Ensihoidon tehtävissä punnitaan kiireellisyys ja omaehtoinen hoitoon hakeutuminen
![](/documents/25150957/26717136/2021_kuvituskuva_henkilosto.jpg/d9b80a96-3ad7-e884-7539-eddf56c73905?t=1612343163511&width=1200)
Ensihoidon tehtävänkäsittelyohje uudistui marraskuun 2023 lopulla. Uuden tehtävänkäsittelyohjeen tavoitteena on ohjata avuntarvitsija oikean avun piiriin jo ensimmäisessä vaiheessa.
Kun hätäkeskuspäivystäjä vastaanottaa hätäilmoituksen, alkaa hän heti tekemään riskinarviota tapahtuneesta ja muodostamaan tilannekuvaa. Riskinarvio perustuu hätäkeskustoimintaan osallistuvan viranomaisen laatimaan tehtävänkäsittelyohjeeseen, jossa kerrotaan mitä pitää huomioida ja milloin on syytä hälyttää viranomainen paikalle.
Viime marraskuussa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueiden ensihoitokeskukset antoivat Hätäkeskuslaitokselle uudistetun ensihoidon tehtävänkäsittelyohjeen. Ohjeen tavoitteena on, että ensihoidolle välitettävä tehtävä vastaa aitoa tarvetta. Uudistus näkyy voimakkaampana ohjauksena omatoimiseen hoitoon hakeutumisessa sen sijaan, että lähtökohtana on ensihoidolle välitettävä tehtävä.
− Lähtökohtana on, että hätätilanteessa apua on aina saatavilla, toimialapäällikkö Ari Ekstrand kertoo.
Uusi toimintamalli
Aiemmin hätäkeskustietojärjestelmä määritteli tehtävän kiireellisyyden. Nyt uudistuksen myötä hätäkeskuspäivystäjän roolia on vahvistettu ja harkintavaltaa lisätty. Ekstrandin mukaan hätäkeskuspäivystäjät koulutettiin uuteen tehtävänkäsittelyohjeeseen ja riskinarvion tekemiseen syksyn 2023 aikana.
− Muissa viranomaistehtävissä on jo korostettu hätäkeskuspäivystäjän omaa harkintaa riskinarvion tekemisessä. Nyt myös ensihoitotehtävien käsittelyä muutetaan tähän suuntaan. Seuraamme tuloksia ja tarkennamme ohjeita tarpeen mukaan. Uudistus vie aina aikaa, mutta kokemukset ovat jo tässä vaiheessa positiivisia, Ekstrand toteaa.
Siinä missä aiemmin on painotettu nopeutta hälyttämisessä, painotetaan nyt riskinarvion osuvuutta. Jotta oikeanmukainen apu saadaan hälytettyä, vaatii se myös hätäilmoituksen tekijältä lisätietoja tehtävästä.
− On tärkeää, että hätäilmoituksen tekijä vastaa hätäkeskuspäivystäjän esittämiin kysymyksiin. Vain niin hätäkeskuspäivystäjä voi luoda oikea tilannekuvan tapahtuneesta ja hälyttää oikeaa apua, Ekstrand toteaa.
Päivystysapu 116 117 kiireettömiin tilanteisiin
Jos kyseessä ei ole kiireellinen hätätilanne, uuden tehtävänkäsittelyohjeen mukaan ilmoittaja voidaan ohjata soittamaan päivystysapuun 116 117. Päivystysapu 116 117 on hyvinvointialueiden järjestämä neuvontapalvelu, joka neuvoo äkillisissä terveysongelmissa, kuten erilaisissa kiputiloissa, joihin ei itsehoito auta.
− Kyse ei ole siitä, että kiellettäisiin mahdollisuus hoitoon, vaan että tilanne ei edellytä ensihoitopalvelun hälyttämistä. Ensihoito tulee ensisijaisesti kohdentaa sairaskohtauksiin ja vakaviin vammautumisiin, Ekstrand täsmentää.
