen tekijän palveluodotuksiin. Lue uutisesta, mitä jokaisen pitäisi Suomessa tietää hätänumerosta.
Pakotetarkastus otettu käyttöön
Hätäkeskuslaitos tarkastaa ilmoitinlaiteasiakkaat uudella pakotetarkastuspalvelulla 3.6.2026 alkaen. Pakotetarkastus koskee nykyisiä ja uusia palo- ja rikosilmoitinlaiteasiakkaita.
Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan 5. kesäkuuta
Vaaratiedotteiden virallista välitysjärjestelmää testataan säännöllisesti. Testin tarkoituksena on kokeilla järjestelmien toimivuutta.