Nya verktyg stöder personalens välbefinnande på jobbet
Nödcentralsverket testar nya sätt att stödja personalens välbefinnande. Nödcentralen i Kervo utvecklar en metod för multiprofessionella samtal, och därtill pågår ett pilotprojekt för kamratstöd som omfattar hela Nödcentralsverket.
Nödcentralsproffs belönades för förtjänstfullt arbete
Proffs inom nödcentralsverksamhet belönades i dag i Tammerfors. Priset PRO 112 för förtjänstfullt arbete för nödnumret och nödcentralsverksamheten tilldelades Minna Ylinen från Björneborg. Anniina Takala från Åbo utsågs till Årets nödcentralsoperatör.
Det gäller att sköta om sig
Årets nödcentraloperatör Anniina har haft många vändningar i sin karriär: hon arbetade först som sjukskötare, men studerade sedan till nödcentralsoperatör. Senare bytte hon från nödcentralen i Björneborg till en tjänst i Åbo. Under årens lopp har Anniina lärt sig att ta hand om sig själv och återhämta sig från arbetet.
Det mest givande är att lyckas tillsammans
Virve-huvudanvändaren Minna Ylinen är en erfaren expert inom nödcentralsverksamhet. Hon har jobbat med många olika datasystem, hanterat lärorika störningar och upplevt framgångar tillsammans med arbetskamraterna under sin karriär.
Färre sjukfrånvaron och bättre trivsel i arbetet år 2023
Nödcentralsverkets bokslut för 2023 är färdigt. I fjol började personalens sjukfrånvaron minska, rekryteringen av nödcentraloperatörer var lyckad och personaltillfredsställelsen förbättrades.
Vuoden hätäkeskuspäivystäjä Katja Kankare
Ihminen tarvitsee kohtaamista
Vuoden 2023 hätäkeskuspäivystäjäksi on valittu vuoromestari Katja Kankare Turun hätäkeskuksesta. Kankare pitää ihmisten kohtaamista auttamistyön tärkeänä osana, ja osin myös siitä syystä hän hakeutui hätäkeskuspäivystäjän työhön.
– Aina hätänumeroon soittajalla ei ole käsillä varsinaista hätätilannetta, vaikka hän voi tilanteensa sellaiseksi kokea. Hätäkeskuspäivystäjät antavatkin soittajille myös paljon arkista neuvontaa ja ohjausta. Yhteydenoton luonteesta riippumatta on tärkeää, että kaikki soittajat kohdataan inhimillisesti – myös ne häirikkösoittajat – sillä toisinaan jo kuulluksi tuleminen ja kohtaaminen riittävät vastaamaan koettuun avun tarpeeseen, Kankare sanoo.
Kankare aloitti hätäkeskuspäivystäjän työt vuonna 2006, jonka jälkeen hän eteni ylipäivystäjäksi ja sittemmin vuoromestariksi. Vuoromestarin työssä Katja vastaa enää harvoin hätäpuheluihin, joten asiakaskohtaamisia hänen työhönsä kuuluu nykyisellään vähän. Sen sijaan hän kohtaa ihmisiä omassa työyhteisössään.
– Minun asiakkaitani ovat tällä hetkellä tämän oman ryhmäni jäsenet, olen täällä heitä varten. Olemme avokonttorissa 12 tunnin työvuoroja, joten vietämme paljonkin aikaa yhdessä. Pyrin pitämään huolta, että henkilöstöllä on työvuorossaan mahdollisuudet tehdä hyvää ja laadukasta työtä.
Kankare pitää siitä, että työ hätäkeskuksessa on merkittävää niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Hätäkeskuslaitos on iso työyhteisö, missä on paljon kontakteja ja vuorovaikutusta. Hän toimii myös henkilöstön edustajana Hätäkeskuslaitoksen johtoryhmässä.
Hätäpuhelu on vuorovaikutustilanne
Kankareen valintaan vuoden hätäkeskuspäivystäjäksi vaikutti muun muassa ammatillista osaamista yhteistyöviranomaissektorin näkökulmasta laajentava omaehtoinen kouluttautuminen sekä oman työyhteisön häntä kohtaan osoittama arvostus.
– Katja on hätäkeskusammattilainen, joka aktiivisesti kehittää ja ylläpitää osaamistaan niin työ- kuin vapaa-ajallaankin. Katja on erittäin pidetty esihenkilö ja osaa käsitellä myös haastavia tilanteita, sanoo Mauri Turula, Turun hätäkeskuksen päällikkö.
Katja kertoo, että suuri osa hätäkeskuspäivystäjien saamista palautteista liittyvät vuorovaikutukseen, eivät niinkään avun saamiseen. Vaikka henkilö olisi saanut tarvitsemansa avun, syntyy kitkaa usein juuri vuorovaikutustilanteesta. Hätääntyneen kohtaamisessa vuorovaikutuksen laatu korostuu.
– Hätäpuhelun alussa soittaja kertoo tilanteestaan yleensä nopeasti kuin yhtenä purskeena, mutta hänen on kuitenkin vastattava hätäkeskuspäivystäjän tarkentaviin kysymyksiin. Hätäpuhelun soittajan voi olla haastavaa ymmärtää, että hätäkeskuspäivystäjän on kysyttävä kysymyksiä ja saatava niihin vastaukset. Tästä tulee helposti kitkaa vuorovaikutustilanteeseen.
Kankare kertoo, että hätäkeskuspäivystäjä on usein kuin villasukkasillaan tunnustelemassa tilannetta, vaikka samaan aikaan päivystäjän on toimittava nopeasti ja ohjeita noudattaen. Tämän vuoksi hän pitää jatkuvaa vuorovaikutuskoulutusta tärkeänä osana hätäkeskuspäivystäjän työtä.
Radiomainoksesta tähän hetkeen ja paikkaan
Kankare työskenteli aiemmin Satakunnassa lähihoitajana, mutta haaveili työstä viranomaiskentällä.
– Vuonna 2004 autoa ajaessani kuulin radiomainoksen hätäkeskuspäivystäjän koulutuksen hakuajasta. Silloin päätin hakeutua koulutukseen Pelastusopistolle. Valintapäätöksen jälkeen siirtymä oli hyvinkin nopea, oli kuukausi aikaa laittaa elämä pakettiin ja muuttaa Kuopioon opiskelemaan. Kuopiosta juuri Turun hätäkeskukseen päädyin kesätöiden myötä. Kesätyöpaikkakunta valikoitui sattumanvaraisesti niin, että silmät kiinni töksäytin sormen Suomen kartalle. Se osui Turkuun, ja täällä nyt sitten työskentelen, asun ja elän.
Kankare pitää vuorotyön hyvänä puolena sitä, että se mahdollistaa hyvin esim. opiskelut töiden lomassa. Katja on opiskellut töiden ohella lähiesimiestyön ammattitutkinnon, sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon sekä kriisi- ja poikkeusolojen asiantuntijaksi. Seuraava tavoite on valmistua marraskuussa työnohjaajaksi.
Vuoden hätäkeskuspäivystäjä 2023 julkistettiin keskiviikkona 31.5.2023 Helsingissä.