Ensihoidon tehtävissä punnitaan kiireellisyys ja omaehtoinen hoitoon hakeutuminen
Ensihoidon tehtävänkäsittelyohje uudistui marraskuun 2023 lopulla. Uuden tehtävänkäsittelyohjeen tavoitteena on ohjata avuntarvitsija oikean avun piiriin jo ensimmäisessä vaiheessa.
Kun hätäkeskuspäivystäjä vastaanottaa hätäilmoituksen, alkaa hän heti tekemään riskinarviota tapahtuneesta ja muodostamaan tilannekuvaa. Riskinarvio perustuu hätäkeskustoimintaan osallistuvan viranomaisen laatimaan tehtävänkäsittelyohjeeseen, jossa kerrotaan mitä pitää huomioida ja milloin on syytä hälyttää viranomainen paikalle.
Viime marraskuussa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueiden ensihoitokeskukset antoivat Hätäkeskuslaitokselle uudistetun ensihoidon tehtävänkäsittelyohjeen. Ohjeen tavoitteena on, että ensihoidolle välitettävä tehtävä vastaa aitoa tarvetta. Uudistus näkyy voimakkaampana ohjauksena omatoimiseen hoitoon hakeutumisessa sen sijaan, että lähtökohtana on ensihoidolle välitettävä tehtävä.
− Lähtökohtana on, että hätätilanteessa apua on aina saatavilla, toimialapäällikkö Ari Ekstrand kertoo.
Uusi toimintamalli
Aiemmin hätäkeskustietojärjestelmä määritteli tehtävän kiireellisyyden. Nyt uudistuksen myötä hätäkeskuspäivystäjän roolia on vahvistettu ja harkintavaltaa lisätty. Ekstrandin mukaan hätäkeskuspäivystäjät koulutettiin uuteen tehtävänkäsittelyohjeeseen ja riskinarvion tekemiseen syksyn 2023 aikana.
− Muissa viranomaistehtävissä on jo korostettu hätäkeskuspäivystäjän omaa harkintaa riskinarvion tekemisessä. Nyt myös ensihoitotehtävien käsittelyä muutetaan tähän suuntaan. Seuraamme tuloksia ja tarkennamme ohjeita tarpeen mukaan. Uudistus vie aina aikaa, mutta kokemukset ovat jo tässä vaiheessa positiivisia, Ekstrand toteaa.
Siinä missä aiemmin on painotettu nopeutta hälyttämisessä, painotetaan nyt riskinarvion osuvuutta. Jotta oikeanmukainen apu saadaan hälytettyä, vaatii se myös hätäilmoituksen tekijältä lisätietoja tehtävästä.
− On tärkeää, että hätäilmoituksen tekijä vastaa hätäkeskuspäivystäjän esittämiin kysymyksiin. Vain niin hätäkeskuspäivystäjä voi luoda oikea tilannekuvan tapahtuneesta ja hälyttää oikeaa apua, Ekstrand toteaa.
Päivystysapu 116 117 kiireettömiin tilanteisiin
Jos kyseessä ei ole kiireellinen hätätilanne, uuden tehtävänkäsittelyohjeen mukaan ilmoittaja voidaan ohjata soittamaan päivystysapuun 116 117. Päivystysapu 116 117 on hyvinvointialueiden järjestämä neuvontapalvelu, joka neuvoo äkillisissä terveysongelmissa, kuten erilaisissa kiputiloissa, joihin ei itsehoito auta.
− Kyse ei ole siitä, että kiellettäisiin mahdollisuus hoitoon, vaan että tilanne ei edellytä ensihoitopalvelun hälyttämistä. Ensihoito tulee ensisijaisesti kohdentaa sairaskohtauksiin ja vakaviin vammautumisiin, Ekstrand täsmentää.
