Vuonna 2022 hätäpuhelun soittajalle vastattiin keskimäärin kolmessa sekunnissa
Vuonna 2022 hätäkeskuksissa käsiteltiin yhteensä lähes kolme miljoonaa hätäilmoitusta. Vastattujen hätäilmoitusten kokonaismäärä kasvoi 5 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Hätäpuheluihin vastattiin kuitenkin edellisvuotta nopeammin.
Hätäilmoitusten kokonaismäärän (2 920 000) kasvusta huolimatta vuonna 2022 hätäkeskuksissa saavutettiin sekä 10 sekunnin että 30 sekunnin vastausaikatavoitteet. Vastausaikatoteuma 10 sekunnin osalta oli 90 prosenttia vastatuista hätäpuheluista ja 30 sekunnin osalta 99 prosenttia. Lisäksi hätäpuheluiden keskimääräinen vastausnopeus parani edelliseen vuoteen verrattuna sekunnilla (2021: 4 sekuntia, 2022: 3 sekuntia). Vuorokaudessa vastattujen hätäilmoitusten keskiarvo oli noin 8 000, mikä on 400 puhelua vuorokaudessa enemmän kuin edeltävinä kahtena vuonna.
− Hätäkeskuslaitoksen operatiivinen henkilöstö on jälleen suoriutunut hienosti tehtävistään. Kasvaneesta työmäärästä huolimatta hätäkeskuspäivystäjien toiminta on ollut laadukasta ja he ovat kyenneet hienosti palvelemaan niin avuntarvitsijoita kuin viranomaisia, kertoo suunnittelupäällikkö Tommi Hopearuoho.
Hätäkeskukset vastaanottavat edelleen paljon hätänumeroon kuulumattomia ilmoituksia
Hätäkeskuspäivystäjien yhtenä työn rasitteena on hätänumeroon kuulumattomien ilmoitusten suuri määrä. Vuoden 2022 tilastot osoittavat, että hätäkeskukseen kuulumattomat yhteydenotot kasvoivat 18 prosenttia.
− On harmillista, että hätäkeskuksiin kuulumattomien ilmoitusten määrä näyttää kääntyneen nousuun. Virheellisten ja tahattomien soittojen kasvu selittynee osaltaan sillä, että koronakriisin laantuessa liikkuvuus on lisääntynyt. Se näkyy mm. erilaisten tiedustelupuheluiden kasvuna. Hätänumeroon soitetaan runsaasti myös kiireettömissä asioissa. Olemme pyrkineet aktiivisesti ohjaamaan ja neuvomaan ihmisiä erilaisten palvelu- ja päivystysnumeroiden käytössä, ja selkeästi tätä viestintää pitää jatkaa edelleen. Hätänumero 112 on tarkoitettu vain kiireellisiin hätätilanteisiin, jossa viranomaisten apua tarvitaan paikalle, Hopearuoho muistuttaa.
Hätäilmoituksista puolet johtaa tehtävään muille viranomaisille
Vaikka hätäilmoitusten määrässä tapahtui viiden prosenttiyksikön kasvu edellisvuoteen verrattuna, oli muille viranomaisille välitettyjen tehtävien määrän kasvu maltillisempaa, alle prosentin. Suhteellisesti suurin kasvu tapahtui jälleen sosiaalitoimelle välitetyissä tehtävissä, joita oli noin 67 000 (2021: 61 000). Merkittävää kasvua tapahtui myös ensihoidon tehtävämäärissä (2021: 829 000 tehtävää, 2022: 861 000 tehtävää). Poliisille ja pelastustoimelle välitettiin hieman vähemmän tehtäviä kuin edellisenä vuonna. Kaikista hätäilmoituksista 51 % johti viranomaisille välitettävään tehtävään.
− Sosiaalitoimen kohdalla tehtävämäärä on jatkanut kasvuaan jo runsaat viisi vuotta. Tämä kertoo siitä, että ihmiset ovat tietoisempia siitä, että kiireellisistä sosiaalitoimen tehtävistä ilmoitetaan hätänumeroon. Toisaalta myös ihmisten puuttumiskynnys erilaisiin tilanteisiin on madaltunut.
Se även
Antalet nödmeddelanden som minst
Nödcentralsverkets anseende som helhet är på god nivå
Antalet meddelanden som inte hör till nödnumret minskar
Under nödnummerveckan fästs uppmärksamheten vid säkerheten
Den riksomfattande 112-dagen uppmärksammas igen på nödnummerveckan den 9–15 februari. Kampanjens festdag är onsdagen den 11 februari. Temat är korrekt användning av nödnumret och målgruppen är i synnerhet unga män.
Antalet nödmeddelanden som minst
År 2025 gjordes i genomsnitt 7 300 nödmeddelanden dagligen till nödnumret. Antalet uppdrag som förmedlades till myndigheterna ökade.
Rädslan för att bli stämplad hindrar unga från att ringa efter hjälp
Risktagande och grupptryck kan under ungdomsåren leda till farosituationer. Målet med 112-dagen är att stärka speciellt unga mäns förmåga att känna igen nödsituationer och uppmuntra dem att agera.
112-dagen bjuder in läroanstalter att delta i säkerhetsfostran
Det är livsviktigt att nå och uppmuntra unga män, eftersom många nödsituationer inträffar just där de unga rör sig – i skolor, på gator och i kompisgrupper. Det viktigaste är att agera, inte bli en passiv åskådare. Lärarna har en stor betydelse i förändringen.
Vid årsskiftet behandlades omkring 13 500 nödmeddelanden vid nödcentralerna
Flest anmälningar gjordes till nödnumret under årsskiftet; vandalism, ordningslagen överträdelser och andra störande beteende, annan sjukdom och ramlat omkull. De flesta uppdragen förmedlades vidare till polisen.