Uusia työkaluja jaksamisen tueksi

Hätäkeskuslaitos pilotoi uusia keinoja tukea henkilöstön hyvinvointia. Keravan hätäkeskuksessa kehitetään moniviranomaispurkua, ja koko virastoon rakennetaan parhaillaan vertaistukiohjaustoimintaa.

Hätäkeskuspäivystäjä kohtaa työssään koko elämän kirjon, ja osa materiaalista on potentiaalisesti traumatisoivaa. Auttajien ammateissa myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen ovat todellisia riskejä, ja sen koskee myös hätäkeskuspäivystäjän työtä. Väkivaltatilanteet, kuolemanpuhe ja elämän varjopuolten kanssa työskentely vaatii rinnalleen työkykyä ylläpitäviä toimia.

Tähän kuormitukseen on pyritty vastamaan monin eri keinoin. Hätäkeskuslaitoksen keinovalikoimasta löytyy tällä hetkellä defusing eli purkukeskustelu, rakenteilla oleva vertaistukitoiminta, työnohjaus, työterveyshuollon tarjoamat palvelut sekä Keravalla, Turussa, Porissa, Vaasassa ja Oulussa työpaikkapapit. Näiden lisäksi käytössä on posttraumatyöpaja, jota on tarkoitus toteuttaa seuraavan kerran vuonna 2025.

Tällä hetkellä rakenteilla oleva vertaistukiohjaus on toimintamuodoltaan uusi. Vertaistukiohjaajia on koulutettu oman henkilöstön keskuudesta vuoden pituiseen pilottiin. Ohjaajat tarjoavat matalan kynnyksen tukea, rauhallista ja luottamuksellista keskusteluapua. Vertaistukiohjaus on pidemmän aikavälin toimintaa, kun defusing-istunnot jäävät yleensä vain yhteen kertaan ja tilanteeseen. Vertaistukiohjauksella pyritään lievittämään mahdollista ahdistuneisuutta, poistetaan pelkoja yksin jäämisestä, tilanteesta selviämisestä tai siitä, ettei tiedä miten toimia, kun tilanne toistuu.

Vertaistukitoiminnan yksi parhaista puolista on se, että vertaistukiohjaaja ymmärtää päivystäjän ammatin kokonaisuuden ja piirteet paremmin kuin kukaan ulkopuolinen. Hän on vertainen ja kokemusasiantuntija, joka tietää mitkä asiat tässä työssä voivat kuormittaa ja miten niistä voisi päästä eteenpäin, kertoo Hätäkeskuslaitoksen vertaistukiohjaajamallia rakentamassa ollut vuoromestari Miia Pohjolainen.

Ensimmäiset vertaistukiohjaajat on nyt koulutettu, ja toimintamallia ollaan rakentamassa koko henkilöstön tueksi kaikkiin hätäkeskuksiin ja keskushallintoon. Toimintamallia testataan ensin vuoden pilottina. Tavoite on kirjattuna pitkän aikavälin työhyvinvointisuunnitelmaan, ja se liittyy myös viraston työkykyjohtamisen tavoitteisiin, henkisen kuormituksen purkamisen kehittämiseen ja yksilön hyvinvointipolun tukemiseen.

Moniammatillinen purku rakentaa yhteistä kuvaa

Henkistä kuormaa on turvallista purkaa yksilöille räätälöityjen menetelmien avulla, mutta paljon voimavaroja on löydettävissä myös yhteisistä purkukeskusteluista. Keravan hätäkeskusalueella pilotoidaankin parhaillaan moniammatillisia purkutilaisuuksia, joihin kutsutaan kyseistä tehtävää hoitaneita niin hätäkeskussalissa kuin kentällä. Kyseessä ei ole ryhmädefusing, vaan tapahtumat käydään läpi kronologisesti jokaisen toimijan kertomana ja kokemana. Moniammatillista purkumallia kehittää Keravan hätäkeskuksen asiantuntija Henrik Vornanen. 

− Törmäsin itse moniammatilliseen purkuun erään liikenneonnettomuustehtävän jälkeen vuonna 2015. Toimin silloin vuoromestarina hätäkeskuksessa, ja muistan että noin kuukausi tapahtuman jälkeen kaikki toimijat kutsuttiin yhteiseen tilaisuuteen käymään tehtävää läpi. Koin toimintamallin todella hyväksi. Viimeisen vuoden aikana olen pitänyt kolme moniammatillisia purkutilaisuutta, Henrik Vornanen kertoo.

Vuoden hätäkeskuspäivystäjä Anniina Takala on mukana Turun hätäkeskuksen työhyvinvointi-työryhmässä sekä defusing- ja vertaistukiohjaajana. Hänen haastattelustaan voit lukea lisää psykososiaalisen tuen merkityksestä hätäkeskuspäivystäjän työssä.