Aurinko lämmittää poskia. Piha on haravoitu. Risut ja viime syksyn lehdet on kannettu kasoiksi pihanperälle. Ehkäpä se pihasaunan takana, viime syksyn jäljiltä oleva niitty kaipaisi myös siistimistä, joten eiköhän pistetä tuulemaan – tai siis palamaan!

Hätäkeskuksissa on otettu jo vastaan ilmoituksia kevään ensimmäisistä maastopaloista, jotka ovat saaneet alkunsa ihmisen huolimattomuudesta. Joka vuosi risujen ja roskien poltto taikka kulotus riistäytyy polttajiensa hallinnasta. Kuiva heinä palaa vallattomasti, eikä yhden kulottajan harava tai kuusenoksista tehty hosa sammutakaan kuivassa maastossa humisten etenevää liekkimerta. Tulella on oma oikukas tahtonsa ja sen päästessä herraksi, on vaikea saada sitä omin keinoin taltutettua. 

Näissä ”käsistä lähteneissä” tilanteissa on poltettu paitsi omaa omaisuutta, toisinaan myös naapurin; rakennusten lisäksi on palanut metsää tai peltoa. Iäkkäämmät kulottajat ovat tulen nielemät menetykset nähdessään saaneet sydänoireita, toisaalla on hengitetty savua keuhkoihin epätoivoista alkusammutusta suoritettaessa - palovammoista puhumattakaan. Tulen kanssa ei kannata leikkiä. Pienestä ja alun perin olemattomasta kulotuksesta pihan perällä voi tullakin huonolla tuurilla ja suunnittelemattomuudella suuri vahinko.

Silti yhä risujenpoltto sekä kulottaminen kuuluu suomalaisten alkukesän piha-askareisiin, joten ennen kuin pistät palamaan, tarkista seuraavat kohdat:

1. Onko maastopalovaroitus voimassa omalla alueellasi? Sen info löytyy netistä Ilmatieteenlaitoksen sivuilta. Jos vaaratiedote alueellesi on annettu, polttaminen on kielletty. Noudata ohjetta!
2. Taajamassa ja kaupunkialueella on yleisesti kaikenlainen poltto kielletty. Jos et tiedä, saako alueellasi polttaa, mitä ja miten, katso kohta kolme.
3. Hyvissä ajoin ennen kulotusta ja risujenpolttoa tee tulentekoilmoitus pelastustoimen verkkosivuilla. Sivustolta löydät ohjeita, miten kulotuksesi tai risujenpolttojesi kanssa toimit. Noudata paloviranomaisen antamia ohjeita!
4. Varaa kulotus- ja risujenpolttopaikan lähelle alkusammutuskalustoa riittävästi.
5. Tarkista tuuliolosuhteet. Jos tuuli käy kohti rakennuksia tai metsää, jätä kulotus tuulettomampaan päivään.
6. Älä kulota tai polta risuja yksin. Jos jotain sattuu, kaverista on apua. Lisäksi tulenvartijoita tarvitaan useampia, jos poltettava alue on laaja.
7. Ilmoita kulotuksestasi/risujenpoltostasi myös lähinaapureille. Jos polttelusi savut häiritsevät heitä, on kulotus tai risujenpoltto lopetettava. Muista tässäkin tuulen suunta; savuja ei mielellään kohti naapurin pihassa kuivuvia pyykkejä.
8. Älä jätä tulta yksin valvomatta. Paloalueen tai -paikan vieressä on aina oltava!
9. Hätäkeskus ei vastaanota risujenpolttoilmoituksia – älä siis soita ennakkoilmoitustasi 112:een. Olet ilmoittanut risujenpoltostasi ja kulotuksestasi aluepelastuslaitoksen tilannekeskukseen, se on oikea taho. Pelastusviranomainen pitää kirjaa näistä.
10. Tarkista, että matkapuhelimesi akussa on virtaa, pidä puhelin taskussasi tai palopaikan välittömässä läheisyydessä. Soita heti 112 jos tuli lähtee suunnittelemattomasti leviämään ja tiedät, että tarvitset lisäapua sammuttamiseen! Muista osoite missä olet!

Kunnioita tulta, älä vähättele sen voimaa. Hyvät esivalmistelut ja ennalta pahimpaan varautuminen auttavat turvallisessa kulotuksessa ja risujenpoltoissa. Ole siis tulta neuvokkaampi.

Turvallista kulotusta ja roskienpolttoa!

Anne, hätäkeskuspäivystäjä