Hätäkeskuslaitoksen toimintaan voi nyt tutustua verkkojulkaisusta
Uudessa Hätäkeskustoiminta Suomessa -julkaisussa kuvataan ytimekkäästi Hätäkeskuslaitoksen toimintaa ja palveluita. Julkaisu on suunnattu kaikille 112-toiminnasta ja virastosta kiinnostuneille. Myös sidosryhmät voivat hyödyntää julkaisua omassa toiminnassaan.
Traumasta voi puhua
112 Hätäkeskus -podcastin kolmannen jakson aiheina ovat posttrauma sekä siihen liittyvä posttrauma-työpaja, joista keskustelemassa ovat vuoromestari Miia Pohjolainen ja psykoterapeutti Markku Andelin. Keskustelua johtaa viestintäasiantuntija Patrick Tiainen.
Vastuullisuusraportissa uudet tunnusluvut
Hätäkeskuslaitos julkaisi huhtikuussa 2022 ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa. Tänä vuonna raporttiin tehtiin päivitykset tunnuslukuihin ja tilastoihin. Sisällöltään päivitetty raportti on edellisen kaltainen.
Kansalaisten toiminta onnettomuuspaikalla näkyy sekä hätäkeskuspäivystäjän että palomestarin työssä
Hätäkeskuslaitoksella ja pelastuslaitoksilla törmätään ajoittain samanlaisiin ilmiöihin ja asioihin. Osa tällaisista liittyy liikenteeseen sekä onnettomuuspaikalla toimimiseen.
eCall tuo turvaa tilanteisiin, joissa kuljettaja ei voi hälyttää apua itse
Viime aikoina on uutisoitu ajoneuvojen automaattisista hätäpuhelujärjestelmistä. Niistä paneurooppalainen eCall muodostaa yhteyden suoraan lähimpään hätäkeskukseen, ja lähettää tietoa suoraan hätäkeskustietojärjestelmään.
Älylaitteet hätäilmoituksen tekijöinä

Erilaisten älylaitteiden tekemät automaattiset hätäilmoitukset pyrkivät auttamaan avuntarvitsijaa, mutta kokonaisuus vaatii jatkokehitystä ja yhteensovittamista hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten toimintamalleihin.
Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu erilaisten älylaitteiden tekemistä automaattisista hätäilmoituksista. Kyse voi olla esimerkiksi puhelimeen tai pyöräilykypärään liitetystä toiminnosta, joka reagoi voimakkaaseen tärähdykseen tai nopeaan muutokseen mitatussa nopeudessa. Älylaitteessa oleva anturi tunnistaa nopean pysähtymisen, ja voi tulkita tilanteen esimerkiksi kaatumiseksi tai törmäykseksi. Käyttäjälle saattaa silloin tulla ilmoitus, että laite aloittaa hätäpuhelun, ellei toimintoa määräaikaan mennessä keskeytetä.
Uusi teknologia on luotu auttamaan esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa avuntarvitsija ei itse voi hälyttää apua. Haasteeksi muodostuu luonnollisesti se, että hätäkeskuspäivystäjän ydintehtävä on suorittaa riskinarvio, ja hälyttää vastuuviranomaisen määrittelemä vaste. Ellei paikan päältä saada mitään tietoa, on avuntarpeen luonnetta mahdoton arvioida. Epäselviin tilanteisiin reagoiminen vaatii keskustelua hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten kesken.
− Osa laitteista tuottaa alkuun automaattisen puheviestin, jonka kautta mahdollisesti saadaan tietoa siitä, miksi hätäpuheluyhteys on aktivoitu. Osa automaattisesti aktivoiduista puheluista saapuu kuitenkin hätälinjaan tavallisen puhelun kaltaisina, ja ellei ilmoittajaan saada puheyhteyttä, on mahdotonta arvioida, millaisesta tilanteesta on kysymys, kommentoi Hätäkeskuslaitoksen operatiivisen osaston johtaja Marko Nieminen.
Teknologian hyödyntäminen vaatii jatkokehitystä
Uutta teknologiaa on otettu käyttöön vauhdilla, eikä laitteen valmistaja ole kenties ottanut huomioon miten automaattinen ilmoitus istuu suomalaisten turvallisuusviranomaisten toimintamalleihin ja suomalaiseen lainsäädäntöön. Sen lisäksi älylaitteiden uudet toiminnallisuudet vaativat myös käyttäjältä uuden oppimista.
− Hätäkeskuspäivystäjien antaman palautteen perusteella suurin osa älylaitteiden automaattisista hätäilmoituksista on ollut aiheettomia. Käyttäjä ei esimerkiksi ole osannut keskeyttää hätäpuhelun aiheetonta käynnistymistä. Niitäkin esimerkkejä kuitenkin on, jossa avuntarvitsija on hyötynyt automaattisesta hätäilmoituksesta, Nieminen lisää.
Hätäilmoitustapoja arvioitaessa tulee huomioitavaksi esteettömyysvaatimuksia koskevan direktiivin täytäntöönpano hätäkeskustoiminnasta annetun lain muutoksena. Tämän johdosta 28.6.2025 voimaan tulevan lain 10 a §:n mukaan ”Hätäkeskuslaitoksen on vastattava yleiseen hätänumeroon 112 tehtyihin hätäilmoituksiin, jotka on tehty käyttämällä reaaliaikaista puhetta tai tekstiä. Hätäkeskuslaitos voi vastata myös hätäilmoitukseen, joka on tehty muuta hätäilmoituksen tekijän ja Hätäkeskuslaitoksen välisen vuorovaikutuksen mahdollistavaa tapaa käyttäen.”
Hätäilmoituksen on siis mahdollistettava vuorovaikutus, jotta päivystäjä voi suorittaa riskinarvion ja välittää tehtävän asianomaiselle viranomaiselle. Älylaitteiden välittämissä tilanteissa ongelman muodostaa tilanteet, missä puheyhteyttä ei ole, ja riskinarviota ei voida tehdä. Asian selvittely jatkuu ministeriötasolla.
Viralliset Hätäkeskuslaitoksen tarjoamat palvelut ja hätäilmoituskanavat ovat perinteisen hätäpuhelun ohella hätätekstiviesti, eCall sekä Hätäilmoitus viittomakielellä -palvelu, jonka löydät 112Suomi -sovelluksesta. eCall on hätäviestipalvelu, jonka avulla onnettomuuteen joutuneen auton tyyppitiedot ja sijaintipaikka välittyy hätäkeskukseen samalla kun auton ja hätäkeskuksen välille avautuu puheyhteys. Onnettomuustilanteissa eCall lähettää hätäkeskukseen datapaketin, mikä sisältää tietoa muun muassa ajoneuvon kulkusuunnasta, sijainnista, ajoneuvotyypistä sekä myös siitä, onko hälytys tehty manuaalisesti vai automaattisesti.