Yhteinen toimintaohje selkeyttää vastuita lastensuojelun luvattomissa poissaoloissa

Sosiaali- ja terveysministeriö, Poliisihallitus ja Hätäkeskuslaitos ovat koonneet eri toimijoille taulukkomuotoisen ohjeen sijaishuoltopaikasta luvatta poissa olevan lapsen palauttamiseksi. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ollut mukana työskentelyssä.
Ohjeistuksen tavoitteena on selkeyttää eri toimijoiden vastuita ja käytänteitä tilanteessa, jossa lapsi on poistunut luvatta sijaishuoltopaikastaan perhekodista tai lastensuojelulaitoksesta tai jättänyt palaamatta sinne.
Taulukko ja sen lukuohje on tarkoitettu avuksi poliisin, hätäkeskuksen, sosiaalitoimen ja sijaishuoltopaikan edustajille.
”Sijaishuoltopaikastaan luvatta poistuneiden tai sinne palaamatta jättäneiden lasten palauttamiseen liittyvä prosessi on näyttäytynyt haastavana. Taustalla vaikuttaa usein eri toimijoiden yhteisten käsitteiden puute sekä tiedon puute toisen toimijan työtä ohjaavasta lainsäädännöstä. Tällä yhteisellä ohjeella halutaan vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevan lapsen oikeutta turvaan, kirkastamalla toimintakäytäntöjä ja -vastuita”, toteaa asiantuntija Julia Rosberg sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Toimijoiden vastuut ja käytänteet kuvattu kolmen eri tilanteen avulla
Taulukossa on kuvattu kolme erilaista lähtötilannetta sekä eri toimijoiden vastuut ja käytänteet näissä tilanteissa.
Ensimmäisessä tilanteessa sijaishuoltopaikan edustaja tekee havainnon luvatta sijaishuoltopaikastaan poistuneesta tai sinne palaamatta jättäneestä lapsesta. Toisessa tilanteessa havainnontekijä on lapsen vanhempi tai muu henkilö, kolmannessa poliisi.
”Pidän tärkeänä, että eri toimijoiden tehtävät ja valtuudet on nyt selkeästi kirjattu auki, sillä viranomaisen toiminnan tulee perustua lakiin”, sanoo poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta.
Vaaratilanteissa on otettava viipymättä yhteys hätäkeskukseen
Lukuohjeessa on kuvattu myös toimintaohje silloin, jos tiedossa on konkreettinen ja akuutti lapsen tai muiden ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaava vaara. Tällöin poissaolevasta ja vaarassa olevasta lapsesta tulee ilmoittaa viipymättä hätäkeskukseen.
”Kaikki poistunutta tai palaamatta jäänyttä lasta koskevat asiat eivät kuulu hätäkeskuksen käsiteltäväksi, mutta kynnystä hätänumeroon soittamiseksi ei pidä silti tehdä liian korkeaksi. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi ilmoittajalta saamiensa tietojen perusteella sen, mille viranomaiselle lasta koskeva tehtävä välitetään. Tämän vuoksi on tärkeää vastata hätäkeskuspäivystäjän esittämiin kysymyksiin mahdollisimman tarkasti. Rauhallisella, oikeaan tilannearvioon perustuvalla yhteistoiminnalla pystymme tukemaan lapsen ja hänen parissaan toimivien henkilöiden turvallisuutta parhaalla mahdollisella tavalla niin akuuteissa kuin kiireettömissäkin tilanteissa”, toteaa toimialapäällikkö Juha Suominen Hätäkeskuslaitoksesta.
Taulukon lukuohje (pdf)
Tutustu myös
Asenna 112-pikanäppäin puhelimen alkunäytölle
Ensihoidolle välitetyt tehtävät kääntyivät laskuun
Apua hätätilanteisiin vain yhdestä numerosta
Suomessa saa apua kiireellisiin hätätilanteisiin vain yhdestä hätänumerosta, 112. Hätänumeron 112 kautta saa avun kiireellisissä hätätilanteissa, kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa. Nämä ovat viestejä, joita vastaanottokeskuksen asiakkaille ympäri Suomea kerrotaan kerta toisensa jälkeen.
112-päivän tunnustus Punaisen Ristin ensiaputoiminnalle
Hätäkeskuslaitos palkitsi Punainen Risti Ensiapu Oy:n hätänumeron 112 hyväksi tehdystä työstä. Palkinto myönnettiin hätänumeropäivänä 11. helmikuuta 2025.
Hätänumeroon joka päivä 1600 virheellistä ilmoitusta
Vuonna 2024 Hätäkeskuslaitos vastaanotti keskimäärin 7 600 hätäilmoitusta joka päivä. Näistä Ilmoituksista 1600 ei olisi kuulunut hätäkeskukselle. Noin puolet ilmoituksista välitettiin tehtäväksi viranomaisille ja puolet käsiteltiin hätäkeskuspäivystäjän neuvonnan ja ohjeistuksen avulla. Ilmoituksiin vastattiin keskimäärin seitsemässä sekunnissa.
Iäkkäiden turvallisuustapahtumassa tietoiskuja kodin turvallisuuteen
Ikäihmisille on hyvä painottaa, että hätätilanteessa on muistettava vain yksi numero – 112. Avun saanti viivästyy, jos hätätilanteessa soittaa ensin sukulaiselle tai ystävälle. Hätätilanteessa ei kannata ajatella, että olisi muille vaivaksi.
Vaaratiedotteiden välitysjärjestelmää testataan 11.2.
Vaaratiedotteiden virallista välitysjärjestelmää testataan jälleen valtakunnallisena 112-päivänä 11.2.2025 klo 11.20 alkaen.