Kiireettömiin ensihoidon tehtäviin vastataan moniammatillisella yhteistyöllä

Viime aikoina on uutisoitu paljon sosiaali- ja terveyspalvelujen ruuhkautumisesta, ja se koskee myös päivystystä ja ensihoitoa. Yhä useammin ensihoidolle päätyy myös kiireettömiä tehtäviä, joiden hoitamiseen on eri puolilla maata kehitetty moniammatillisia lähestymistapoja.
Kun hätäkeskuspäivystäjä vastaanottaa hätäilmoituksen, alkaa hän heti tekemään riskinarviota tapahtuneesta ja muodostamaan tilannekuvaa. Riskinarvio perustuu hätäkeskustoimintaan osallistuvan viranomaisen laatimaan tehtävänkäsittelyohjeeseen, jossa kerrotaan mitä pitää huomioida ja milloin on syytä hälyttää viranomainen paikalle.
Mikäli hätäkeskus määrittelee ensihoidon tehtävän kiireettömäksi D-luokan tehtäväksi, voidaan se alueen hälytysohjeen perusteella välittää esimerkiksi sairaanhoitajalle, joka soittaa potilaalle ja tekee hoidon tarpeen arvion sosiaali- ja terveystoimen kriteerien mukaisesti. Ne potilaat, joita ei ohjata ensihoidon yksikölle eli ambulanssille, voidaan esimerkiksi ohjata muulla kuljetuksella päivystykseen, tai he saavat puhelinneuvontaa ja jatkohoito-ohjeita, tai paikalle voidaan lähettää jokin muu terveys- tai sosiaalialan toimija. Monella alueella ensihoito tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi kotisairaalan kanssa.
Terveydenhuollon tekemän hoidon tarpeen arvioinnin avulla saadaan ohjattua potilas todennäköisimmin tarkoituksenmukaisimman avun piiriin.
− Terveydenhuollon tekemä kiireettömien tehtävien puhelinkäsittely auttaa myös ensihoidon resurssien kohdentamisessa, jolla varmistetaan, että ensihoidon resurssit voidaan ensisijaisesti kohdentaa sairaskohtauksiin ja vakaviin vammautumisiin, toimialapäällikkö Ari Ekstrand Hätäkeskuslaitokselta täsmentää.
Kansalaiselle tämä näkyy mm. siten, että hätäkeskukseen soitetun puhelun jälkeen soittaja voi saada soiton tuntemattomasta numerosta. Tämä koskee kaikkea asiointia hätäkeskuksen kanssa, ja onkin tärkeää pitää puhelin vapaana hätäpuhelun jälkeen, ja vastata mahdolliseen soittoon.
− Hätäkeskuspäivystäjä kertoo ilmoittajalle, mikäli tehtävä ohjataan esimerkiksi puhelimitse tehtävään hoidontarpeen arvioon. Onkin tärkeää kuunnella, millaisia ohjeita hätälinjalta annetaan, ja toimia niiden mukaisesti. Mikäli tilanne muuttuu ennen avun saapumista tai viranomaisen yhteydenottoa, on tärkeää soittaa uudelleen 112, Ekstrand lisää.
Tutustu myös
Hätäkeskuksissa varaudutaan päättäjäisviikonloppuun
Suomalainen hätäkeskustoiminta herättää kansainvälistä kiinnostusta
Tehtävien priorisointi mahdollistaa avun akuutissa hädässä
Hätäkeskuksissa varaudutaan päättäjäisviikonloppuun
Nuoret juhlivat tulevana viikonloppuna ansaitusti koulujen päättymistä ja kesäloman alkamista. Hätälinjalla päättäjäisviikonloppu näyttäytyy tavallisesti normaalia kesäviikonloppua vilkkaampana.
Suomalainen hätäkeskustoiminta herättää kansainvälistä kiinnostusta
Suomen ainutlaatuinen malli tuottaa hätäkeskuspalveluita houkuttelee vuosittain useita kansainvälisiä vieraita seuraamaan hätäkeskustoiminnan arkea. Kustannustehokkaasta ja avun nopean hälyttämisen mahdollistavasta mallista halutaan ottaa mallia maailmalla.
Hätänumeron esteettömyyteen tulossa parannuksia
Hätätekstiviestipalvelun käyttäjiltä vaadittu rekisteröitymisvelvoite päättyy kesäkuussa 2025. EU:n esteettömyysdirektiivin mukainen reaaliaikainen teksti (RTT) otetaan käyttöön hätäilmoituksen yhteydessä kahden vuoden kuluttua.
Kansainvälinen 112-konferenssi Helsingissä
Euroopan hätänumerojärjestö EENA järjestää konferenssin Helsingin Messukeskuksessa 9.–11. huhtikuuta. Tapahtuma kokoaa yhteen turvallisuuden ja teknologian edustajia ympäri maailmaa.
Ylijohtaja Taito Vainio: toimintavarmuutemme säilyy kaikissa oloissa
Taito Vainio aloitti maaliskuun alussa toisen viisivuotiskautensa Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajana. Tulevien vuosien aikana hänen työtä kehystävät toimintaympäristön muutoksen myötä nousevat haasteet.