Hätäpuheluja tulkattiin ennätysmäärä
Vieraskielisen väestön kasvu näkyy tulkattujen hätäpuheluiden määrässä. Esimerkiksi ukrainan kielen tulkkaustarve on kasvanut viime vuosina merkittävästi.
Taloustutkimuksen mukaan maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä on tällä hetkellä 11 prosenttia, ja maahanmuuttajat ovat käytännössä maan ainoa kasvava väestöryhmä. Tämä näkyy myös hätäpuheluissa, joiden tulkkausmäärä on moninkertaistunut tällä vuosikymmenellä.
Hätäkeskuslaitoksen kehittämispäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan suurin osa vieraskielisistä ilmoituksista pystytään hoitamaan hätäkeskuspäivystäjien kieli- ja ammattitaidon avulla. Jos yhteistä kieltä avuntarvitsijan kanssa ei löydy, hätäkeskuspäivystäjä voi käyttää apunaan tulkkia.
Tulkkaus on Hätäkeskuslaitoksen tarjoamaa ulkopuolista lisäpalvelua, jonka avulla pyritään lisäämään yhdenvertaisuutta. Palvelu on ollut käytössä Hätäkeskuslaitoksessa vuodesta 2013 alkaen.
Tulkkausten määrä kasvoi vuodessa 40 %
Vuonna 2024 tulkattiin 1469 hätäilmoitusta, joka on lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023 (1056 kpl). Kalenterivuoden aikana tulkattujen hätäpuheluiden määrä on viiden vuoden tarkastelujaksolla lähes tuplaantunut joka vuosi.
Tulkattuja kieliä oli viime vuonna yhteensä 37 (29 vuonna 2023). Määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2020, jolloin kieliä oli 15. Viime vuonna suurin osa puheluista tulkattiin venäjän (594 kpl), ukrainan (371 kpl) ja arabian (78 kpl) kielillä. Uusia tilastoihin nousseita kieliä olivat soninke (3 kpl), lingala (1 kpl) ja kinjaruanda (1 kpl).
– Niin kansalliset kuin kansainvälisetkin ilmiöt heijastuvat perinteisesti hätäilmoituksiin, ja tämä näkyy myös tulkatuissa hätäpuheluissa. Esimerkiksi ukrainan kieli ei ollut viime vuosikymmenellä lainkaan tulkattujen kielten joukossa, mutta nyt sen tarve on toiseksi suurin, kuvailee Hopearuoho.
Tulkki yhdistetään hätälinjalle
Tommi Hopearuohon mukaan tulkkauspalvelu on Hätäkeskuslaitoksen käytettävissä ympäri vuorokauden.
– Tulkkausta vaativissa hätäilmoituksissa hätäkeskuspäivystäjä pyrkii ensin selvittämään mitä kieltä asiakas puhuu. Asian selvittäminen ei aina ole helppoa ja siinä voi mennä aikaa. Tämän jälkeen päivystäjä ottaa yhteyttä tulkkauspalveluun, josta lisätään tarvittava tulkki samaan puhelulinjaan avuntarvitsijan ja hätäkeskuspäivystäjän kanssa.
Avun saa nopeammin, jos paikalla on henkilö, joka osaa kommunikoida suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Esimerkiksi maahanmuuttajaperheissä koulua käyvät lapset osaavat monesti puhua suomea tai vähintään englantia, ja voivat näin auttaa tietojen antamisessa.
Vieraskielisille suunnattuja materiaaleja:
Se även
eCall-nödsamtalssystem hindrar dödsfall i trafiken, omotiverade anmälningar belastar nödcentralsverken
Antalet nödmeddelanden som minst
Vid årsskiftet behandlades omkring 13 500 nödmeddelanden vid nödcentralerna
eCall-nödsamtalssystem hindrar dödsfall i trafiken, omotiverade anmälningar belastar nödcentralsverken
Det automatiska nödsamtalssystemet eCall finns i ungefär var åttonde personbil och paketbil. Enligt den forskning som Transport- och kommunikationsverket Traficom beställt hindrade eCall-systemet uppskattningsvis ett dödsfall i trafiken åren 2019–2023. För Nödcentralsverket är problemet omotiverade eCall-anmälningar, cirka 80 %.
Behovet av att tolka nödsamtal har ökat betydligt
Det ökade antalet invånare med främmande språk som modersmål i Finland syns också på nödlinjen: Nödsamtal tolkades i fjol på 41 olika språk. Samtal tolkas mest på ryska, ukrainska och arabiska.
Så här gör du ett nödmeddelande i Finland även om du inte kan språket
I Finland används endast ett nödnummer, 112, där du får hjälp i brådskande nödsituationer. Du får hjälp via nödnumret oberoende av dina språkkunskaper.
En välmående personal ger starka resultat
År 2025 fortsatte Nödcentralsverkets sjukfrånvaro att minska och personalens arbetstillfredsställelse låg på en god nivå trots besparingarna kopplade till statens produktivitetsprogram.
Kampanjveckan samlade deltagare på olika håll i landet
Nödnummerveckan har avslutats för i år. Ett varmt tack till alla som deltog i kampanjen – skolor, samarbetspartner, intressenter, frivilliga och experter runt om i Finland.