Nya verktyg stöder personalens välbefinnande på jobbet
Nödcentralsverket testar nya sätt att stödja personalens välbefinnande. Nödcentralen i Kervo utvecklar en metod för multiprofessionella samtal, och därtill pågår ett pilotprojekt för kamratstöd som omfattar hela Nödcentralsverket.
Nödcentralsproffs belönades för förtjänstfullt arbete
Proffs inom nödcentralsverksamhet belönades i dag i Tammerfors. Priset PRO 112 för förtjänstfullt arbete för nödnumret och nödcentralsverksamheten tilldelades Minna Ylinen från Björneborg. Anniina Takala från Åbo utsågs till Årets nödcentralsoperatör.
Det gäller att sköta om sig
Årets nödcentraloperatör Anniina har haft många vändningar i sin karriär: hon arbetade först som sjukskötare, men studerade sedan till nödcentralsoperatör. Senare bytte hon från nödcentralen i Björneborg till en tjänst i Åbo. Under årens lopp har Anniina lärt sig att ta hand om sig själv och återhämta sig från arbetet.
Det mest givande är att lyckas tillsammans
Virve-huvudanvändaren Minna Ylinen är en erfaren expert inom nödcentralsverksamhet. Hon har jobbat med många olika datasystem, hanterat lärorika störningar och upplevt framgångar tillsammans med arbetskamraterna under sin karriär.
Färre sjukfrånvaron och bättre trivsel i arbetet år 2023
Nödcentralsverkets bokslut för 2023 är färdigt. I fjol började personalens sjukfrånvaron minska, rekryteringen av nödcentraloperatörer var lyckad och personaltillfredsställelsen förbättrades.
Älylaitteet hätäilmoituksen tekijöinä
Erilaisten älylaitteiden tekemät automaattiset hätäilmoitukset pyrkivät auttamaan avuntarvitsijaa, mutta kokonaisuus vaatii jatkokehitystä ja yhteensovittamista hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten toimintamalleihin.
Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu erilaisten älylaitteiden tekemistä automaattisista hätäilmoituksista. Kyse voi olla esimerkiksi puhelimeen tai pyöräilykypärään liitetystä toiminnosta, joka reagoi voimakkaaseen tärähdykseen tai nopeaan muutokseen mitatussa nopeudessa. Älylaitteessa oleva anturi tunnistaa nopean pysähtymisen, ja voi tulkita tilanteen esimerkiksi kaatumiseksi tai törmäykseksi. Käyttäjälle saattaa silloin tulla ilmoitus, että laite aloittaa hätäpuhelun, ellei toimintoa määräaikaan mennessä keskeytetä.
Uusi teknologia on luotu auttamaan esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa avuntarvitsija ei itse voi hälyttää apua. Haasteeksi muodostuu luonnollisesti se, että hätäkeskuspäivystäjän ydintehtävä on suorittaa riskinarvio, ja hälyttää vastuuviranomaisen määrittelemä vaste. Ellei paikan päältä saada mitään tietoa, on avuntarpeen luonnetta mahdoton arvioida. Epäselviin tilanteisiin reagoiminen vaatii keskustelua hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten kesken.
− Osa laitteista tuottaa alkuun automaattisen puheviestin, jonka kautta mahdollisesti saadaan tietoa siitä, miksi hätäpuheluyhteys on aktivoitu. Osa automaattisesti aktivoiduista puheluista saapuu kuitenkin hätälinjaan tavallisen puhelun kaltaisina, ja ellei ilmoittajaan saada puheyhteyttä, on mahdotonta arvioida, millaisesta tilanteesta on kysymys, kommentoi Hätäkeskuslaitoksen operatiivisen osaston johtaja Marko Nieminen.
Teknologian hyödyntäminen vaatii jatkokehitystä
Uutta teknologiaa on otettu käyttöön vauhdilla, eikä laitteen valmistaja ole kenties ottanut huomioon miten automaattinen ilmoitus istuu suomalaisten turvallisuusviranomaisten toimintamalleihin ja suomalaiseen lainsäädäntöön. Sen lisäksi älylaitteiden uudet toiminnallisuudet vaativat myös käyttäjältä uuden oppimista.
− Hätäkeskuspäivystäjien antaman palautteen perusteella suurin osa älylaitteiden automaattisista hätäilmoituksista on ollut aiheettomia. Käyttäjä ei esimerkiksi ole osannut keskeyttää hätäpuhelun aiheetonta käynnistymistä. Niitäkin esimerkkejä kuitenkin on, jossa avuntarvitsija on hyötynyt automaattisesta hätäilmoituksesta, Nieminen lisää.
Hätäilmoitustapoja arvioitaessa tulee huomioitavaksi esteettömyysvaatimuksia koskevan direktiivin täytäntöönpano hätäkeskustoiminnasta annetun lain muutoksena. Tämän johdosta 28.6.2025 voimaan tulevan lain 10 a §:n mukaan ”Hätäkeskuslaitoksen on vastattava yleiseen hätänumeroon 112 tehtyihin hätäilmoituksiin, jotka on tehty käyttämällä reaaliaikaista puhetta tai tekstiä. Hätäkeskuslaitos voi vastata myös hätäilmoitukseen, joka on tehty muuta hätäilmoituksen tekijän ja Hätäkeskuslaitoksen välisen vuorovaikutuksen mahdollistavaa tapaa käyttäen.”
Hätäilmoituksen on siis mahdollistettava vuorovaikutus, jotta päivystäjä voi suorittaa riskinarvion ja välittää tehtävän asianomaiselle viranomaiselle. Älylaitteiden välittämissä tilanteissa ongelman muodostaa tilanteet, missä puheyhteyttä ei ole, ja riskinarviota ei voida tehdä. Asian selvittely jatkuu ministeriötasolla.
Viralliset Hätäkeskuslaitoksen tarjoamat palvelut ja hätäilmoituskanavat ovat perinteisen hätäpuhelun ohella hätätekstiviesti, eCall sekä Hätäilmoitus viittomakielellä -palvelu, jonka löydät 112Suomi -sovelluksesta. eCall on hätäviestipalvelu, jonka avulla onnettomuuteen joutuneen auton tyyppitiedot ja sijaintipaikka välittyy hätäkeskukseen samalla kun auton ja hätäkeskuksen välille avautuu puheyhteys. Onnettomuustilanteissa eCall lähettää hätäkeskukseen datapaketin, mikä sisältää tietoa muun muassa ajoneuvon kulkusuunnasta, sijainnista, ajoneuvotyypistä sekä myös siitä, onko hälytys tehty manuaalisesti vai automaattisesti.