Päivystysavun numeroon tulee soittaa ennen päivystykseen hakeutumista. Päivystysavussa terveydenhuollon ammattilaiset kertovat, vaatiiko tilanne käynnin päivystyksessä. Mikäli tilanteeseen riittää itsehoito, saa päivystysavun kautta luotettavat itsehoito-ohjeet.
− Henkeä uhkaavassa tilanteessa tulee aina soittaa hätänumeroon. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kova rintakipu, hengitysvaikeus, tajuttomuus, halvausoireet tai äkillinen kouristelu. Silloin soitetaan 112, Ekstrand muistuttaa.
Omaehtoinen hoitoon hakeutuminen
Uudessa tehtävänkäsittelyohjeessa suositaan myös henkilöiden omaehtoista hoitoon hakeutumista. Kiireettömissä tehtävissä ilmoittajalta kysytään mahdollisuutta hakeutua hoitoon esimerkiksi julkisella liikenteellä, omalla autolla tai ystävän kyydillä.
− Ensihoidon tarve kasvaa koko ajan. Omaehtoisella hoitoon hakeutumisella pyrimme varmistamaan, että ambulansseja on käytettävissä kiireellisiin tehtäviin, Ekstrand kertoo.
Usein tilanteet, jolloin ambulanssin lähettämistä varten kriteerit eivät täyty, hoituvat kotoa löytyvin keinoin. Ekstrand muistuttaa, että jokaisesta kodista tulee löytyä peruslääkkeet kipuun ja kuumeeseen sekä hoitotarvikkeet pieniin vammoihin.
−Apua ongelmatilanteisiin löytyy nopeasti myös 112 Suomi -sovelluksesta, jossa on runsaasti eri päivystysnumeroita. Kannattaa myös tutustua hyvinvointialueiden verkkosivuihin, joissa on kattavasti ohjeita terveyspalveluista, Ekstrand neuvoo.
Edit 14.3.2024: Kuva vaihdettu.
Tutustu myös
Kiireettömiin ensihoidon tehtäviin vastataan moniammatillisella yhteistyöllä
EU-hanke tuo hätänumerotietoutta lapsille
Hätälinjalla kuuluu yhä enemmän sosiaalista hätää
Kiireettömiin ensihoidon tehtäviin vastataan moniammatillisella yhteistyöllä
Viime aikoina on uutisoitu paljon sosiaali- ja terveyspalvelujen ruuhkautumisesta, ja se koskee myös päivystystä ja ensihoitoa. Yhä useammin ensihoidolle päätyy myös kiireettömiä tehtäviä, joiden hoitamiseen on eri puolilla maata kehitetty moniammatillisia lähestymistapoja.
Juhannuksena 28 300 hätäilmoitusta
Hätäkeskuslaitos vastaanotti perjantain 21.6. ja sunnuntain 23.6. välisenä aikana yhteensä noin 28 300 hätäilmoitusta (34 300 vuonna 2023), joista 14 000 välitettiin tehtäväksi viranomaisille.
Kesälomakaudella hätätilanteita tapahtuu tavallista enemmän
Hätäilmoitusten määrää voidaan verrata säähän; mitä kauniimpaa ja lämpimämpää on, sitä enemmän sattuu ja tapahtuu. Juhannuksena hätäilmoituksissa korostuvat perinteisesti päihteiden aiheuttamat ongelmat, erilaiset tapaturmat sekä vesillä sattuvat onnettomuudet.
Kesän tärkeimmät puhelinnumerot ja ohjeet
Kesällä ihmiset lomailevat mökeillä ja ulkomailla, liikkuvat vesillä, luonnonhelmassa ja yleisötapahtumissa sekä matkustavat tieliikenteessä. Mitä enemmän ihmiset tekevät, sitä enemmän sattuu ja tapahtuu. Katso uutisesta mitä numeroita ja palveluita eri ongelmatilanteisiin on tarjolla.
EU-hanke tuo hätänumerotietoutta lapsille
Hätäkeskuslaitos osallistuu EU-hankkeeseen, jossa kadonneiden lasten auttamisjärjestelmää tehdään näkyväksi. Keskeisenä teemana on hätänumeron oikean käytön opettaminen lapsille.