Tehtävien priorisointi mahdollistaa avun akuutissa hädässä

Hätäkeskuslaitoksen ensihoidon tehtävänkäsittelyohje uudistui marraskuun 2023 lopulla. Muutos näkyy ensihoidon tehtävämäärässä ja kiireellisyysjakaumassa.
Vuoden 2023 marraskuussa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueiden ensihoitokeskukset antoivat Hätäkeskuslaitokselle uudistetun ensihoidon tehtävänkäsittelyohjeen. Ohjeen tavoitteena on, että ensihoidolle välitettävä tehtävä vastaa aitoa tarvetta.
Siinä missä aiemmin painotettiin nopeutta, painotetaan nyt osuvuutta. Uudistus näkyy voimakkaampana ohjauksena omatoimiseen hoitoon hakeutumisessa sen sijaan, että lähtökohtana olisi ambulanssin hälyttäminen.
Oikean avun piiriin jo ensimmäisessä vaiheessa
Uuden tehtävänkäsittelyohjeen käyttöönotto näkyi välittömästi, ja muutos on ollut pysyvä. Ensihoidolle välitettyjen tehtävien määrä on laskenut, ja välitettyjen tehtävien osalta kiireellisten tehtävien osuus on nyt pienempi. Tämä vastaa tavoitetta, eli avuntarvitsijan ohjaamista oikean avun piiriin jo ensimmäisessä vaiheessa.
− Vuonna 2024 ensihoidolle välitettiin 93 000 tehtävää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tehtävän välittämättä jättäminen on ammattilaisen tekemä ratkaisu. Se, ettei saa toivomaansa ambulanssia, ei tarkoita, että jäisi vaille apua. Terveydenhuollolla on monia muitakin palvelumuotoja, toimialapäällikkö Ari Ekstrand kertoo.
Hätäkeskuspäivystäjä voi riskinarvion päätteeksi todeta, että kansalaisen on syytä hakeutua terveystoimen avun piiriin, mutta ensihoidolle ei kuitenkaan ole tarvetta. Terveydenhuollon porrastettu käyttö (oma terveysasema, Päivystysapu 116117, yhteispäivystys ja ensihoito) mahdollistaa hätätilapotilaan nopean avunsaannin.
− Apua saa edelleen. Ensihoidon resurssit on kuitenkin kohdennettava niin, että mahdollistetaan hätätilapotilaan nopea tavoittaminen. Tämä edellyttää tilanteiden arviointia, priorisointia ja resurssien tehokasta käyttöä. Ambulanssi ei saa viivästyä esimerkiksi siksi, että se on kaupungin toisella laidalla puhdistamassa haavaa, joka olisi voitu hoitaa päivystyksessä, jonne omainen olisi potilaan kuljettanut, Ekstrand lisää.
Henkilöstö tyytyväinen
Ensihoitajat ovat tervehtineet muutosta ilolla. Runsaan palautteen perusteella potilas ohjataan nyt heti alussa oikean avun piiriin, ylikuormitus on vähentynyt ja työn mielekkyys lisääntynyt. Työn mielekkyydestä puhuvat myös hätäkeskuspäivystäjät, joiden harkintavalta nyt korostuu.
− Puhelimitse tehtävässä arvioinnissa on aina omat haasteensa, ja yli- ja alireagointia on ollut aina. Aiemmin ylireagointi oli kuitenkin selkeä haaste, Ekstrand lisää.
Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset kuuluvat nopeasti hätälinjalla. Esimerkiksi väestön ikääntyminen ja mielenterveyspalvelujen ruuhkautuminen ovat osaltaan kasvattaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Muuttuva toimintaympäristö vaatii myös jatkuvaa toimintamallien ja ohjeiden seurantaa ja päivittämistä.
− Teemme jatkuvaa työtä toimialojen kanssa taataksemme parhaan avun hädän hetkellä. Seuraamme tarkasti myös kanteluiden määrää, ja ensihoitotehtäviä koskevien hätäpuhelujen kantelumäärissä on nähty kasvua. Suhtaudumme niihin vakavasti. Samaan aikaan on muistettava, että vastasimme vuonna 2024 yli 910 000 hätäpuheluun, jotka koskivat ensihoitoa, ja niistä välitettiin ensihoidolle 733 000 tehtävää. Näistä vain 64 johti kanteluun. Tämä kertoo vahvasta osaamisesta, Ekstrand toteaa.
Asiakastyytyväisyys erinomaisella tasolla
Syksyllä 2024 toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä hätänumeroon soittaneita pyydettiin arviomaan samaansa palvelua neljällä osa-alueella: hätäilmoitukseen vastaamisen nopeus, hätäkeskuspäivystäjän antamien ohjeiden selkeys, hätäkeskuspäivystäjän palveluasenne sekä hätäkeskuspäivystäjän asiantuntemus. Mukaan otettiin myös uusi kysymys koskien asiakkaan kokemusta avun tarpeen kohtaamisesta.
− Valtaosa vastaajista (93 %) koki, että sai tarvitsemaansa apua. Ensihoidon asioissa soittaneet kokivat hieman keskimääräistä useammin saaneensa tarvitsemaansa apua (96 %). Ensihoidon asioissa soittaneet olivat myös keskimääräistä tyytyväisempiä hätäilmoitukseen vastaamisen nopeuteen, Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Emma Paasonen kertoo.
Se även
Nöd- och problemsituationer utomlands – gör så här
Positionsinformationen kan rädda människoliv
Nödcentralerna förbereder sig inför skolavslutningshelgen
Nödcentraloperatören ger anvisningar för hur man ska agera på en olycksplats
Enligt Trafikskyddets enkät upplever var fjärde finländare att de inte vet hur man ska agera på en olycksplats. Nödcentraloperatörens anvisningar kan rädda liv i en olyckssituation.
Årets Nödcentraloperatör Tiina Mitts: från språklärare till nödcentraloperatör
Ledande nödcentraloperatör Tiina Mitts från Vasa nödcentral har valts till Årets Nödcentraloperatör I sitt arbete betonar Tiina betydelsen av teamarbete, även om nödmeddelandet tas emot ensam.
Mika Lamu, som prisbelönats med PRO 112-priset, bygger upp säkerheten med hjälp av teknik och samarbete
Nödcentralsverkets årliga PRO 112-pris har beviljats systemchef Mika Lamu. Priset är ett erkännande för hans betydande arbete för att utveckla nödcentralsverksamheten och nödnumret 112. Mikas insats har spelat en särskilt viktig roll i utvecklingen av nödcentralsdatasystemen.
Yrkeskunniga inom nödcentralen prisbelönades för förtjänstfullt arbete
Yrkeskunniga inom nödcentralsverksamheten prisbelönades i dag i Helsingfors. PRO 112-priset för arbete som utförts för nödnumret och nödcentralsverksamheten överräcktes till systemchef Mika Lamu. Till årets nödcentraloperatör valdes ledande nödcentraloperatör Tiina Mitts från Vasa nödcentral.
Nöd- och problemsituationer utomlands – gör så här
Endast cirka hälften av finländarna vet att nödnumret 112 fungerar i alla EU-länder. Samtal till 112 i Europeiska unionens medlemsländer styrs alltid till nödcentralen i respektive land.