Ensihoidolle välitetyt tehtävät kääntyivät laskuun
Hätäkeskuslaitos välitti tammi-kesäkuun 2024 aikana noin puolet hätäilmoituksista tehtäväksi auttaville viranomaisille. Puolen vuoden tilastot osoittavat, että ensihoidolle välitettyjen tehtävien määrä laski 10 prosentilla viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Hätäkeskuslaitos vastaanotti tammi-kesäkuun 2024 aikana 1 331 300 hätäilmoitusta (1 535 870 tammi-kesäkuussa 2023. Laatupäällikkö Emma Paasosen mukaan hätäilmoitusten määrän väheneminen näkyy erityisesti virheellisten ilmoitusten osuudessa.
− Viime vuonna Android-puhelinten ohjelmistopäivityksen seurauksena laitteet tekivät hätäilmoituksia niin, ettei puhelimen omistaja ollut tästä tietoinen. Nämä automaattiset ilmoitukset kuormittivat toimintaamme ja aiheuttivat runsaasti hätänumeroon kuulumattomia ilmoituksia. Ongelma korjattiin kesällä 2023, mikä näkyy nyt positiivisesti tilastoissamme.
Tammi-kesäkuussa hätäkeskukset vastaanottivat noin 286 640 (466 860 tammi-kesäkuu 2023) sisältönsä puolesta hätäkeskukseen kuulumatonta puhelua. Näistä tahattomasti soitettuja virhepuheluita oli 271 170 (449 800) ja ilkivaltaisesti soitettuja 15 470 (17 060).
Paasosen mukaan virheelliset ilmoitukset olivat pääasiassa sellaisia, missä ei tarvita paikalle kiireellistä viranomaisapua, mutta kansalaisella ei ollut tietoa muusta auttavasta tahosta. Tahallisesti tehtyjen asiattomien ja ilkivaltaisten ilmoitusten osuus jatkoi positiivista kehitystä ja niiden väheneminen jatkui jo viidettä vuotta.
Ensihoidon tehtävänkäsittelyuudistuksella vaikutuksia tehtävien kiireellisyyteen
Hätäkeskuslaitos välittää hätäilmoitusten perusteella muodostuneet tehtävät viranomaisille heidän laatimiensa ohjeiden mukaan. Välitettyjen tehtävien määrässä näkyy selkeä muutos viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tammi-kesäkuun aikana kaikista käsitellyistä hätäilmoituksista 686 250 johti tehtävän välittämiseen toimivaltaiselle viranomaistaholle, kun viime vuonna vastaavalla aikajaksolla luku oli 731 520. Paasosen mukaan välitettyjen tehtävien määrän väheneminen näkyy erityisesti ensihoidon tehtävämäärässä.
− Suurin muutos koski odotetusti ensihoidolle välitettyjen tehtävien määrää, joka oli tammi-kesäkuussa 367 140 (410 860). Muutoksen taustalla on vuoden 2023 loppupuolella toteutettu ensihoidon tehtävänkäsittelyuudistus, joka näkyy voimakkaampana ohjauksena omatoimiseen hoitoon hakeutumisessa.
Uudistuksella on ollut vaikutuksia myös tehtävien kiireellisyyteen. Mikäli riskinarvioinnissa päädytään tehtävän välittämiseen, tehtävälle muodostuu kiireellisyysluokka A-, B-, C- tai D, joista A on kiireellisin ja D kiireettömin. Kiireellisimmän luokituksen saanut tehtävä priorisoidaan aina ensimmäiseksi
− Ensihoidon A- ja B-tehtävissä on nähtävissä jonkin verran laskua viime vuoteen verrattuna, kun taas C-tehtävien määrä on kasvanut. Pelastuksen kohdalla B-tehtävien määrässä on pientä laskua, kun taas C-tehtäviä on aiempaa enemmän. Poliisin ja sosiaalipäivystyksen kohdalla tehtävien kiireellisyysjakaumissa ei ole merkittäviä muutoksia, Paasonen kertoo.
Hätäilmoituksiin vastattiin 6 sekunnissa
Emma Paasosen mukaan hätäkeskustoiminta kyetään turvaamaan verkottuneen toimintamallin avulla esimerkiksi ruuhkatilanteissa.
− Hätäpuhelu yhdistyy ensisijaisesti tapahtuma-alueen omaan hätäkeskukseen, mutta tietyn odotusajan jälkeen hätäilmoitus siirtyy automaattisesti toiseen hätäkeskukseen vapaalle päivystäjälle. Hätäkeskuslaitos voi säätää verkottumisen aikamäärittelyä muun muassa resurssoinin ja ruuhkatilanteiden perusteella. Omatoiminen aikamäärittelymme selittää tänä vuonna keskimääräisen vastausajan heikentymistä.
Hätäilmoituksiin vastattiin keskimäärin 6 sekunnissa (3 sekuntia tammi-kesäkuu 2023). Ilmoituksista 88 % (89 %) käsiteltiin ensisijaisessa hätäkeskuksessa ja loput verkottuneen toimintamallin avulla. Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteena on vastata 95 prosenttiin hätäilmoituksista alle 30 sekunnissa.
Se även
Antalet nödmeddelanden som minst
Vid årsskiftet behandlades omkring 13 500 nödmeddelanden vid nödcentralerna
Den mörka sidan av julen syns på 112-nödlinjen
En välmående personal ger starka resultat
År 2025 fortsatte Nödcentralsverkets sjukfrånvaro att minska och personalens arbetstillfredsställelse låg på en god nivå trots besparingarna kopplade till statens produktivitetsprogram.
Kampanjveckan samlade deltagare på olika håll i landet
Nödnummerveckan har avslutats för i år. Ett varmt tack till alla som deltog i kampanjen – skolor, samarbetspartner, intressenter, frivilliga och experter runt om i Finland.
Under nödnummerveckan fästs uppmärksamheten vid säkerheten
Den riksomfattande 112-dagen uppmärksammas igen på nödnummerveckan den 9–15 februari. Kampanjens festdag är onsdagen den 11 februari. Temat är korrekt användning av nödnumret och målgruppen är i synnerhet unga män.
Antalet nödmeddelanden som minst
År 2025 gjordes i genomsnitt 7 300 nödmeddelanden dagligen till nödnumret. Antalet uppdrag som förmedlades till myndigheterna ökade.
Rädslan för att bli stämplad hindrar unga från att ringa efter hjälp
Risktagande och grupptryck kan under ungdomsåren leda till farosituationer. Målet med 112-dagen är att stärka speciellt unga mäns förmåga att känna igen nödsituationer och uppmuntra dem att agera.