Vuoden hätäkeskuspäivystäjä Katja Kankare
Ihminen tarvitsee kohtaamista
Vuoden 2023 hätäkeskuspäivystäjäksi on valittu vuoromestari Katja Kankare Turun hätäkeskuksesta. Kankare pitää ihmisten kohtaamista auttamistyön tärkeänä osana, ja osin myös siitä syystä hän hakeutui hätäkeskuspäivystäjän työhön.
– Aina hätänumeroon soittajalla ei ole käsillä varsinaista hätätilannetta, vaikka hän voi tilanteensa sellaiseksi kokea. Hätäkeskuspäivystäjät antavatkin soittajille myös paljon arkista neuvontaa ja ohjausta. Yhteydenoton luonteesta riippumatta on tärkeää, että kaikki soittajat kohdataan inhimillisesti – myös ne häirikkösoittajat – sillä toisinaan jo kuulluksi tuleminen ja kohtaaminen riittävät vastaamaan koettuun avun tarpeeseen, Kankare sanoo.
Kankare aloitti hätäkeskuspäivystäjän työt vuonna 2006, jonka jälkeen hän eteni ylipäivystäjäksi ja sittemmin vuoromestariksi. Vuoromestarin työssä Katja vastaa enää harvoin hätäpuheluihin, joten asiakaskohtaamisia hänen työhönsä kuuluu nykyisellään vähän. Sen sijaan hän kohtaa ihmisiä omassa työyhteisössään.
– Minun asiakkaitani ovat tällä hetkellä tämän oman ryhmäni jäsenet, olen täällä heitä varten. Olemme avokonttorissa 12 tunnin työvuoroja, joten vietämme paljonkin aikaa yhdessä. Pyrin pitämään huolta, että henkilöstöllä on työvuorossaan mahdollisuudet tehdä hyvää ja laadukasta työtä.
Kankare pitää siitä, että työ hätäkeskuksessa on merkittävää niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Hätäkeskuslaitos on iso työyhteisö, missä on paljon kontakteja ja vuorovaikutusta. Hän toimii myös henkilöstön edustajana Hätäkeskuslaitoksen johtoryhmässä.
Hätäpuhelu on vuorovaikutustilanne
Kankareen valintaan vuoden hätäkeskuspäivystäjäksi vaikutti muun muassa ammatillista osaamista yhteistyöviranomaissektorin näkökulmasta laajentava omaehtoinen kouluttautuminen sekä oman työyhteisön häntä kohtaan osoittama arvostus.
– Katja on hätäkeskusammattilainen, joka aktiivisesti kehittää ja ylläpitää osaamistaan niin työ- kuin vapaa-ajallaankin. Katja on erittäin pidetty esihenkilö ja osaa käsitellä myös haastavia tilanteita, sanoo Mauri Turula, Turun hätäkeskuksen päällikkö.
Katja kertoo, että suuri osa hätäkeskuspäivystäjien saamista palautteista liittyvät vuorovaikutukseen, eivät niinkään avun saamiseen. Vaikka henkilö olisi saanut tarvitsemansa avun, syntyy kitkaa usein juuri vuorovaikutustilanteesta. Hätääntyneen kohtaamisessa vuorovaikutuksen laatu korostuu.
– Hätäpuhelun alussa soittaja kertoo tilanteestaan yleensä nopeasti kuin yhtenä purskeena, mutta hänen on kuitenkin vastattava hätäkeskuspäivystäjän tarkentaviin kysymyksiin. Hätäpuhelun soittajan voi olla haastavaa ymmärtää, että hätäkeskuspäivystäjän on kysyttävä kysymyksiä ja saatava niihin vastaukset. Tästä tulee helposti kitkaa vuorovaikutustilanteeseen.
Kankare kertoo, että hätäkeskuspäivystäjä on usein kuin villasukkasillaan tunnustelemassa tilannetta, vaikka samaan aikaan päivystäjän on toimittava nopeasti ja ohjeita noudattaen. Tämän vuoksi hän pitää jatkuvaa vuorovaikutuskoulutusta tärkeänä osana hätäkeskuspäivystäjän työtä.
Radiomainoksesta tähän hetkeen ja paikkaan
Kankare työskenteli aiemmin Satakunnassa lähihoitajana, mutta haaveili työstä viranomaiskentällä.
– Vuonna 2004 autoa ajaessani kuulin radiomainoksen hätäkeskuspäivystäjän koulutuksen hakuajasta. Silloin päätin hakeutua koulutukseen Pelastusopistolle. Valintapäätöksen jälkeen siirtymä oli hyvinkin nopea, oli kuukausi aikaa laittaa elämä pakettiin ja muuttaa Kuopioon opiskelemaan. Kuopiosta juuri Turun hätäkeskukseen päädyin kesätöiden myötä. Kesätyöpaikkakunta valikoitui sattumanvaraisesti niin, että silmät kiinni töksäytin sormen Suomen kartalle. Se osui Turkuun, ja täällä nyt sitten työskentelen, asun ja elän.
Kankare pitää vuorotyön hyvänä puolena sitä, että se mahdollistaa hyvin esim. opiskelut töiden lomassa. Katja on opiskellut töiden ohella lähiesimiestyön ammattitutkinnon, sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon sekä kriisi- ja poikkeusolojen asiantuntijaksi. Seuraava tavoite on valmistua marraskuussa työnohjaajaksi.
Vuoden hätäkeskuspäivystäjä 2023 julkistettiin keskiviikkona 31.5.2023 Helsingissä.
Se även
Välbefinnande skapas tillsammans
eCall-nödsamtalssystem hindrar dödsfall i trafiken, omotiverade anmälningar belastar nödcentralsverken
Det automatiska nödsamtalssystemet eCall finns i ungefär var åttonde personbil och paketbil. Enligt den forskning som Transport- och kommunikationsverket Traficom beställt hindrade eCall-systemet uppskattningsvis ett dödsfall i trafiken åren 2019–2023. För Nödcentralsverket är problemet omotiverade eCall-anmälningar, cirka 80 %.
Behovet av att tolka nödsamtal har ökat betydligt
Det ökade antalet invånare med främmande språk som modersmål i Finland syns också på nödlinjen: Nödsamtal tolkades i fjol på 41 olika språk. Samtal tolkas mest på ryska, ukrainska och arabiska.
Så här gör du ett nödmeddelande i Finland även om du inte kan språket
I Finland används endast ett nödnummer, 112, där du får hjälp i brådskande nödsituationer. Du får hjälp via nödnumret oberoende av dina språkkunskaper.
En välmående personal ger starka resultat
År 2025 fortsatte Nödcentralsverkets sjukfrånvaro att minska och personalens arbetstillfredsställelse låg på en god nivå trots besparingarna kopplade till statens produktivitetsprogram.
Kampanjveckan samlade deltagare på olika håll i landet
Nödnummerveckan har avslutats för i år. Ett varmt tack till alla som deltog i kampanjen – skolor, samarbetspartner, intressenter, frivilliga och experter runt om i Finland.