Ensihoidon tehtävissä punnitaan kiireellisyys ja omaehtoinen hoitoon hakeutuminen
Ensihoidon tehtävänkäsittelyohje uudistui marraskuun 2023 lopulla. Uuden tehtävänkäsittelyohjeen tavoitteena on ohjata avuntarvitsija oikean avun piiriin jo ensimmäisessä vaiheessa.
Kun hätäkeskuspäivystäjä vastaanottaa hätäilmoituksen, alkaa hän heti tekemään riskinarviota tapahtuneesta ja muodostamaan tilannekuvaa. Riskinarvio perustuu hätäkeskustoimintaan osallistuvan viranomaisen laatimaan tehtävänkäsittelyohjeeseen, jossa kerrotaan mitä pitää huomioida ja milloin on syytä hälyttää viranomainen paikalle.
Viime marraskuussa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueiden ensihoitokeskukset antoivat Hätäkeskuslaitokselle uudistetun ensihoidon tehtävänkäsittelyohjeen. Ohjeen tavoitteena on, että ensihoidolle välitettävä tehtävä vastaa aitoa tarvetta. Uudistus näkyy voimakkaampana ohjauksena omatoimiseen hoitoon hakeutumisessa sen sijaan, että lähtökohtana on ensihoidolle välitettävä tehtävä.
− Lähtökohtana on, että hätätilanteessa apua on aina saatavilla, toimialapäällikkö Ari Ekstrand kertoo.
Uusi toimintamalli
Aiemmin hätäkeskustietojärjestelmä määritteli tehtävän kiireellisyyden. Nyt uudistuksen myötä hätäkeskuspäivystäjän roolia on vahvistettu ja harkintavaltaa lisätty. Ekstrandin mukaan hätäkeskuspäivystäjät koulutettiin uuteen tehtävänkäsittelyohjeeseen ja riskinarvion tekemiseen syksyn 2023 aikana.
− Muissa viranomaistehtävissä on jo korostettu hätäkeskuspäivystäjän omaa harkintaa riskinarvion tekemisessä. Nyt myös ensihoitotehtävien käsittelyä muutetaan tähän suuntaan. Seuraamme tuloksia ja tarkennamme ohjeita tarpeen mukaan. Uudistus vie aina aikaa, mutta kokemukset ovat jo tässä vaiheessa positiivisia, Ekstrand toteaa.
Siinä missä aiemmin on painotettu nopeutta hälyttämisessä, painotetaan nyt riskinarvion osuvuutta. Jotta oikeanmukainen apu saadaan hälytettyä, vaatii se myös hätäilmoituksen tekijältä lisätietoja tehtävästä.
− On tärkeää, että hätäilmoituksen tekijä vastaa hätäkeskuspäivystäjän esittämiin kysymyksiin. Vain niin hätäkeskuspäivystäjä voi luoda oikea tilannekuvan tapahtuneesta ja hälyttää oikeaa apua, Ekstrand toteaa.
Päivystysapu 116 117 kiireettömiin tilanteisiin
Jos kyseessä ei ole kiireellinen hätätilanne, uuden tehtävänkäsittelyohjeen mukaan ilmoittaja voidaan ohjata soittamaan päivystysapuun 116 117. Päivystysapu 116 117 on hyvinvointialueiden järjestämä neuvontapalvelu, joka neuvoo äkillisissä terveysongelmissa, kuten erilaisissa kiputiloissa, joihin ei itsehoito auta.
− Kyse ei ole siitä, että kiellettäisiin mahdollisuus hoitoon, vaan että tilanne ei edellytä ensihoitopalvelun hälyttämistä. Ensihoito tulee ensisijaisesti kohdentaa sairaskohtauksiin ja vakaviin vammautumisiin, Ekstrand täsmentää.
Päivystysavun numeroon tulee soittaa ennen päivystykseen hakeutumista. Päivystysavussa terveydenhuollon ammattilaiset kertovat, vaatiiko tilanne käynnin päivystyksessä. Mikäli tilanteeseen riittää itsehoito, saa päivystysavun kautta luotettavat itsehoito-ohjeet.
− Henkeä uhkaavassa tilanteessa tulee aina soittaa hätänumeroon. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kova rintakipu, hengitysvaikeus, tajuttomuus, halvausoireet tai äkillinen kouristelu. Silloin soitetaan 112, Ekstrand muistuttaa.
Omaehtoinen hoitoon hakeutuminen
Uudessa tehtävänkäsittelyohjeessa suositaan myös henkilöiden omaehtoista hoitoon hakeutumista. Kiireettömissä tehtävissä ilmoittajalta kysytään mahdollisuutta hakeutua hoitoon esimerkiksi julkisella liikenteellä, omalla autolla tai ystävän kyydillä.
− Ensihoidon tarve kasvaa koko ajan. Omaehtoisella hoitoon hakeutumisella pyrimme varmistamaan, että ambulansseja on käytettävissä kiireellisiin tehtäviin, Ekstrand kertoo.
Usein tilanteet, jolloin ambulanssin lähettämistä varten kriteerit eivät täyty, hoituvat kotoa löytyvin keinoin. Ekstrand muistuttaa, että jokaisesta kodista tulee löytyä peruslääkkeet kipuun ja kuumeeseen sekä hoitotarvikkeet pieniin vammoihin.
−Apua ongelmatilanteisiin löytyy nopeasti myös 112 Suomi -sovelluksesta, jossa on runsaasti eri päivystysnumeroita. Kannattaa myös tutustua hyvinvointialueiden verkkosivuihin, joissa on kattavasti ohjeita terveyspalveluista, Ekstrand neuvoo.
Edit 14.3.2024: Kuva vaihdettu.
Tutustu myös
Päivitä 112 Suomi -sovellus uusimpaan versioon
Hätäkeskuspäivystäjän vinkit turvalliseen juhannukseen
Ylipäivystäjä Tiina Mittsin mukaan juhannuksen hätäilmoituksissa korostuvat perinteisesti alkoholin aiheuttamat ongelmat, tapaturmat ja vesillä sattuvat onnettomuudet. Suuri osa hätä- ja ongelmatilanteista voidaan kuitenkin välttää maltilla ja ennakoinnilla.
Ohjeet kesän ongelmatilanteisiin
Tähän uutiseen on koottu muistilista palveluista, joita voit tarvita erityisesti kesällä. Muista, että kaikki ongelmatilanteet eivät vaadi hätänumeroon soittamista.
Saako hätäkeskuksesta apua?
Hätäkeskuspalveluun kohdistuu paljon harhaluuloja ja vanhaa tietoja, jotka voivat vaikuttaa hätäilmoituksen tekijän palveluodotuksiin. Lue uutisesta, mitä jokaisen pitäisi Suomessa tietää hätänumerosta.
Pakotetarkastus otettu käyttöön
Hätäkeskuslaitos tarkastaa ilmoitinlaiteasiakkaat uudella pakotetarkastuspalvelulla 3.6.2026 alkaen. Pakotetarkastus koskee nykyisiä ja uusia palo- ja rikosilmoitinlaiteasiakkaita.
Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan 5. kesäkuuta
Vaaratiedotteiden virallista välitysjärjestelmää testataan säännöllisesti. Testin tarkoituksena on kokeilla järjestelmien toimivuutta.