Tehtävien priorisointi mahdollistaa avun akuutissa hädässä
Hätäkeskuslaitoksen ensihoidon tehtävänkäsittelyohje uudistui marraskuun 2023 lopulla. Muutos näkyy ensihoidon tehtävämäärässä ja kiireellisyysjakaumassa.
Vuoden 2023 marraskuussa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueiden ensihoitokeskukset antoivat Hätäkeskuslaitokselle uudistetun ensihoidon tehtävänkäsittelyohjeen. Ohjeen tavoitteena on, että ensihoidolle välitettävä tehtävä vastaa aitoa tarvetta.
Siinä missä aiemmin painotettiin nopeutta, painotetaan nyt osuvuutta. Uudistus näkyy voimakkaampana ohjauksena omatoimiseen hoitoon hakeutumisessa sen sijaan, että lähtökohtana olisi ambulanssin hälyttäminen.
Oikean avun piiriin jo ensimmäisessä vaiheessa
Uuden tehtävänkäsittelyohjeen käyttöönotto näkyi välittömästi, ja muutos on ollut pysyvä. Ensihoidolle välitettyjen tehtävien määrä on laskenut, ja välitettyjen tehtävien osalta kiireellisten tehtävien osuus on nyt pienempi. Tämä vastaa tavoitetta, eli avuntarvitsijan ohjaamista oikean avun piiriin jo ensimmäisessä vaiheessa.
− Vuonna 2024 ensihoidolle välitettiin 93 000 tehtävää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tehtävän välittämättä jättäminen on ammattilaisen tekemä ratkaisu. Se, ettei saa toivomaansa ambulanssia, ei tarkoita, että jäisi vaille apua. Terveydenhuollolla on monia muitakin palvelumuotoja, toimialapäällikkö Ari Ekstrand kertoo.
Hätäkeskuspäivystäjä voi riskinarvion päätteeksi todeta, että kansalaisen on syytä hakeutua terveystoimen avun piiriin, mutta ensihoidolle ei kuitenkaan ole tarvetta. Terveydenhuollon porrastettu käyttö (oma terveysasema, Päivystysapu 116117, yhteispäivystys ja ensihoito) mahdollistaa hätätilapotilaan nopean avunsaannin.
− Apua saa edelleen. Ensihoidon resurssit on kuitenkin kohdennettava niin, että mahdollistetaan hätätilapotilaan nopea tavoittaminen. Tämä edellyttää tilanteiden arviointia, priorisointia ja resurssien tehokasta käyttöä. Ambulanssi ei saa viivästyä esimerkiksi siksi, että se on kaupungin toisella laidalla puhdistamassa haavaa, joka olisi voitu hoitaa päivystyksessä, jonne omainen olisi potilaan kuljettanut, Ekstrand lisää.
Henkilöstö tyytyväinen
Ensihoitajat ovat tervehtineet muutosta ilolla. Runsaan palautteen perusteella potilas ohjataan nyt heti alussa oikean avun piiriin, ylikuormitus on vähentynyt ja työn mielekkyys lisääntynyt. Työn mielekkyydestä puhuvat myös hätäkeskuspäivystäjät, joiden harkintavalta nyt korostuu.
− Puhelimitse tehtävässä arvioinnissa on aina omat haasteensa, ja yli- ja alireagointia on ollut aina. Aiemmin ylireagointi oli kuitenkin selkeä haaste, Ekstrand lisää.
Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset kuuluvat nopeasti hätälinjalla. Esimerkiksi väestön ikääntyminen ja mielenterveyspalvelujen ruuhkautuminen ovat osaltaan kasvattaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Muuttuva toimintaympäristö vaatii myös jatkuvaa toimintamallien ja ohjeiden seurantaa ja päivittämistä.
− Teemme jatkuvaa työtä toimialojen kanssa taataksemme parhaan avun hädän hetkellä. Seuraamme tarkasti myös kanteluiden määrää, ja ensihoitotehtäviä koskevien hätäpuhelujen kantelumäärissä on nähty kasvua. Suhtaudumme niihin vakavasti. Samaan aikaan on muistettava, että vastasimme vuonna 2024 yli 910 000 hätäpuheluun, jotka koskivat ensihoitoa, ja niistä välitettiin ensihoidolle 733 000 tehtävää. Näistä vain 64 johti kanteluun. Tämä kertoo vahvasta osaamisesta, Ekstrand toteaa.
Asiakastyytyväisyys erinomaisella tasolla
Syksyllä 2024 toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä hätänumeroon soittaneita pyydettiin arviomaan samaansa palvelua neljällä osa-alueella: hätäilmoitukseen vastaamisen nopeus, hätäkeskuspäivystäjän antamien ohjeiden selkeys, hätäkeskuspäivystäjän palveluasenne sekä hätäkeskuspäivystäjän asiantuntemus. Mukaan otettiin myös uusi kysymys koskien asiakkaan kokemusta avun tarpeen kohtaamisesta.
− Valtaosa vastaajista (93 %) koki, että sai tarvitsemaansa apua. Ensihoidon asioissa soittaneet kokivat hieman keskimääräistä useammin saaneensa tarvitsemaansa apua (96 %). Ensihoidon asioissa soittaneet olivat myös keskimääräistä tyytyväisempiä hätäilmoitukseen vastaamisen nopeuteen, Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Emma Paasonen kertoo.
Se även
Så här gör du ett nödmeddelande i Finland även om du inte kan språket
Intressegrupper berömmer Nödcentralsverkets verksamhet
eCall-nödsamtalssystem hindrar dödsfall i trafiken, omotiverade anmälningar belastar nödcentralsverken
Det automatiska nödsamtalssystemet eCall finns i ungefär var åttonde personbil och paketbil. Enligt den forskning som Transport- och kommunikationsverket Traficom beställt hindrade eCall-systemet uppskattningsvis ett dödsfall i trafiken åren 2019–2023. För Nödcentralsverket är problemet omotiverade eCall-anmälningar, cirka 80 %.
Behovet av att tolka nödsamtal har ökat betydligt
Det ökade antalet invånare med främmande språk som modersmål i Finland syns också på nödlinjen: Nödsamtal tolkades i fjol på 41 olika språk. Samtal tolkas mest på ryska, ukrainska och arabiska.
Så här gör du ett nödmeddelande i Finland även om du inte kan språket
I Finland används endast ett nödnummer, 112, där du får hjälp i brådskande nödsituationer. Du får hjälp via nödnumret oberoende av dina språkkunskaper.
En välmående personal ger starka resultat
År 2025 fortsatte Nödcentralsverkets sjukfrånvaro att minska och personalens arbetstillfredsställelse låg på en god nivå trots besparingarna kopplade till statens produktivitetsprogram.
Kampanjveckan samlade deltagare på olika håll i landet
Nödnummerveckan har avslutats för i år. Ett varmt tack till alla som deltog i kampanjen – skolor, samarbetspartner, intressenter, frivilliga och experter runt om i Finland.