Soittaessaan hätänumeroon ihmiset odottavat saavansa meiltä apua tai neuvoa. Aina ei ole itsestään selvää ammattilaisellekaan, miten kiireellisestä tilanteesta oikeastaan on kyse - tarvitaanko terveydenhuollon palveluita saman päivän aikana, voiko vaiva odottaa viikonlopun yli, löytyisikö apu digitaalisista palveluista vai pitäisikö heti soittaa hätänumeroon 112.
Minäkin olen siis huolissani siitä, riittävätkö ensihoitopalvelun resurssit kaikille tarvitseville.
Me täällä Hätäkeskuslaitoksessa olemme osa sitä palveluverkkoa, jonka kautta ihmiset ohjautuvat terveydenhuollon palvelujen äärelle. Näiden palvelujen kysyntä kasvaa ja siksi meidän pitäisi yhdessä toimialan kanssa mahdollistaa toimiva ohjaus eri palveluiden välillä.
Mikä niitä ensihoitotehtäviä oikein synnyttää? Hätäkeskuspäivystäjämme vastaavat noin 3 miljoonaan hätäpuheluun vuodessa. Noin puolet näistä puheluista hoituu päivystäjän antamalla neuvonnalla tai opastuksella. Toinen puolikas välitetään tehtävinä muille viranomaisille; ensihoitoon, sosiaalipäivystykseen, poliisille tai pelastustoimelle.
Päivystäjämme tekevät jokaisessa hätäpuhelussa päätöksen avun lähettämisestä. Tehtävän välittäminen ensihoidolle kuitenkin edellyttää, että toimialan antaman ohjeiston mukaiset riskinarvion kriteerit täyttyvät. Ambulanssia ei siis voi tilata numerosta 112.
Miten ensihoitotehtävien määrän kasvu sitten saadaan hallintaan? Ensiksi terveydenhuolto kehittää omaa palvelutuotantoaan siten, ettei siellä olevista syistä johtuen soiteta turhaan hätänumeroon.
Meidän tehtävämme Hätäkeskuslaitoksessa on tietenkin huolehtia siitä, että hätäpuhelussa tehtävä riskinarvio osuu kohdalleen, eikä turhia tehtäviä synny. Tähän päästään huolehtimalla perus- ja ylläpitokoulutuksen korkeasta tasosta, sekä ohjeistuksen ja työkalujen ajantasaisuudesta.
Hätäkeskuspäivystäjän koulutus perehdyttää päivystäjän ensihoidon lisäksi sosiaalipäivystyksen, poliisin sekä pelastustoimen hätäilmoitusten käsittelyyn. Tämä edellyttää valtavan tietomäärän hallitsemista, mikä puolestaan vaatii työaikaa asioiden kertaukselle. Toivottavasti saamme lähivuosina vapaana olevat hätäkeskuspäivystäjän virat täytettyä, jotta hätäilmoituksen käsittelyn lisäksi jäisi paremmin aikaa myös uusiin asioihin perehtymiselle ja vanhojen asioiden kertaukselle.
Kun perusammattitaito on kunnossa, perehdytään viraston omiin ja toimialoilta saataviin ohjeisiin. Nykyisen hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönottoa varten terveydenhuollon tehtävänkäsittelyohje päivitettiin malliin, joka voitiin syöttää päivystäjän käyttämään riskianalyysityökaluun. Tavoitteena oli saavuttaa päivystäjäkohtaisesti tasalaatuisempi lopputulos. Algoritmi ohjasi kuitenkin liian jäykkään tulkintaan ja tilannekohtainen päivystäjän kokemukseen perustuva harkinta väheni.
Lähdimme puuttumaan tietojärjestelmässä havaittuihin puutteisiin heti ensimmäisenä käyttöönottovuotena. Ensimmäisenä korjattiin poliisin tehtäviin rakennettua analyysityökalua. Sosiaalitoimen työkalu oli korjauslistalla seuraavaksi ja parhaillaan työstetään pelastuksen analyysejä. Kohta kolmen vuoden kokemuksella voimme todeta, että ensihoidon tehtävänkäsittely tarvitsee myös oman päivityksensä.
Lähdemme työstämään sitä nyt päivittämällä tehtävänkäsittelyohjetta ja siitä rakennettavaa työkalua saadun kokemuksen perusteella. Säilytämme hyvin toimivat osat ja korjaamme huonosti toimivat. Ohjeet käydään myös läpi ja analysoimme niiden vaikutuksen tehtävämäärien kasvuun.
Hätäkeskuksista välitettävien tehtävien määrän kasvu tasolle, joka uhkaa ensihoitoresurssien riittävyyttä, on tuonut meidät uuteen tilanteeseen. Tähän haasteeseen vastaamme yhdessä toimialan kanssa opettelemalla uusia toimintamalleja ja kehittämällä vanhoja. Oppimiseen tarvitsemme palautetta, jota lainsäädännön rajoissa pitää aktiivisemmin kerätä.
Kun me Hätäkeskuslaitoksen väki teemme oman osuutemme mahdollisimman hyvin, niin saamme ambulanssit riittämään vielä hieman useammalle avuntarvitsijalle.
Turvallisuus tehdään yhdessä.
Hyvää ja rauhallista joulun aikaa!
Ari Ekstrand
toimialapäällikkö, sosiaali- ja terveystoimi
