Hätäkeskuslaitoksen laillisuusvalvonta selvitti 3.7.2023 Mikkelin Otavassa tapahtuneen hätätilanteen käsittelyn
Hätäkeskuslaitoksen laillisuusvalvonta on tehnyt Mikkelin Otavassa 3.7.2023 tapahtuneen hätätilanteen osalta sisäisen selvityksen. Pakettiauto oli pysähtyneenä ajoradalla ja ajoneuvon kuljettajalle tarvittiin kiireellistä apua. Hätäkeskuslaitoksen laillisuusvalvonnan arvion mukaan hätäkeskuspäivystäjien toiminta on tilanteessa ollut viranomaisten antamien ohjeiden mukaista.
Tapahtumaan liittyen on tullut neljä hätäilmoitusta aikavälillä 2.7.2023 klo 20:37–3.7.2023 klo 02:18. Hätäilmoitukset ovat tulleet eri paikoista ja olleet sisällöltään erilaisia. Hätäilmoitukset ovat johtaneet tehtävien välittämiseen toimivaltaisille viranomaisille ja toimivaltaiset viranomaiset ovat niihin reagoineet. Hätäkeskuslaitoksen laillisuusvalvonnan arvion mukaan hätäkeskuspäivystäjät ovat käsitelleet hätäilmoitukset asianmukaisesti ilmoittajilta saatujen tietojen perusteella ja hätäkeskustoiminta on ollut ohjeiden mukaista.
Näin hätäilmoitukset käsitellään
Hätäkeskustoimintaa koskevan lain mukaan kukin hätäkeskustoimintaan osallistuva viranomainen antaa toimialaansa liittyvät tehtävien käsittelyä ja välittämistä ja muuta ilmoituksen tai tehtävän hoitamista koskevat ohjeet ja suunnitelmat Hätäkeskuslaitokselle. Näiden ohjeiden pohjalta hätäkeskuspäivystäjät ovat velvoitettuja selvittämään hätäpuhelun aikana erilaisia asioita eli tekemään niin sanotun riskinarvion. Riskinarvion tekemisen päätarkoitus on tehtävien luokittelu siten, että kyetään tunnistamaan kiireellisimmät tehtävät, kohdentamaan resurssit oikein ja rajaamaan pois tehtävät, joissa ei tarvita kiireellistä viranomaisapua.
Riskinarvioprosessin lopputulos (tehtävälaji ja kiireellisyys), sijaintitieto ja mahdollisten muiden lisätietojen kuten altistuneiden lukumäärä ovat pohjana alueellisen viranomaisen antaman hälytysohjeen käyttöön. Hälytysohje sisältää mm. tiedot siitä, mitä yksiköitä kyseisessä tilanteessa tarvitaan. Tämän pohjalta hätäkeskustietojärjestelmä ehdottaa päivystäjälle, mitkä ovat hälytysohjeen mukaan lähimmät ja tarvittavat ominaisuudet täyttävät yksiköt, joille tehtävä tulisi välittää. Riskinarvion tekeminen ei viivästytä avunsaantia, vaan hälyttämistoimia voidaan tehdä jo ensitietojen perusteella hätäpuhelun aikana.
Hätäkeskuslaitos muistuttaa, että hätäpuhelun aikana on tärkeää kuunnella ja pyrkiä vastaamaan hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin. Hätäpuhelun aikana saadut tiedot auttavat kohdentamaan tilanteeseen oikeanlaista apua.
13.7.2023: Otsikkoa tarkennettu: Hätäkeskuslaitoksen laillisuusvalvonta selvitti 3.7.2023 Mikkelin Otavassa tapahtuneen hätätilanteen käsittelyn
Tutustu myös
Mitä on hälyttämättä jättäminen?
Hätäkeskuspäivystäjä ohjeistaa toimimaan onnettomuuspaikalla
Huh hellettä!
Mitä on hälyttämättä jättäminen?
112 Hätäkeskus -podcastin uuden tuotantokauden toisessa jaksossa pureudutaan siihen, kun hätäilmoitus ei johda hälyttämiseen. Miksi apua ei voida välittää kaikille ja miten päätetään, kuka saa apua?
Saako ihminen ambulanssin?
112 Hätäkeskus -podcastin uuden tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa pureudutaan ensihoitoon – mitä se tarkoittaa, kuinka se eroaa vanhanaikaisesta sairaankuljetuksesta ja miksi hätäpuhelussa on tärkeää vastata kysymyksiin.
Nuoret miehet 112-päivän kohderyhmänä 2026
Kampanjan avulla halutaan vahvistaa nuorten miesten rohkeutta puuttua hätätilanteisiin.
Hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Ammattitaitoinen, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö on Hätäkeskuslaitoksen tärkein voimavara ja strateginen painopiste. Uudessa työhyvinvointiohjelmassa painotetaan aiempaa vahvemmin mm. työkykyjohtamisen osaamisen kehittämistä ja työurajohtamista.
Synnytyspuhelussa hätä voi muuttua iloksi
Hätäkeskuksesta välitetään vuosittain yli 2240 synnytykseen liittyvää tehtävää. Hätäkeskuspäivystäjälle kokemus on ainutlaatuinen, kun puhelimen päässä kuuluukin uuden elämän ääni.