Vuoden hätäkeskuspäivystäjä Katja Kankare
Ihminen tarvitsee kohtaamista

Vuoden 2023 hätäkeskuspäivystäjäksi on valittu vuoromestari Katja Kankare Turun hätäkeskuksesta. Kankare pitää ihmisten kohtaamista auttamistyön tärkeänä osana, ja osin myös siitä syystä hän hakeutui hätäkeskuspäivystäjän työhön.
– Aina hätänumeroon soittajalla ei ole käsillä varsinaista hätätilannetta, vaikka hän voi tilanteensa sellaiseksi kokea. Hätäkeskuspäivystäjät antavatkin soittajille myös paljon arkista neuvontaa ja ohjausta. Yhteydenoton luonteesta riippumatta on tärkeää, että kaikki soittajat kohdataan inhimillisesti – myös ne häirikkösoittajat – sillä toisinaan jo kuulluksi tuleminen ja kohtaaminen riittävät vastaamaan koettuun avun tarpeeseen, Kankare sanoo.
Kankare aloitti hätäkeskuspäivystäjän työt vuonna 2006, jonka jälkeen hän eteni ylipäivystäjäksi ja sittemmin vuoromestariksi. Vuoromestarin työssä Katja vastaa enää harvoin hätäpuheluihin, joten asiakaskohtaamisia hänen työhönsä kuuluu nykyisellään vähän. Sen sijaan hän kohtaa ihmisiä omassa työyhteisössään.
– Minun asiakkaitani ovat tällä hetkellä tämän oman ryhmäni jäsenet, olen täällä heitä varten. Olemme avokonttorissa 12 tunnin työvuoroja, joten vietämme paljonkin aikaa yhdessä. Pyrin pitämään huolta, että henkilöstöllä on työvuorossaan mahdollisuudet tehdä hyvää ja laadukasta työtä.
Kankare pitää siitä, että työ hätäkeskuksessa on merkittävää niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Hätäkeskuslaitos on iso työyhteisö, missä on paljon kontakteja ja vuorovaikutusta. Hän toimii myös henkilöstön edustajana Hätäkeskuslaitoksen johtoryhmässä.
Hätäpuhelu on vuorovaikutustilanne
Kankareen valintaan vuoden hätäkeskuspäivystäjäksi vaikutti muun muassa ammatillista osaamista yhteistyöviranomaissektorin näkökulmasta laajentava omaehtoinen kouluttautuminen sekä oman työyhteisön häntä kohtaan osoittama arvostus.
– Katja on hätäkeskusammattilainen, joka aktiivisesti kehittää ja ylläpitää osaamistaan niin työ- kuin vapaa-ajallaankin. Katja on erittäin pidetty esihenkilö ja osaa käsitellä myös haastavia tilanteita, sanoo Mauri Turula, Turun hätäkeskuksen päällikkö.
Katja kertoo, että suuri osa hätäkeskuspäivystäjien saamista palautteista liittyvät vuorovaikutukseen, eivät niinkään avun saamiseen. Vaikka henkilö olisi saanut tarvitsemansa avun, syntyy kitkaa usein juuri vuorovaikutustilanteesta. Hätääntyneen kohtaamisessa vuorovaikutuksen laatu korostuu.
– Hätäpuhelun alussa soittaja kertoo tilanteestaan yleensä nopeasti kuin yhtenä purskeena, mutta hänen on kuitenkin vastattava hätäkeskuspäivystäjän tarkentaviin kysymyksiin. Hätäpuhelun soittajan voi olla haastavaa ymmärtää, että hätäkeskuspäivystäjän on kysyttävä kysymyksiä ja saatava niihin vastaukset. Tästä tulee helposti kitkaa vuorovaikutustilanteeseen.
Kankare kertoo, että hätäkeskuspäivystäjä on usein kuin villasukkasillaan tunnustelemassa tilannetta, vaikka samaan aikaan päivystäjän on toimittava nopeasti ja ohjeita noudattaen. Tämän vuoksi hän pitää jatkuvaa vuorovaikutuskoulutusta tärkeänä osana hätäkeskuspäivystäjän työtä.
Radiomainoksesta tähän hetkeen ja paikkaan
Kankare työskenteli aiemmin Satakunnassa lähihoitajana, mutta haaveili työstä viranomaiskentällä.
– Vuonna 2004 autoa ajaessani kuulin radiomainoksen hätäkeskuspäivystäjän koulutuksen hakuajasta. Silloin päätin hakeutua koulutukseen Pelastusopistolle. Valintapäätöksen jälkeen siirtymä oli hyvinkin nopea, oli kuukausi aikaa laittaa elämä pakettiin ja muuttaa Kuopioon opiskelemaan. Kuopiosta juuri Turun hätäkeskukseen päädyin kesätöiden myötä. Kesätyöpaikkakunta valikoitui sattumanvaraisesti niin, että silmät kiinni töksäytin sormen Suomen kartalle. Se osui Turkuun, ja täällä nyt sitten työskentelen, asun ja elän.
Kankare pitää vuorotyön hyvänä puolena sitä, että se mahdollistaa hyvin esim. opiskelut töiden lomassa. Katja on opiskellut töiden ohella lähiesimiestyön ammattitutkinnon, sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon sekä kriisi- ja poikkeusolojen asiantuntijaksi. Seuraava tavoite on valmistua marraskuussa työnohjaajaksi.
Vuoden hätäkeskuspäivystäjä 2023 julkistettiin keskiviikkona 31.5.2023 Helsingissä.
Se även
Yrkeskårens representant på Självständighetsbalen
Prioritering av uppdrag möjliggör hjälpen i akut nöd
Nödcentralsverkets instruktion för behandling av uppdrag inom akutvården förnyades i slutet av november 2023. Reformen syns i mängden uppdrag och i prioritetsfördelningen inom akutvården.
Översikt över 2024
Nödcentralsverkets bokslut för 2024 är färdigt. Servicenivån inom nödcentralsverksamheten förblev på en god nivå, trots att alla resultatmål inte uppnåddes. Personalens sjukfrånvaro minskade och arbetsbördan jämnades ut under året. Kundernas förtroende för och tillfredsställelse med nödcentralsverksamheten var fortsättningsvis höga.
Rekordstort antal tolkade nödsamtal
Ökningen av antalet invånare med främmande språk som modersmål syns också i antalet nödsamtal som tolkas. Till exempel har behovet av tolkning på ukrainska ökat betydligt under de senaste åren.
112-dagens erkännande till Punainen Risti Ensiapu Oy
Nödcentralsverket belönade Punainen Risti Ensiapu Oy för det arbete som de gjort till förmån för nödnumret 112. Priset beviljades på nödnummerdagen den 11 februari 2025.
Av nödmeddelandena hörde 1 600 inte till nödcentralen
År 2024 tog Nödcentralsverket dagligen emot i genomsnitt 7 600 nödmeddelanden. Av dessa hade 1 600 inte hört till nödcentralen. Ungefär hälften av meddelandena ledde till uppdrag som förmedlades till myndigheterna, medan hälften behandlades med hjälp av nödcentraloperatörens råd och instruktioner. Meddelandena besvarades i genomsnitt på sju sekunder.