Päivystysavun numeroon tulee soittaa ennen päivystykseen hakeutumista. Päivystysavussa terveydenhuollon ammattilaiset kertovat, vaatiiko tilanne käynnin päivystyksessä. Mikäli tilanteeseen riittää itsehoito, saa päivystysavun kautta luotettavat itsehoito-ohjeet.
− Henkeä uhkaavassa tilanteessa tulee aina soittaa hätänumeroon. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kova rintakipu, hengitysvaikeus, tajuttomuus, halvausoireet tai äkillinen kouristelu. Silloin soitetaan 112, Ekstrand muistuttaa.
Omaehtoinen hoitoon hakeutuminen
Uudessa tehtävänkäsittelyohjeessa suositaan myös henkilöiden omaehtoista hoitoon hakeutumista. Kiireettömissä tehtävissä ilmoittajalta kysytään mahdollisuutta hakeutua hoitoon esimerkiksi julkisella liikenteellä, omalla autolla tai ystävän kyydillä.
− Ensihoidon tarve kasvaa koko ajan. Omaehtoisella hoitoon hakeutumisella pyrimme varmistamaan, että ambulansseja on käytettävissä kiireellisiin tehtäviin, Ekstrand kertoo.
Usein tilanteet, jolloin ambulanssin lähettämistä varten kriteerit eivät täyty, hoituvat kotoa löytyvin keinoin. Ekstrand muistuttaa, että jokaisesta kodista tulee löytyä peruslääkkeet kipuun ja kuumeeseen sekä hoitotarvikkeet pieniin vammoihin.
−Apua ongelmatilanteisiin löytyy nopeasti myös 112 Suomi -sovelluksesta, jossa on runsaasti eri päivystysnumeroita. Kannattaa myös tutustua hyvinvointialueiden verkkosivuihin, joissa on kattavasti ohjeita terveyspalveluista, Ekstrand neuvoo.
Edit 14.3.2024: Kuva vaihdettu.
Tutustu myös
Hätätilanteet eivät pysähdy edes jouluna
Mistä apua myrskytilanteissa?
Itsetuhoisuudesta voi puhua turvallisesti
Eri kohderyhmille painotetaan hätänumerosta eri asioita
112-päivä on valtakunnallinen tempaus, jonka tavoitteena on kiinnittää suomalaisten huomio hätänumeroon 112 ja hätätilanteiden tunnistamiseen. 112-koulutuksessa on hyvä pohtia kohderyhmälle ominaista toimintaa ja ymmärrystä. Esimerkiksi lapsille ja nuorille on hyvä painottaa eri asioita kuin ikäihmisille tai vaikka maahanmuuttajille ja ulkomaalaisille.
Ihmisen kohtaaminen on hätäkeskuspäivystäjän työn ytimessä
Vaikka teknologia kehittyy, ovat hätäkeskuspalvelut jatkossakin pääasiassa ihmisten palvelua ihmisille. Se vaatii vuorovaikutustaitoja, ja itsetuntemusta omien reaktioiden tunnistamiseksi ja kuormituksen rajaamiseksi.
Hätänumeroon tehtiin vuodenvaihteessa 14 200 ilmoitusta
Hätänumeroon tehtiin vuodenvaihteessa eniten ilmoituksia tehtävälajeista: ilkivalta, järjestyslakirikkomus tai muu häiriökäyttäytyminen, kaatuminen sekä muu sairastuminen. Suurin osa tehtävistä välitettiin ensihoidolle.
Hätänumeroon tehtiin jouluna 19 700 ilmoitusta
Hätänumeroon tehtiin joulupyhinä eniten ilmoituksia tehtävälajeista heikentynyt yleistila, kaatuminen ja rintakipu. Suurin osa hälytystehtävistä välitettiin ensihoidolle.
Hätäkeskuspäivystäjiä valmistui Pelastusopistolta
Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 43 valmistujaisia juhlittiin Pelastusopistolla perjantaina 20. joulukuuta 2024. Työt hätäkeskuksissa alkavat maanantaina 13. tammikuuta 2025.